Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Grahn-Laasonen: Tuntijaon nollasummapelistä päästävä yli lukiouudistuksessa

Opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen kutsuu opettajia ideoimaan oppiainerajat ylittäviä yhteistyömuotoja lukio-opetuksessa. Ministeri taustoitti lukiouudistuksen lähtökohtia pedagogisten opettajajärjestöjen seminaarissa.
Toivottavasti tekeillä olevassa lukiouudistuksessa ei jämähdetä tuntijakoa koskeviin kysymyksiin kuten viime hallituskaudella, toivoo opetus- ja kulttuuriministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok). Ministerin mukaan tuolloin tuntijaon nollasummapeli teki uudistuksesta ”laimean kompromissin”.
 
– Korostan, että lukiouudistuksessa ei ole valmista mallia, ja sitä tehdään aidosti avoimin mielin. Toki edellisen uudistuksen kipukohdat, kuten tuntijako, voivat hiipiä mieliin. Toivoisin, että pelkästään niihin ei palattaisi vaan katsottaisiin kohti uutta.
 
Pedagogisten opettajajärjestöjen POE:n syysseminaarissa puhunut ministeri kutsui pedagogisia järjestöjä ja muitakin opettajia ideoimaan muun muassa sitä, millaisia oppiainerajat ylittäviä kokonaisuuksia voisi lukiossa edistää, ja kertomaan ideoista ministeriölle.
 
– Toivon, että opettajat osallistuisivat aktiivisesti uudenlaisten rakenteiden etsintään. Sellaisten, joissa jokaiselle on sijansa, mutta jossa toimitaan vielä enemmän yhdessä, Grahn-Laasonen sanoi ja kertoi ministeriön järjestävän tilaisuuksia opettajien mielipiteiden kuulemiseksi.
 
Katse tulevassa ja koulutusasteiden nivelkohdissa
 
Ministerin mukaan uudistuksessa aiotaan nostaa Suomen koulutustasoa ja paikata osaamispohjassa ilmenneitä murenemia, kuten oppimistulosten eriytymistä.
 
Myös lukiota edeltävät ja sen jälkeiset nivelkohdat tulee ministerin mukaan tutkia tarkoin. Jos lukioväylä näyttää yhdeksäsluokkalaisesta liian tukkoiselta, lukion vetovoima laskee. Liian moni ei myöskään tiedä, mitä tekee lukion jälkeen, ministeri sanoi.
 
– Nuoren useita vuosia kestävä välivuosien putki on jotain, mitä koulutusjärjestelmäämme ei ole suunniteltu.
 
”Lukiouudistus ei ole säästöuudistus”
 
Lukion rahoituksen osalta Grahn-Laasonen ei suuria luvannut, vaan totesi sen olevan tällä hetkellä ”kipurajoilla”, ainoana oppilaitoksena, joka viime vuosina on säästynyt leikkauksilta.
 
– Mutta lukiouudistus ei ole säästöuudistus. Rahoitusmalli ei ole uudistuksen ensimmäinen kysymys.
 
Ministeriössä lukiouudistuksen valmistelussa otetaan oppeja ammatillisen reformin toimintatavoista.
 
– Helposti koulutussektorin uudistuksissa perustetaan työryhmä, jossa kyllä saavutetaan hyvä keskustelu. Mutta kun työn tulos julkaistaan, se törmää ulkomaailman todellisuuteen ja se tyrmätään. Laajapohjaisessa ja avoimessa valmistelussa sen sijaan voi syntyä tavallaan raakileita, mutta ne ovat sellaisia, joita koko sektori pääsee heti kommentoimaan.
 
Ministeriön tavoitteena on, että hallituksen esitys uudeksi lukiolaiksi annetaan ensi keväänä. Ennen sitä uudistusta käsitellään ja opettajia kuullaan ministeriön lukiouudistuksen yksikön järjestämissä aluetilaisuuksissa.
 
”Suomi omalla polulla arvioinnissa”
 
Akavatalossa meneillään olevassa kaksipäiväisessä Pedagogisten opettajajärjestöjen seminaarin varsinaisena teemana on arviointi. Perjantaina tilaisuudessa puhunut opetusneuvos (emeritus) Irmeli Halinen muistutti, että kansainvälisessä vertailussa Suomi kulkee arvioinnissa omia polkujaan – ja se on hänestä hyvä asia.
 
– Suomi alkaa olla ainoa OECD-maa, jossa ei ole standardoituja ja koko ikäluokkaa koskevia oppimistulosten arviointeja koulutuksen kehittämisessä. Monissa maissa sellaiset ovat hyvin tiukkoja, ja niissä arvioidaan ja rankataan myös opettajia ja rehtoreita, Halinen kertoi.
 
Toisin sanoen monissa maissa järjestetään oppivelvollisuuden aikana useitakin testauksia, joiden tuloksia saatetaan julkaista koulukohtaisestikin. Tällainen voi Halisen mukaan johtaa tulospalkkaus-ajatteluun, tai kuten Yhdysvalloissa, taideaineiden karsimiseen, jotta koulu menestyisi perustaitoja mittaavissa testauksissa.
 
– Ulkomaisen opettajan suusta olen kuullut useammankin kerran lausahduksen, että voi kun pääsisi opettajaksi Suomeen, Halinen sanoi.
 
Lue Opettaja-lehden juttu lukiouudistuksen askelmerkeistä täältä.
 
Teksti: Matias Manner
Kuva: Johanna Äijälä
null