Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Koulutusviennin esteiden purku etenee

Suomessa annettava toisen asteen koulutus tunnetaan maailmalla korkeasta laadustaan. Laki on kuitenkin estänyt maata hyötymästä tästä taloudellisesti. Tänään koulutusviennin kynnys madaltui hieman, mutta OAJ:n mielestä ei vielä riittävästi.
Yksi pääministeri Juha Sipilän hallituskaudelle asetetuista tavoitteista, koulutusviennin esteiden purkaminen, sai tänään tuulta alleen, kun maaliskuussa työnsä aloittanut työryhmä luovutti opetusministerille koulutusvientiraporttinsa. Työryhmän tehtävänä oli selvittää koulutusviennin mahdollisuuksia sekä esittää konkreettisia toimenpiteitä ammatillisen ja lukiokoulutuksen viennin vauhdittamiseksi.
 
Opetuksen maksuttomuus Suomessa turvattava
 
OAJ:tä työryhmässä edustaneen erityisasiantuntija Hannele Louhelaisen mukaan työryhmän peruskivenä on, että Suomessa opetuksen maksuttomuus on jatkossakin toisen asteen koulutuksen järjestämisen lähtökohta. Julkista koulutustamme ei siis pidä jatkossakaan organisoida markkinaperusteisesti, vaan julkisen tahon on huolehdittava kansallisen tutkintoon johtavan koulutuksen edellytyksistä ja laadusta.
 
– Tutkintoon johtavan koulutuksen on siis Suomessa säilyttävä maksuttomana ja laadukkaana, mutta tämän koulutuksen viennistä rajojen ulkopuolelle pitäisi voida periä maksu. Tähän asti se ei ole ollut mahdollista, Louhelainen sanoo.
 
Kärkenä eettisyys, laatu ja kannattavuus
 
Työryhmän mukaan koulutusosaamisen viennille on yhä enenevää tilausta. Siksi työryhmä esittää, että esimerkiksi tutkintoihin, koulutuksen tuotteistamiseen sekä viennin käynnistämisen rahoitukseen liittyvät esteet raivataan koulutusviennin tieltä.
 
Koulutusviennin lähtökohdaksi on työryhmän mielestä otettava liiketaloudellisesti kestävä, laadukas ja eettinen toiminta. Suomen koulutusvientivalttina työryhmä pitää suomalaisten osaamisvaatimusten mukaista tutkintoa, koulutuksen korkeaa laatua ja hyvää mainetta. Kiitosta työryhmä antaa myös ammattitaitoisille opettajille.
 
– Opettajien korkea osaaminen, laaja autonomia omassa työssään ja tapamme uudistaa koulutusta on mahdollistanut rikkaat kokeilut, vahvan kollegiaalisen ja moniammatillisen verkottumisen sekä hyvien toimintamallien laajentamisen. Suomeen on syntynyt jatkuvasti monipuolista ja laadukasta oppimista edistävää osaamista, raportissa todetaan.
 
Suomalaisen koulutuksen vahvuuksina työryhmä näkee myös oppilaitosjohdon vahvan hallinnollisen ja pedagogisen osaamisen.
 
Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kertoo, että hallitus aikoo purkaa koulutusviennin esteitä kaikilta koulutusasteilta. Esitykset koulutusviennin edistämiseksi avaavat hänen mukaansa oppilaitoksille ovia koulutuksen viennille aivan uudella tavalla.
 
Koulutusviennin esteiden purku kannustaa koulutuksen järjestäjiä kansainvälistymään, tuo uusia markkinoita korkealle koulutuksellemme ja tuo uusia tuloja Suomeen koulutuksen kehittämiseen, kiteyttää Grahn-Laasonen.
 
Hyvä alku, mutta ei vielä riitä
 
Hannele Louhelaisen mielestä työryhmän tekemä selvitystyö ja ehdotukset ovat hyvä alku koulutusviennin edistämiseksi, samoin kuin näyttötutkintojen viennin mahdollistava kokeilulaki, joka vahvistetaan tällä viikolla. Tutkintotavoitteisen koulutuksen vientiin sisältyy kuitenkin Louhelaisen mukaan vielä monia lainsäädännöllisiä esteitä, jotka koskevat esimerkiksi opetuskieltä ja opetuksen järjestämispaikkaa.
 
– Näyttötutkintojen vienti ei vielä riitä, vaan koulutusvientiä on voitava tehdä isossa mittakaavassa. Tämä on äärimmäisen tärkeää ottaa huomioon, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntöä nyt reformin yhteydessä uudistetaan, Louhelainen sanoo.
 
Työryhmä ehdottaa seitsemää yleistä toimenpidettä, joilla koulutusvientiä pitäisi edistää. OAJ pitää hyvänä esimerkiksi työryhmän ehdotusta siitä, että Suomessa alettaisiin kehittää kaikkien koulutusvientiin lähtevien toimijoiden osaamista markkinoinnissa, riskienhallinnassa ja liiketoiminnassa.
 
– Lisäksi Suomeen pitää perustaa sellaisen taho, joka palvelee ja tukee kansallisia koulutusviejiä. Koulutusviennin tuotekehitys tarvitsee uusia rahoitusmahdollisuuksia, sillä kansallisella koulutukseemme suunnatulla rahoituksella tätä ei voida tehdä, Louhelainen sanoo.
 
Rahoituksen avulla voitaisiin esimerkiksi satsata agentteihin, jotka levittävät maailmalla tietoa Suomen osaamisesta ja koulutusvientipalveluista. Tavoitteeksi pitäisi Louhelaisen mielestä ottaa se, että koulutusvienti ei kattaisi vain opetusta tai opettajankoulutusta, vaan välineistä lähtien kaiken, mitä koulutukseen liittyy. Kannattavuuttakaan ei pidä unohtaa.
 
­– Koulutusvientibisneksen tuotoilla voisi paitsi kattaa kulut myös kehittää edelleen kansallista koulutusta. Vain laatu nimittäin takaa sen, että kiinnostus toisen asteen koulutukseemme säilyy maailmalla jatkossakin korkeana, Louhelainen sanoo.
 
Lue myös nämä!
 
Teksti: Heikki Pölönen
Kuva: 123RF
 
null