Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Moni oppimisinnovaatio tähtää Slushin kautta maailmalle – tässä niistä 3

Lauttasaaren Yhteiskoulun lukio on jo neljättä kertaa mukana Slushin järjestelyissä. Yhteiskuntaopin opettaja Simo Karvinen ja kansainvälisen liiketoiminnan linjan johtaja Mia-Stiina Heikkala preppasivat opiskelijat talkoojoukoiksi.
Huomenna alkavassa kasvuyritystapahtumassa on esillä ennätysmäärä koulutusinnovaatioita. Kun homma toimii kotimaassa, tähdätään seuraavaksi kansainvälisille markkinoille. Esittelemme kolme yritystä, joilla tämä on tavoitteena.
Teknologia- ja kasvuyritystapahtuma Slush kokoaa tällä viikolla Helsingin Messukeskukseen ison määrän kasvuyrittäjiä, sijoittajia ja alan vaikuttajia. Tapahtuma on yhdeksässä vuodessa kasvanut yhdeksi maailman tärkeimmistä kasvuyritystapahtumista. Kävijöitä on tulossa noin 15 000 yli sadasta eri maasta.
 
Tänä vuonna Slush on erityisen kiinnostava myös koulutuksen ja kasvatuksen näkökulmasta. Slushiin rekisteröityneistä noin 2000 yrityksestä joka kymmenes mainitsee toimialakseen koulutusteknologian. Niistä melkein puolet on kotimaisia yrityksiä.
 
Tässä kolme innovaatiota, jotka ovat jo käytössä suomalaiskouluissa ja hakevat nyt Slushista ponnahduslautaa maailmalle.

 

1. Mightifier: Positiivista palautetta kaverille

 
Espoolaisissa Saunalahden koulussa, Espoo International Schoolissa ja useammassa riihimäkeläiskoulussa on viime keväästä saakka tehty jotain aivan uutta. Myönteisen palautteen antaminen parille digitaalisesti on otettu säännölliseksi osaksi koulutyöskentelyä.
 
Ensin Mightifier-sovellus arpoo parit. Sitten ryhdytään töihin. Oppilas klikkailee tablettia ja etsii sieltä koulukaverin vahvuuksia. Lisäksi hän antaa vapaamuotoisen positiivisen palautteen. Kaveri pääsee lukemaan sitä sen jälkeen, kun opettaja on tarkistanut hengentuotoksen.
 
Kesällä 2015 perustetun yrityksen toimitusjohtajan Mervi Pänkäläisen mukaan opettajilta tullut palaute on ollut aivan mahtavaa.
 
– Eräskin opettaja kertoi, että viiden palautekierroksen jälkeen luokkahenki oli selvästi parantunut. Kymmenen kerran jälkeen luokkatovereiden närppiminen oli loppunut kokonaan, Pänkäläinen sanoo.
 
Ajatus sovelluksesta syntyi, kun Pänkäläinen työskenteli brändien parissa. Hän huomasi, että brändiä kehitettäessä kysytään, mitä hyvää ja ainutlaatuista siinä on, mutta ihmisistä etsitäänkin heikkouksia.
 
­– Huomasin miettiväni, että miksemme etsisi toistemme hyviä puolia – vahvuuksia – ja vahvistaisi niitä.
 
Pänkäläinen ryhtyi kyselemään kouluilta, että onko tällaista palvelua olemassa ja olisiko sellaiselle käyttöä. Vastausten perusteella syntyi idea sovelluksesta, joka kasvattaisi sosiaalisia taitoja ja empatiakykyä ja siten ehkäisisi kiusaamistilanteita.
 
Ensimmäiset yhteistyökoulut löytyivät Espoon kaupungin ylläpitämän Kyky-torin kautta. Tänä syksynä pilottihankkeeseen lähti mukaan chicagolaisia kouluja Yhdysvalloista.
 
– Opettajilta saimme tärkeimmän palautteen, jonka pohjalta jatkoimme tuotekehittelyä. Oppilaat olivat aivan mahtavia tuotekehittäjiä, oikeita ammattilaisia.  Nyt testaamme, miten sovellus toimii muissa kulttuureissa.
 
Mightifier-sovellusta ei ole vielä ehditty markkinoida. Silti Pänkäläinen kertoo saavansa viikoittaisia kyselyjä ympäri maailmaa Kalifornian Piilaaksoa ja Etelä-Amerikan Uruguayta myöten. 
 
Tuotekehitys jatkuu edelleen, ja tarkoitus on tuottaa ympäristö, jossa opettaja saa tukea ja ideoita sovelluksen käyttöön. Opettajat ovat kuitenkin jo nyt osoittaneet kekseliäisyytensä sovelluksen käyttäjinä. Pänkäläinen kertoo opettajasta, joka oli keksinyt tehdä sovelluksen avulla luokan joulukalenterin.
 
– Joulukuussa luokassa oppilaille ei arvotakaan paria, vaan kaikki antavat palautetta yhdelle oppilaalle kerrallaan. Eli oman luukun kohdalla oppilas saa kunnon annoksen positiivista palautetta. Voi vaan kuvitella, miten se vaikuttaa, Mervi Pänkäläinen kertoo.
 
  • mightifier.com
  • Mightifier Slushissa: Demopiste keskiviikkona 30.11.2016 (A8).
 

2. 3DBear: 3D-tulostamisella muutakin kuin avaimenperiä

Reaalikokoinen sydän – biologian tunti. Akropoliin kukkula ­– historian tunti. Tai ehkä filosofian. Tai vaikkapa kuvaamataidon.
 
Mahdollisuuksia on loputtomasti, uskoo 3D-tulostusta koulukäyttöön kehittävän 3DBearin hallituksen puheenjohtaja Jussi Kajala. Mahdollisuuksia näkee paljon myös Espoon kristillisen koulun Hanna Niemelä, jonka luokka on ollut 3DBear-pilottiluokkana syksyn ajan.
 
– 3D-tulostus tarjoaa paljon mahdollisuuksia muun muassa uuden opetussuunnitelman mukaisiin monialaisiin opintoihin. Tulostuksessa yhdistyy sopivasti tietotekniikka, käden ja silmän koordinaatio, avaruudellinen hahmottaminen sekä konkreettinen tuote, Niemelä sanoo.
 
Teoreettisesta fysiikasta väitellyt Jussi Kajala vastasi aiemmin Tekesillä 3D-tulostuksen liiketoiminnan kehittämisestä.  Sitten hän ymmärsi, ettei 3D-tulostus leviä tätä menolla koteihin ja kouluihin.
 
– Päätin ryhtyä toimeen.
 
Kajala ja 3DBearin toimitusjohtaja Kristo Lehtonen keräsivät ympärilleen kuusi osaajaa. Elokuussa perustettiin yritys, syyskuussa oli vuorossa pääomakierros. Marraskuuhun mennessä 3DBear oli vieraillut jo kymmenissä kouluissa ympäri maata.
 
Erityisen tiivistä yhteistyötä yritys on tehnyt Space for Science -hankkeestaan kuuluksi tulleen Espoon Kristillisen koulun kanssa. Siellä tulostinta on käytetty koko syksyn ajan.
 
– On aivan mahtavaa nähdä lasten riemu. He kertovat, että 3D-tulostus on koko kouluviikon kohokohta, Kajala sanoo.
 
Vaikka joissakin kouluissa on jo 3D-tulostin, sen käyttöön ei Kajalan mukaan välttämättä ole pedagogista osaamista. Käyttö saattaa jäädä ideoiden puutteessa esimerkiksi avaimenperän tulostamiseen.
 
– Joissakin kouluissa on maannut 2 000 euron laatutulostin pölyttymässä täysin käyttämättömänä. Ymmärsimme, että yksi tärkeistä missioistamme on luoda käyttäjäympäristö, josta hyötyvät sekä opettajat että oppilaat. Näissä kouluissa tulostetaan nyt pienoistaloja meidän avullamme.
 
3DBear on kehittänyt kolmiulotteisesta tulostuksesta helppoa. Tarvitaan vain napin painallus tabletista, ja tulostus voi alkaa.
 
– Haluamme, että 3D-tulostus ei lokeroidu vain tiedetuntien apuvälineeksi, vaan jalkautuu eri oppiaineisiin kielten tunneista käsityöhön. 
 
Matematiikan ja fysiikan tunnilla oppilas voi tulostaa esimerkiksi itse suunnittelemansa kartion, kuvaamataidossa voidaan opetella arkkitehtuuria. Tilavuuden hahmottaa aivan uudella tavalla, kun kartiota saa hypistellä käsissään, tutkia kultaista leikkausta käytännössä tai sijoitella mittasuhteiltaan oikean kokoisia minihuonekaluja huoneisiin.
 
–Oppilaat ovat olleet innoissaan uusista pelillisistä oppimissovelluksista, joista tulee myös konkreettisia tuloksia, omia 3D-malleja, Hanna Niemelä sanoo.
 
Pitkää päivää elokuusta saakka painaneet Jussi Kajala ja yhtiökumppanit eivät aio jättää kehittämäänsä 3D-teknologiaa tähän, vaan yrityksen palkkalistoille on otettu kaksi kierrätysteknikkoa. Nyt rakenteilla on 3D-materiaalien kierrätyskeskus. Kotimaan lisäksi yritys tähtää kansainvälisille markkinoille. Siihen Slush ajoittuu sopivasti.
 
– Katsomme ehdottomasti eteenpäin, Kajala kertoo Slushin avajaisten aattona.
 
 

3. HEI Schools: Suomalainen varhaiskasvatus lähtee Kiinaan

HEI Schools on Helsingin yliopiston ja varhaiskasvatuksen ammattilaisten yhteistyössä perustama start up-yritys, joka tähtää suomalaisen varhaiskasvatuksen kansainvälistämiseen ja vientiin.
 
Pilottiprojekti lähtee käyntiin syyskuussa 2017, jolloin Kiinan Baotoussa avautuu ensimmäinen hankkeen päiväkoti. Tarkoitus on tehdä 1,7 miljoonan asukkaan Baotoun kanssa yhteistyötä ja viedä sinne suomalaista koulutusta ja varhaiskasvatusosaamista.
 
Pilottihanke perustetaan juuri Kiinaan siksi, että Aasian maissa on lähdetty etsimään muita malleja autoritääristen kasvatusmenetelmien ja suorituskeskeisen kulttuurin sijaan. Suomessa on vahvaa pedagogista osaamista ja hyväksi todettuja malleja, mutta tähän mennessä varhaiskasvatuksen vienti on ollut haastavaa muualle vietävän mallin puuttuessa.
 
Vientipulmiin HEI Schools tarjoaa kokonaisvaltaisen ratkaisun franchise-sopimuksella. Se sisältää opetussuunnitelman, opettajien valmennuksen, tilaratkaisut, oppimateriaalit sekä mallin käyttöönoton ja sen jatkuvan kehittämisen. 
 
Ensimmäisten kahden vuoden ajan suomalaiset varhaiskasvatuksen ammattilaiset työskentelevät paikan päällä rinta rinnan paikallisten kollegoiden kanssa.
 
 
 
Teksti: Ninarose Maoz
Kuva: Veikko Somerpuro
null