Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lakiluonnos hätkähdyttää – opiskelijan arviointi katoamassa

OAJ:n Nina Lahtinen pelkää, että reformi vie pohjan ammatillisen koulutuksen opiskelija-arvioinnin luotettavuudelta ja arvostukselta. Lakiluonnos uhkaa jättää palautteen antamisen kenen tahansa tehtäväksi.
Oppimisen arviointi opintojen aikana uhkaa poistua ammatillisesta koulutuksesta. Aiemmin laki sääti tämän opettajan tehtäväksi.
 
Opetusministeriö lähetti tiistaina 8. marraskuuta lausuntokierrokselle ammatillisen koulutuksen reformia koskevan lakiluonnoksen. Sen pykälissä puhutaan pelkästään palautteen antamisesta opintojen aikana. Lakiluonnoksessa ei myöskään säädetä, kuka palautteesta vastaa.
 
Vain lakiluonnoksen perusteluissa – ei itse pykälissä – on kohtia, joissa tuodaan esille opettajan keskeinen rooli palautteen antamisessa. Työssäoppimisesta palautetta voi antaa perusteluiden mukaan myös työpaikkaohjaaja tai ”muu koulutuksen järjestäjän nimeämä henkilö”. Kuka tämä muu henkilö on, ei käy ilmi.
 
– Palautteen antamista ei saa antaa kenen tahansa tehtäväksi, se on säädettävä opettajan työksi. Työpaikoillakin opiskelijan rinnalla pitäisi olla opettaja. Palautteen sijasta konkreettinen arviointi motivoisi yrittämään opinnoissa enemmän, OAJ:n kehittämispäällikkö Nina Lahtinen korostaa.
 
Opettajan oltava mukana opiskelijoiden arvioinnissa
 
OAJ:n tulkinnan mukaan lakiesityksen perusteella opiskelijan osaaminen arvioidaan varsinaisesti vasta, kun hän suorittaa näytön. Siihen asti hän saa vain palautetta.
 
Uudistuksen jälkeen näyttöjä arvioisivat koulutuksen järjestäjän ja työelämän edustajat. Koulutuksen järjestäjä saisi siis päättää, nimeääkö tehtävään opettajan vai jonkun muun.  
 
– Tällöin on vaarana se, että arvioimassa ei ole ketään, jolla on tutkinnon perusteiden ja kokonaisuuden tuntemus sekä pedagoginen osaaminen, Lahtinen sanoo.
 
OAJ ei hyväksy opettajan poistamista opiskelijan arvioinnista ja hämmästelee muutosta, joka reformilla halutaan tuoda ammatillisen koulutuksen arviointiin. OAJ:n mukaan opettajan on oltava mukana päättämässä opiskelijan arvioinnista. 
 
– Yhdenvertaisuus opiskelijoiden näkökulmasta on vaarassa, jos julkista valtaa opiskelijan arvioinnissa voi käyttää kuka vain, joka koulutuksen järjestäjän mielestä on pätevä tehtävään, Nina Lahtinen huomauttaa.
 
Ammatillisen koulutuksen arvostus rapisee
 
Suurta huolta OAJ:ssä herättää ammatillisen koulutuksen tulevaisuus. Erityisasiantuntija Inkeri Toikka harmittelee, että reformi syö koko ammatillisen koulutuksen arvostusta.
 
– Opettaja on se, joka tuntee opintojen tavoitteet, tutkinnon perusteet ja osaa antaa opiskelijalle pedagogisesti pätevää ja juuri hänen opintopolkuunsa sopivaa palautetta ja arviointia, Toikka sanoo.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö on perustamassa työryhmää, joka pohtii jatkokoulutukseen pääsyn kriteereitä ammattitutkinnon pohjalta. Toikka jää miettimään, onko työryhmän työltä viety pohja, jos arviointi jää opettajalta pois.
 
– Jos arviointia tekee jatkossa kuka tahansa, miten ihmeessä tutkinnot ovat enää vertailukelpoisia toistensa kanssa, Toikka huokaa.
 
Huolena on se, saako opiskelija riittävästi perusteltuja arvosanoja, jotta esimerkiksi jatkokoulutuspaikat ja työnantajat näkevät opiskelijoiden tason. Arviointi olisi asteikolla 1–3 tai hyväksytty ja hylätty.
 
– Pitäisi pohtia jo reformin aikana, kannustaako tämä opiskelijoita yrittämään parhaansa, Nina Lahtinen huomauttaa.
 
Leikkaukset uhkaavat reformin hyviäkin puolia
 
Ammatillisen koulutuksen reformi on yksi maan hallituksen kärkihankkeista. Tavoitteena on uudistaa koko ammatillinen koulutus. Nykyiset lait yhdistetään uudeksi sekä nuoria että aikuisia koskevaksi lainsäädännöksi. Lisäksi uudistetaan koulutuksen rahoitus, ohjaus, tutkintorakenne sekä koulutuksen toteuttamismuotoja ja järjestäjärakennetta. Uudistusten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta.
 
OAJ näkee reformin tavoitteissa paljon hyvää. Järjestö on kuitenkin useaan kertaan kritisoinut maan hallitusta siitä, että se aikoo leikata ensi vuonna 190 miljoonaa euroa ammatillisen koulutuksen rahoituksesta.
 
Jos leikkaukset toteutetaan, esimerkiksi ammatillisen koulutuksen reformissa tavoiteltavat yksilölliset opintopolut jäävät OAJ:n mielestä haaveeksi.
 
– Jos yhdellä opettajalla on vastuullaan yhä enemmän opiskelijoita, opetus ja ohjaus eivät millään voi muuttua aiempaa yksilöllisemmäksi. Ilman opettajia koulutuspaikoilla ei ole merkitystä, Lahtinen sanoo.
 
 
Arviointi reformissa pähkinänkuoressa:
  • Oppimisen arviointi -käsite poistuu lainsäädännöstä erillisenä. Se korvataan tutkinnon suorittajalle tai opiskelijalle osaamisen kehittymisestä annettavalla palautteella.
  • Osaamista arvioidaan näytöllä.
  • Yhteisissä tutkinnon osissa ja valmentavissa koulutuksissa voidaan käyttää myös muuta arviointia, koska niissä näyttö ei aina ole mahdollinen.
  • Tutkinnon osien arvosanat tulevat tutkintotodistukseen ja opintosuoritusotteeseen. Tapa merkitä arvosanat opintosuoritusotteeseen on koulutuksen järjestäjän päätettävissä.
  • Ammatillisissa perustutkinnoissa arviointiasteikko on 1 – 3, ammatti- ja erikoisammattitutkinnoissa hyväksytty/hylätty.
  • Opiskelija voi seurata osaamisensa kehittymistä henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman kautta. 
 
Aikataulu:
  • Lakiesitys ammatillisen koulutuksen reformista on lausuntokierroksella 7.11.-19.12.2016.
  • Reformin kuulemistyöpajat järjestetään 11.11. Oulussa, 14.11. Tampereella ja 25.11. Vantaalla. Niissä OAJ on vahvasti mukana.
 
Lue myös:
 
Teksti: Salla Hongisto
Kuva: 123RF
 
null