Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ:n 9 pointtia ammatillisen reformiin

Hallituksen lakiluonnos toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformista sisältää monta pientä plussaa, mutta OAJ:n mielestä siinä on vielä 9 perustavanlaatuista puutetta. Vaikuttamistyö jatkuu. Listasimme lakiluonnoksen tärkeimmät asiat.
Tässä ovat OAJ:n pointit ammatillisen reformiin:
 
1. Henkilökohtaistaminen
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että opinnot henkilökohtaistetaan kaikille opiskelijoille viimeistään, kun opinnot alkavat. Perusteluissa todetaan, että henkilökohtaistaminen vaatii pedagogista osaamista. Opiskelijalle laaditaan yksi asiakirja, henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma, jossa sanotaan, mitä opetusta, ohjausta ja tukea hän tarvitsee.
 
OAJ vaatii vielä, että lakiin kirjataan henkilökohtaistamisen edellyttävän pedagogista osaamista. Henkilökohtaistaminen kaikkine vaiheineen on säädettävä opettajan ja opinto-ohjaajan tehtäväksi.
 
2. Arviointi
 
+ Lakiluonnoksen perusteluihin on kirjattu, että opiskelijan osaamisen kehittymistä arvioi tavallisesti opetuksesta vastaava opettaja. Näytön arvioinnissa koulutuksen järjestäjää edustava arvioija olisi käytännössä pedagogisesti kelpoinen opettaja.
 
OAJ vaatii vielä, että perusteluihin kirjattu opettajan rooli arvioinnissa kirjataan myös lainsäädäntöön. Arvion osaamisen kehittymisestä antaa opetuksesta vastaava opettaja ja työpaikoilla myös työpaikkaohjaaja. Näytön arvioi kaksi koulutuksen järjestäjän nimeämää arvioijaa, joista toinen on työelämän edustaja ja toinen opetuksesta vastaava opettaja.
 
3. Rahoitus
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että siirtymäaika rahoituksen käyttöönotolle jatkuu vuoteen 2021. Koulutuksen rahoitus maksetaan suoraan koulutuksen järjestäjälle. Työvoimakoulutuksella on oma rahoitusosuutensa.
 
OAJ vaatii vielä, että opetus- ja kulttuuriministeriön itsellään pidättämä enintään 10 prosentin osuus perusrahoituksesta otetaan vastaavasti kuin strategiarahoitus ensin koko rahoitusosuudesta. Loppurahoitus jaetaan seuraavasti: Perusrahoitus 70 prosenttia, suoriterahoitus 20–25 prosenttia, ja vaikuttavuusrahoitus 5–10 prosenttia.
 
Opettajien osaamisen kehittäminen on otettava osaksi vaikuttavuusrahoitusta. Jatko-opintoihin ja työelämään siirtymistä pitää painottaa saman verran rahoituskertoimissa.
 
Todelliset kustannukset on huomioitava paremmin ja suhteellisen järjestelmän toimivuus on osoitettava laskelmin.
 
4. Oppisopimus ja koulutussopimus
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että koulutuksen järjestämisluvan saaneella on mahdollisuus järjestää sekä oppi- että koulutussopimuksia. Koulutussopimuksen aikana työpaikalle ei makseta koulutuskorvauksia eikä solmita työsopimusta. Oppisopimus perustuu työsopimukseen ja koulutuskorvauksia maksetaan nykykäytännön mukaan.
 
OAJ vaatii vielä, että opettajalla on vahva rooli sekä oppisopimuksessa että koulutussopimuksessa. Opiskelijalle on säädettävä oikeus opettajan antamaan opetukseen ja ohjaukseen myös työssäoppimisen aikana. Opettajalle on varattava riittävästi työaikaa työpaikoilla annettavaan opetukseen ja ohjaukseen.
 
Oppisopimustoimistot ja ohjauspalvelut on siirrettävä oppilaitoksiin.
 
5. Järjestämislupa
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että kaiken ammatillisen koulutuksen järjestäminen vaatii luvan. Lupa edellyttää, että koulutuksen järjestäjällä on riittävästi kelpoisuusehdot täyttävää opetushenkilöstöä. Koulutuksen järjestäjä antaa tutkintotodistuksen.
 
OAJ vaatii vielä, että perusteluihin kirjataan, että vakinaista opetushenkilöstöä on riittävästi silloin, kun yhtä opettajaa kohti on korkeintaan 16 ja yhtä opinto-ohjaaja kohti korkeintaan 200 opiskelijaa.
 
Laadukkaan opetuksen järjestäminen edellyttää, että yhteen osaamispisteeseen on varattava opetusta tarvitseville vähintään 22 tuntia opetusta. Siitä opiskelijalle annetaan opetusta hänen henkilökohtaisen osaamisen kehittämissuunnitelman mukaisesti.
 
Jos koulutuksen järjestäjä lomauttaa henkilöstöä taloudellisin perustein, ministeriön on arvioitava, täyttääkö toiminta enää järjestämisluvan taloudelliset vaatimukset.
 
6. Työelämätoimikunnat
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että tutkinto- ja koulutustoimikunnan lakkaavat. Tilalle tulee työelämätoimikunta, joka valvoo laatua ja kehittää tutkintoja. Toimikunnassa on opettajien ja työelämän edustus.
 
OAJ vaatii vielä, että työelämätoimikunnalle annetaan mahdollisuus käyttää akkreditoituja auditoijia. Toimikunnalla on oltava oikeus pysäyttää näyttötoiminta määräajaksi systemaattisten virheiden ja puutteiden ilmetessä.
 
7. Nuorten ja aikuisten koulutus
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että yhteisvalinta säilyy pääasiassa peruskoulun päättäneillä ja ilman toisen asteen tutkintoa olevilla. Muille on jatkuva haku.
 
Perustutkinnot on suunnattu peruskoulun samana vuonna päättäneille ja muille, joilla ei ole toisen asteen koulutusta. Ammatti- ja erikoisammattitutkinnot on suunnattu niille, joilla on aikaisempaa osaamista joko tutkintona tai muuten hankittuna.
 
Eritystä tukea voidaan antaa myös ammattitutkinnon ja erityisammattitutkinnon opiskelijoille. Työvoimakoulutus vaatii jatkossa järjestämisluvan. Sille on erillinen  rahoitusosuutensa valtion talousarviossa ja oma opiskelijavalinta te-hallinnon kautta.
 
OAJ vaatii vielä, että pääsy- ja soveltuvuuskokeet ovat mahdollisia opiskelijavalinnoissa tarpeen mukaan.
 
Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suorittajalta vaadittavan olemassa olevan osaamisen on tultava näkyvästi esille jo hakuvaiheessa.
 
8. Koulutusvienti
 
+ Lakiluonnokseen on kirjattu, että koulutusvienti saa saa tuottaa voittoa.
 
OAJ vaatii vielä, että koulutuspalveluiden vientiä ja tutkintojen tai tutkinnon osien järjestämistä maksullisena EU- sekä ETA -maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille selkiytetään. Nyt laissa ei ole riittäviä kirjauksia tutkinnon tai tutkinnon osien myynnistä, kielen ja toiminta-alueen säädöksistä eikä siitä, että rahoitus koulutuspalveluiden myyntiin on tultava valtionosuuksien ulkopuolelta.
 
9. Täydennyskoulutus
 
OAJ vaatii koulutuksen järjestäjille ja opettajille koulutusta reformin toimeenpanosta ja muuttuvasta toimintakulttuurista.
 
Toisen asteen ammatillisen reformin on määrä tulla voimaan vuoden 2018 alusta. Hallituksen lakiluonnos reformista on nyt lausuntokierroksella. Myös OAJ:ltä on tulossa oma lausunto.
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: 123 RF
 
null