Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

OAJ:llä 5 keinoa työllisyyden parantamiseksi

OAJ vaatii hallitukselta, että se vahvistaa kevään kehysriihessä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoimintaa sekä parantaa aikuisten mahdollisuuksia kouluttautua ja vaihtaa ammattia.
Maan hallitus valmistautuu huhtikuun lopussa pidettävään kehysriiheen. Samalla se arvioi hallituskautensa ensimmäistä puoliskoa ja pohtii tavoitteitaan seuraaville kahdelle vuodelle.
 
Yksi hallituksen suurimmista pähkinöistä on se, kuinka työllisyysprosentti saadaan nousuun. Tavoitellusta 72 prosentin työllisyysasteesta ollaan vielä kaukana. 
 
Viime vuoden lopulla TE-toimistoissa oli lähes 30 000 avointa työpaikkaa. Työpaikat ja työttömät eivät nyt kohtaa senkään vuoksi, että monilla osaaminen on vanhentunut. Mekin olemme OAJ:ssa työllisyystilanteesta huolissamme ja siksi lähetimme ministeriöille omat esityksemme, koulutusjohtaja Heljä Misukka sanoo. 
 
Osaamista avoimesta ammattikoulusta
 
Työllisyyden parantamiseksi OAJ:lla on viisi keinoa. Yksi niistä on avoin ammattiopiskelu.
 
Aikuisten on yhä vaikeampi siirtyä ammatista toiseen, koska aikuiskoulutustuen ehtoja on heikennetty ja nuoret on otettu etusijalle opiskelijavalinnoissa. OAJ vastaa huutoon ehdottamalla 25 miljoonan euron tukea ammattiopistoille, jotta ne voisivat tarjota avointa ammatillista koulutusta.  
 
– Avoin ammattikoulutus helpottaisi ammatin vaihtoa ja antaisi työttömille mahdollisuuden opiskella sivutoimisesti. Opetusta tulisi tarjota sellaisilla aloilla, joilla on alueellista työvoimatarvetta tai kohtaanto-ongelmia, Misukka perustelee. 
 
OAJ arvioi, että 25 miljoonalla eurolla voitaisiin tarjota avointa ammatillista koulutusta keskimäärin 20 oppilaitoksessa jopa 10 000 opiskelijalle osa-aikaisesti lukuvuoden ajan. Rahoitus katettaisiin erillisellä määrärahalla, jotka koulutuksen järjestäjät hakisivat.
  
Alueellisiin osaamiskeskittymiin 30 miljoonaa euroa
 
OAJ ehdottaa, että valtio tukisi määräaikaisesti alueellisia osaamiskeskittymiä. Alueiden yrityksille, koulutuksen järjestäjille ja muille toimijoille varattaisiin kolmen vuoden määräajaksi 30 miljoonaa euroa yhteisten osaamis-, tutkimus-, kehitys- ja innovaatiokeskuksen perustamiseen.
 
– Toisen asteen ja korkea-asteen koulutus ovat vahvassa roolissa keskittymissä, joita on jo noussut muun muassa Kuopioon ja Ouluun, Misukka sanoo.
 
Tutkimukseen, kehitykseen ja innovaatioihin 74 miljoonaa euroa
 
Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopolitiikkaa ja koko innovaatioketjua pitäisi OAJ:n mielestä monipuolistaa ja vahvistaa ammattikorkeakoulujen avulla.
 
OAJ esittää, että Suomen Akatemian Strategisen Tutkimuksen Neuvoston rahoituksen jakoperusteita uudistetaan ja myöntävalmiuksia lisätään 50 miljoonalla eurolla. Tästä ammattikorkeille suunnattaisiin  20 miljoonaa ja yliopistoille ja tutkimuslaitoksille 30 miljoonaa euroa.
 
Innovaatiosetelistä OAJ tekisi pysyvän rahoitusmuodon. Setelin vakinaistamiseen varattaisiin 20 miljoonaa euroa. 
 
– Innosetelin on todettu madaltavan yrityksen kynnystä käyttää innovaatio-, kansainvälistymis- ja kasvupalveluja, Misukka kertoo.
 
Ylemmän amk-koulutuksen aloituspaikkoja OAJ lisäisi 500:lla, koska yamk-tutkinto yhdistää sekä teoreettisen osaamisen että työelämän käytännöt.
 
Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arene on samoilla linjoilla. Se esittää korkeakoulujen TKI-ekosysteemiin 50 miljoonaa, innovaatiosetelin vakinaistamiseen ja laajentamiseen 20 miljoonaa sekä Suomen Akatemialle 20 miljoonaa euroa.
 
Opettajien muutosturvaan 8,35 miljoonaa euroa
 
Julkisen sektorin muutosturvan kehittämiseen erityisesti opettajille OAJ esittää 8,35 miljoonaa euroa, koska opetusalan työttömyys on kasvanut ennen näkemättömiin mittasuhteisiin koulutusleikkausten myötä.
 
Nykyisin työ- ja elinkeinoministeriön muutosturvatoimet kohdistuvat pääosin yksityiselle sektorille.
 
– Julkiselle sektorille on luotava aito ja toimiva muutosturva mahdollisimman pikaisesti, koska julkinen sektori on iso työllistäjä ja työllisyys heikkenee siellä nopeasti, Misukka toteaa.
 
OAJ muistuttaa, että joka viides aikuiskoulutuksen opettaja on ollut pitkään työttömänä. Yliopisto- ja aineenopettajien työttömyys on jo yli 14 prosenttia ja valitettavasti määrä kasvaa vääjäämättä edelleen.
 
Ammatillisen koulutuksen leikkausten myötä jopa 2 000 – 3 000 ammatillista opettajaa saattaa menettää työpaikkansa. Jo nyt irtisanottuja opettajia on lähes 700, ja pahimmat leikkaukset iskevät vasta tänä vuonna.
 
Ratkaisuksi OAJ esittää aineenopettajien kouluttamista kaksoiskelpoisiksi. Tällöin he olisivat päteviä myös luokanopettajiksi.
 
Vuosi opiskelua kaksoiskelpoisuuteen maksaisi noin 4 500 euroa. Esimerkiksi 300 aineenopettajan koulutus vuoden mittaisessa kelpoisuutta täydentävässä ja työllisyyttä merkittävästi edistävässä koulutuksessa maksaisi noin 1,35 miljoonaa euroa.
 
Ammatillisille opettajille OAJ ehdottaa muuntokoulutusta. Ammatillisten opettajien koulutus alalta toiselle maksaisi keskimäärin 7 000 euroa opiskelijaa kohti vuodessa. Mikäli irtisanotuista tuhat haluaisi jatkaa opetusalalla, se maksaisi noin seitsemän miljoonaa euroa.
 
Pienten yritysten kehittämiseen 7 miljoonaa euroa
 
Opetus- ja kulttuuriministeriön Työorganisaatioiden kehittämistoimintaan (TYKE) OAJ varaisi erillisen viiden vuoden määräräaikaisen TYKE-rahan sellaisille ammatillisen koulutuksen järjestäjille, jotka haluavat erikoistua ja kehittää työelämää. 
 
– Suomessa noin 95 prosenttia yrityksistä on alle 10 henkilön yrityksiä. Niillä on harvoin resursseja palkata työntekijöitä tuotekehitykseen, tuotannon laajentamiseen tai kansainvälistymiseen. Ammatillisen koulutuksen järjestäjillä on laajasti osaamista näissä asioissa, Heljä Misukka perustelee.
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: 123RF
null