Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Lukuvuosi tuo monta isoa uudistusta – tässä kooste!

Tänä lukuvuonna astuu voimaan moni pitkään suunniteltu uudistus, ja tulevien vuosien uudistuksia visioidaan jo. OAJ on vaikuttanut uudistuksiin vahvasti. Kokosimme varhaiskasvatuksesta yliopistoihin listan asioista, jotka muuttuvat.
Perusopetus nousi tänään ykkösasiaksi, kun opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus avasivat lukuvuoden yhteisellä tilaisuudella.
 
Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen nosti esiin muun muassa kielikokeilut. Hän pitää hyvänä, että joka neljäs kunta aikaistaa kieltenopetusta. Kokeiluihin osallistuu lähes 70 000 peruskoululaista, 8000 esiopetuksen oppilasta ja 7000 lasta varhaiskasvatuksessa. Avustuksiin on varattu yhteensä kymmenen miljoonaa euroa vuosille 2017 ja 2018.
 
– Suuri osa hankkeista koskee englannin opetusta, mutta saksan suosio on melkein yhtä suuri. Runsaasti on myös ruotsin, ranskan, venäjän ja espanjan hankkeita. Ilahduttavaa on erityisesti kiinan ja viron suosio, Grahn-Laasonen kertoo.
 
Tänä syksynä uusien opetussuunnitelmien mukaiset monialaiset oppimiskokonaisuudet, laaja-alaiset osaamisen tavoitteet ja monipuolinen arviointi rantautuvat yläkouluihinkin, kun seiskaluokilla otetaan uusi ops käyttöön.
 
– Monialainen hanke voi olla vaikka juhla, lähialueen tarkastelu tai mediakasvatusprojekti. Laaja-alaiset osaamistavoitteet korostavat koko kouluyhteisön merkitystä. Arviointi taas on oppimista tukeva jatkuvasti käytössä oleva työkalu eikä siinä ole oleellista, käytetäänkö todistuksessa numeroita vai sanallista arviointia, Opetushallituksen pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa.
 
Myös OAJ käsitteli eri koulutusasteiden keskeisiä uudistuksia viime viikolla pidetyssä infossa ja toi esille hyviä ja huolestuttavia kehityssuuntia.
 
Kysyimme vielä OAJ:n asiantuntijoilta, mitkä uudistukset leimaavat lukuvuotta 2017­–2018.
 
Mitä uutta varhaiskasvatuksessa?
 
Jokaiselle lapselle tehdään nyt ensimmäistä kertaa kokonaisvaltainen, yksilöllinen varhaiskasvatussuunnitelma, johon kirjataan lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevat tavoitteet ja toimenpiteet. Suunnitelmassa kuvataan lapsen osaaminen, vahvuudet, kiinnostuksen kohteet sekä yksilölliset tarpeet.
 
Varhaiskasvatussunnitelmat pohjaavat elokuun alussa voimaan astuneisiin varhaiskasvatuksen pedagogisiin suunnitelmiin. Kunnat ovat hyväksyneet omat, paikalliset suunnitelmansa Opetushallituksen laatimien valtakunnallisten perusteiden pohjalta. Monen kunnan varhaiskasvatussuunnitelmia pääsee jo selaamaan netissäkin.
 
Varhaiskasvatuksen kehittämisessä suunnataan OAJ:ssäkin jo katsetta tuleviin vuosiin. Opetusministeriössä valmistellaan tiekarttaa siitä, miten varhaiskasvatusta pitäisi kehittää vuoteen 2030 mennessä.
 
Tavoitteena on, että varhaiskasvatuksen henkilöstörakenne uudistuu. Näin päiväkodeissa työskentelee tulevaisuudessa enemmän yliopistossa koulutettuja lastentarhanopettajia. Yliopistojen lastentarhanopettajakoulutuksen aloituspaikat lisääntyvät.
 
OAJ on tehnyt pitkäjänteistä työtä varhaiskasvatuksen kehittämisessä. Järjestön tavoitteena on varhaiskasvatuksen entistä yhdenvertaisempi toteutuminen ja erityisesti pedagogisen perustan vahvistaminen.
 
– Lasten osallisuus ja vaikuttaminen, oppimisen ilo ja toiminnallisuus sekä huoltajien osallistaminen edellyttävät opettajien pedagogisen osaamisen tehokkaampaa hyödyntämistä. Laadun varmistaminen edellyttää myös toimintakulttuurin tarkastelua sekä työjärjestelyjen uudistamista, erityisasiantuntija Auli Setälä sanoo.
 
Varhaiskasvatuksesta perittävät maksut alenevat. 6700 uutta perhettä pääsee maksuttomuuden piiriin, ja sisaralennus pienentää toisen lapsen varhaiskasvatusmaksua.
 
Mitä uutta perusopetuksessa?
 
Uudet opetussuunnitelmat otetaan käyttöön perusopetuksen seiskaluokalla. Jokaiseen peruskouluun tulee tutoropettaja tukemaan uusien opsien käyttöönottoa.
 
Oppiaineisiin liittyy laaja-alaisen osaamisen tavoitteita kuten ajattelun ja oppimisen taidot, monilukutaito, tieto- ja viestintätekninen osaaminen, työelämätaidot ja yrittäminen sekä itsestä huolehtiminen ja arjen taidot. Jokaisessa koulussa on oltava vuosittain vähintään yksi oppiaineiden yhteinen kokonaisuus.
 
OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salon mukaan opetussuunnitelman toimeenpano on kaikkein ratkaisevin vaihe opetussuunnitelmauudistuksessa.
 
– Oppiaineiden välinen yhteistyö edellyttää yläkoulussa huomattavasti enemmän organisointia, koska jokaisella oppiaineella on oma opettajansa. Kokonaisuuksien suunnitteluun on varattava yhteistä suunnitteluaikaa. Onkin hyvä miettiä, mitä vanhaa voidaan jättää pois, jotta aika riittää, Salo muistuttaa.
 
Laaja-alaisen osaamisen tavoitteista huolimatta arviointi oppiainekohtaista.
 
Perusopetuksen kahdeksasluokkalaiset saavat uudet opsit elokuun alusta 2018 ja ysiluokkalaiset elokuun alusta 2019. Opetushallitus antoi kansalliset opetussuunnitelman perusteet vuonna 2014, ja opetuksen järjestäjät ovat laatineet paikalliset opetussuunnitelmat niiden pohjalta.
 
Mitä uutta lukiokoulutuksessa?
 
Lukio on opetusministeriön seuraava merkittävä kehittämiskohde. Tavoitteena on saada lakiehdotus lukion uudistamisesta eduskuntaan kevään 2018 aikana. Uudistuksen tavoitteena on lisätä lukiokoulutuksen vetovoimaa, parantaa laatua ja sujuvoittaa siirtymistä korkeakoulutukseen.
 
Hallituksen puoliväliriihessä päätetty lukiouudistus on OAJ:lle tervetullut uutinen. Järjestössä pohdittiin lukion kehittämistavoitteita jo keväällä, kun opetus- ja kulttuuriministeri pyysi järjestöltä ehdotuksia kehittämiskohteiksi.
 
– Teimme parikymmentä ehdotusta, jotka löytyvät lausunnostamme. Laatukriteerien saaminen lukiokoulutukselle ja erityisopetuksen mahdollistaminen kaikissa maamme lukioissa ovat olleet OAJ:lle tärkeitä tavoitteita jo pitkään, erityisasiantuntija Olavi Arra kertoo.
 
Opetus- ja kulttuuriministeriössä on perustettu väliaikainen yksikkö lukiouudistusta toteuttamaan. OAJ on esittänyt Olavi Arraa edustajakseen lukiouudistuksen seurantaryhmään. Ryhmälle on annettu työaikaa vuoden 2018 loppuun asti.
 
Mitä uutta ammatillisella toisella asteella?
 
Ammatillisen koulutuksen reformi on suurin koulutusuudistus pariinkymmeneen vuoteen. Uudistus etenee suunnitelman mukaisesti, ja maali lähestyy. Koko uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2018 alusta.
 
OAJ seuraa yhdessä luottamusmiesten kanssa, miten reformi etenee. Työn alla on muun muassa Amken kanssa yhteistyössä järjestettävä tilaisuus, jossa koulutuksen järjestäjät ja luottamusmiehet keskustelevat muutoksista.
 
–  Syksyn aikana lausunnolla on vielä lakiin liittyviä asetuksia, erityisasiantuntija Inkeri Toikka toteaa.
 
Vuosityöaikakokeilu käynnistyy elokuussa, ja mukana on liki 2000 ammatillisen koulutuksen opettajaa eri puolilta Suomea. Kokeilulla halutaan etsiä opettajan muuttuneeseen työnkuvaan paremmin soveltuva sopimusmalli.
 
Vuosityöaikakokeilu on käynnistynyt kahdessa koulutuskuntayhtymässä ja neljässä oppilaitoksessa. Kokeilusopimuksessa vuosityöaika on 1500 tuntia, ja siihen lasketaan oppitunnit sekä niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät. Tavoitteena on turvata riittävästi aikaa opetuksen suunnitteluun ja arviointiin.
 
Vuosityöaika jakaantuu sidottuun ja sitomattomaan työaikaan. Sidotussa työajassa työtehtävien aika ja paikka on määritelty, sitomaton työaika on ajasta ja paikasta riippumatonta. Vuosityöaikakokeilusta löytyy runsaasti lisätietoa OAJ:n verkkosivuilta.
 
Mitä uutta korkeakoulutuksessa?
 
Opetus- ja kulttuuriministeriö käynnisti keväällä visiotyön korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuudesta. Valmistelun tueksi järjestettiin seminaareja työpajoineen sekä avoin verkkoaivoriihi, joiden tulokset ovat nyt arvioitavana. Keskeiset teemat liittyvät osaamiseen ja edelläkävijyyteen.
 
Tähänastisen valmistelun tulokset ovat arvioitavana ja jalostettavissa verkkoaivoriihen uudella kierroksella, joka jatkuu 18. elokuuta saakka.
 
Korkeakoulutuksen ja tutkimuksen visiotyön tarkoituksena on tuottaa yhteinen tulevaisuuskuva, joka mahdollistaa laadukkaan, vaikuttavan ja kansainvälisesti kilpailukykyisen suomalaisen korkeakoulujärjestelmän kehittämisen. Visiotyö ulottuu vuoteen 2030.
 
Työssä tarkastellaan muun muassa korkeakoulujärjestelmän kehittämisvaihtoehtoja ja -malleja ja arvioidaan niiden vaikutuksia ja toteuttamiskelpoisuutta. Valmistelu tehdään yhdessä ministeriön, korkeakoulujen ja tutkimuslaitosten henkilöstön, opiskelijoiden ja sidosryhmien kanssa. Visio valmistuu syksyllä 2017.
 
Mitä uutta opettajankoulutuksessa?
 
Opettajankoulutuksen kehittämishankkeet käynnistyvät syksyn aikana. Opetus- ja kulttuuriministeriö on myöntänyt 15 miljoonaa euroa erityisavustusta eri yliopistoille ja ammattikorkeakouluille opettajankoulutuksen kehittämishankkeisiin.
 
OAJ seuraa hankkeita tiiviisti.
 
– Opettajankoulutuksen kehittämishankkeita on kaikkiaan 20. Oulun yliopistossa esimerkiksi paneudutaan digioppimiseen ja Turun yliopistossa kieli- ja kulttuuritietoisen opettajuuden ja opettajankoulutuksen edistämiseen, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen kertoo.
 
 
Lue myös:
 
OAJ lukuvuoden avausinfossa: Peruskoulu on pelastettava 
 
OAJ lukuvuoden avausinfossa: Opettajat edellyttävät palkankorotuksia
 
Teksti: Maija-Leena Nissilä
Kuva: 123RF
null