Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Sisäilma tutkitusti sairastuttaa – Siuntio aikoo voittaa ongelmansa

Sisäilman yhteydestä sairastumisiin on yhä suorempaa tutkimusnäyttöä.
Tuore tutkimus osoittaa, että myrkyllinen sisäilma on syy opettajien sairastumiseen. Siuntion kunnassa sisäilmaongelmia on havaittu jokaisessa kolmessa koulussa. Valtakunnallinen hätätilanne vaatii valtionkin apua.
Helsingin yliopiston laajassa tutkimuksessa on osoitettu ensimmäistä kertaa, että opettajan oireilla on yhteys luokkahuoneen sisäilman myrkyllisyyteen.
 
Myrkyllisissä luokissa työskennelleillä opettajilla yleistyivät muun muassa kipu, silmä- ja niveloireet, sairauden tunne sekä yskä ja neurologiset oireet. Aiemmissa tutkimuksissa ei ole osoitettu yhtä selvästi, että oireet ovat yhteydessä sisäilman toksisuuteen.
 
OAJ:n työelämäasiamies Riina Länsikallio on tehnyt pitkään työtä sen eteen, että sisäilmaongelmiin puututtaisiin.
 
– Vuosikaudet on eri kunnissa ympäri Suomea väistelty vastuuta sisäilmaongelmien korjaamisesta. Sisäilmamittausten tuloksia on pantattu henkilöstöltä, ja oireita on usein väitetty psykologisiksi tai työilmapiiristä johtuviksi. Näiden tutkimustulosten pitäisi viimeistään lopettaa tällaiset puheet, Länsikallio sanoo.
 
Siuntiossa ongelmat aiotaan selättää
 
Läntisellä Uudellamaalla sijaitseva Siuntio on yksi monista sisäilmaongelmien riivaamista kunnista. Kunnanjohtaja Juha-Pekka Isotupa vakuuttaa, että kunta aikoo korjata ongelmat viivyttelemättä, vaikka välillä tilanne on kunnan näkökulmasta tuntunut kohtuuttomaltakin.
 
– Totta kai tämä tuntuu siinä mielessä epäoikeudenmukaiselta, että kunnan käsiin tulee tällaisia ongelmia, joita se ei ole itse aiheuttanut. Mutta ei tässä auta surkutella, vaan ongelmat on hoidettava, Isotupa sanoo.
 
Myös OAJ on pitkään vaatinut, että sisäilmaongelmiin puututaan jämäkästi kaikkialla Suomessa. Järjestön mielestä julkista rakentamissuunnittelua, hankintoja ja laatua pitäisi säädellä ja valvoa paljon nykyistä tarkemmin. Rakentamisvirheistä pitäisi antaa sanktioita.
 
Siuntiossa rakentamistavat ovat kunnanjohtajan mukaan olleet ajassaan täysin päteviä ja normien mukaisia.
 
– Mutta ne eivät vain syystä tai toisesta enää toimi. Tilanteet ovat kehittyneet hitaasti, mutta nyt on selvää, että parempaan suuntaan ne eivät enää kulje. Akuuttia vaaraa ei ole, mutta me laitamme Aleksis Kiven koulun väistötiloihin niin nopeasti kuin mahdollista, ja tilaamme rakennukselle tutkimukset ja korjaussuunnitelmat.
 
Maanlaajuinen homeremontti olisi kannattava investointi
 
Koko Suomen kosteus- ja homevaurioihin liittyvien terveyshaittojen kustannusten arvioitiin vuonna 2012 olevan 450 miljoonaa euroa vuodessa. Arvio sisälsi oireista, sairauksista, niiden tutkimisesta, työkyvyn menettämisestä ja työtehon sekä tuottavuuden laskusta aiheutuvat kustannukset.
 
Jos kaikki koulut, oppilaitokset ja päiväkodit pistettäisiin kerralla kuntoon, korjaustöille tulisi hintaa arviolta 1–1,5 miljardia euroa. Asiantuntijoiden mukaan näin suuri homeremontti maksaisi hyvin tehtynä itsensä takaisin kolmessa vuodessa.
 
Yksin kuntien harteille remonttia ei OAJ:n mielestä voi jättää. Uusiin päiväkoti- ja oppilaitosrakennusten peruskorjaushankkeisiin ei kuitenkaan enää vuoden 2014 jälkeen ole myönnetty valtion tukea.
 
Valtion investoitava tulevaisuuteen
 
Kun kuntien käsiin putoaa homepommeja, kaikkialla niiden purkamiseen ei riitä omat rahkeet. OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen onkin vaatinut, että maan hallitus toteuttaa laajan koulujen ja päiväkotien korjaamiseen ja uusien rakentamiseen kohdistettavan investointiohjelman.
 
Se olisi päättäjille tapa osoittaa, että valtio kantaa vastuun opettajien ja oppijoiden terveydestä. Investointi toisi myös työtä ja siten piristäisi kansantaloutta.
 
Myös Siuntion kunnanjohtaja miettii, pitäisikö rakennusliikkeiden vastuun tai ajat sitten umpeutuneiden takuuaikojen sijaan valtion ottaa roolia huonosta sisäilmasta aiheutuvien ongelmien korjaamisessa.
 
– Jos valtio jotenkin haluaisi taloutta elvyttää, niin julkiset rakennukset olisivat kyllä selvä kohde. Voisihan tätä tilannetta valtakunnallisesti hätätilanteeksikin kutsua, ja kysyä, olisiko jonkinlainen valtion rahoitus tarpeen.
 
Siuntio ei ehdi odottaa valtion puuttumista peliin, vaikka korjaustyöt edellyttävät suuria investointeja. Ne pitää Isotuvan mielestä nähdä tulevaisuuden mahdollisuuksina.
 
– Pitää miettiä tilojen käyttöastetta ja kuntalaisten tulevaisuuden tarpeita. Itse olen miettinyt, voisivatko koulujen yhteydessä olla tiloja, jotka ovat kuntalaisten yhteisiä olohuoneita. Nyt koulurakennuksia tulee miettiä myös uuden opetussuunnitelman kannalta, että vastaavatko vanhat rakennukset sen vaateita. Tämä on sellainen tilanne, jossa kysytään, onko lasi puoliksi tyhjä vai täynnä.
 
"Sairastumisia ei voi kokonaan korvata"
 
Kaikissa kunnissa pitäisi Isotuvan mielestä ryhtyä rohkeammin ja ripeämmin ennaltaehkäisemään ongelmia, jotta ihmiset eivät joutuisi oireilemaan.
 
­– Sitä kynnystä valtion tuki voisi madaltaa, ja säästöthän tulisivat sitten terveydenhuollon kuluissa. Toisaalta kaikkea ei lopulta edes voi korvata rahassa. On väärin sanoa, että kaikki on rahasta kiinni. Jos terveys menee, niin eihän sitä kokonaan rahalla voi korvata.
 
Siuntio on valinnut asiassa avoimen linjan, koska Isotuvan mukaan kuntalaisten on voitava luottaa siihen, että kunta tarttuu toimeen. Kunta kertoo esimerkiksi verkkosivuillaan ongelmien taustoista ja ajantasaisesta tilanteesta. Yhtä suoraan asiasta on puhuttu mediallekin.
 
Teksti: Matias Manner, Heikki Pölönen
Kuva: 123RF
 
 
 
null