Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Professori: koulutuksellinen tasa-arvo murenemassa

Koulutustausta periytyy ja jakaa suomalaiset kolmeen luokkaan. Eriytyminen alkaa professorin mukaan jo alakoulussa.
Eroa koulutettujen ja kouluttamattomien vanhempien lasten välillä on pyritty kaventamaan 1970-luvulta saakka, mutta nyt näyttää siltä, että keinot on käytetty loppuun.
 
– Tilanne on jämähtänyt paikoilleen, vaikka tähän saakka eroa on pystytty pienentämään, kasvatustieteen professori Risto Rinne toteaa.
 
Turun yliopistossa työskentelevä Rinne on tutkinut paljon koulutuspolitiikkaa. Hän tietää, että korkeasti koulutettujen vanhempien lapsista korkeakouluun päätyy seitsemän kertaa enemmän kuin kouluttamattomien. Lukioon korkeakoulutettujen lapsia hakeutuu viisi kertaa enemmän kuin vähemmän koulutettujen.
 
– Erot opiskelijoiden perhetaustassa näkyvät ja ovat kasvussa myös yliopistoissa esimerkiksi opiskelijoiden tekemissä valinnoissa. Korkeakoulutettujen vanhempien lapsista tulee lääkäreitä, juristeja ja arkkitehteja.
 
Saman on huomannut myös Helsingin yliopiston professori Jukka Kekkonen, joka on varoittanut paluusta luokkayhteiskuntaan.
 
Risto Rinteen mielestä korkeakoulutilastot osoittavat kiistatta, että koulutuksellisen tasa-arvon politiikka on hallituksen leikkausten tuloksena murtumassa ja Suomen koulutusmaine on kärsimässä.
 
– Olemme käännekohdassa, jossa maa jakaantuu koulutettuun eliittiin, koulutettuun keskiluokkaan ja hyvin heikosti koulutettuihin.
 
Eriytyminen alkaa alakoulusta
 
Suomalainen koulutusmalli on pyrkinyt tasoittamaan oppilaiden taustoista johtuvia eroja. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Vanhempien vapaa kouluvalinta on jakanut koulut eri kasteihin. On kouluja, joihin pyritään ja kouluja, joita pyritään kaikin tavoin välttämään.
 
– Koulutuksen eriytyminen alkaa siitä hetkestä, kun vanhemmat valitsevat lapselleen ensimmäisen koulun ja oppilasryhmän. Kahtiajako kiihtyy alakoulun kolmannen luokan, yläkoulun ja toisen asteen valinnoissa.
 
Rinne muistuttaa, että suomalainen koulutusjärjestelmä on kokonaisuus. Jotkut perheet ovat taitavampia järjestämään lapsilleen hyvät reitit läpi koulutusjärjestelmän kuin toiset. Se näkyy kouluvalinnoissa siirryttäessä varhaiskasvatuksesta peruskouluun, yläkouluun, toiselle asteelle ja lopulta korkeakouluun.
 
– Peliä pelataan jokaisessa koulutusjärjestelmän nivelkohdassa, ja tämä peli on siirtynyt alkamaan yhä varhaisemmassa vaiheessa.
 
Viidessä suurimmassa kaupungissa hyväosaisten perheiden lapset pakenevat lähikouluista omiin kouluihinsa. Sama kehitys näkyy lukioissa.
 
– Nyt ollaan murrosvaiheessa. Näyttää siltä, että jatkossa oppilaiden ja opiskelijoiden sosioekonomiset erot kasvavat kaikilla koulutusasteilla.
 
Koulutuksen periytyvyys on edennyt Rinteen mukaan huomaamatta. Tällaista kehitystä ei arvattu vielä 19 vuotta sitten.
 
Eriarvoistuminen ei Rinteen mielestä ole vain koulutuspolitiikan syytä. Myös asuntopolitiikka ratkaisee. Jos esimerkiksi kaikki maahanmuuttajat asuvat samalla alueella, lähikoulusta voi tulla levoton.
 
Kansakunnan yhtenäisyys uhkaa rakoilla
 
Risto Rinne ei kieltäisi vapaata kouluvalintaa, mutta yhtenäistä peruskoulua ei pidä hajottaa. Peruskoulussa ei saisi olla selkeästi eriytyviä reittejä eritaustaisille lapsille.
 
– Eriytyvien reittiä ei pidä poistaa, mutta sitä pitää rajata. Turussa keskustellaan esimerkiksi siitä, kuinka paljon erikoisluokkia rahoitetaan suhteessa suhteessa muihin luokkiin.
 
Rinne varoittaa, että jos väestö jakaantuu selvästi toisistaan poikkeavasti ajatteleviin, osaaviin ja suuntautuviin, kansakunnan yhtenäisyys rakoilee. Ikäviä esimerkkejä löytyy Pariisista ja Tukholmastakin. 
 
– Arvostan suuresti pohjoismaista koulutusperinnettä, jonka keskeinen päämäärä on koulutuksellinen tasa-arvo. Siinä koko maan inhimillinen pääoma saadaan hyötykäyttöön. Se on tärkeää myös kansantaloudellisesti.
 
Tasa-arvon tiekartta tarjoaa uutta suuntaa
 
OAJ julkaisee tiistaina 12. huhtikuuta Tasa-arvon tiekartan. Julkaisussa järjestö esittää konkreettisia toimia, joilla esimerkiksi koulutuksen ja kouluttamattomuuden periytyvyyttä voitaisiin Suomessa vähentää ja siten edistää koulutuksellista tasa-arvoa.

Teksti: Riitta Korkeakivi
null