Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Ruusut eivät riitä – tarvitaan lisää liksaa

Kunnat unohtivat palkkaohjelman. Lastentarhanopettajien palkat ovat hyytyneet lähes peruspalkan tasolle. Kunnat rikkovat sovittua palkkausjärjestelmää, eivätkä maksa tehtäväkohtaisia palkkoja.
Naistenpäivänä OAJ on huolissaan lastentarhanopettajien palkoista. Kuntien pitäisi maksaa palkkaa työn vaativuuden perusteella ja noudattaa oikeudenmukaista palkkapolitiikkaa. Silti lastentarhanopettajien palkat jäävät kauas jälkeen muista kunnissa vastaavan koulutuksen saaneista ja vastaavia tehtäviä tekevien palkoista.
 
OECD:n vertailun perusteella lastentarhanopettajien palkat ovat Suomessa Itäblokin maiden tasolla. 
 
Tämän kevään työehtosopimusneuvotteluissa sovittiin niin kunta-alalla kuin yksityisellä sosiaalipalvelualallakin, että tehdään palkkaselvitys, jossa samalla koulutustasolla ja yhtä vaativissa tehtävissä olevien palkansaajien palkkoja verrataan keskenään.
 
Sopimusratkaisun yhteydessä uudistettiin KVTESin varhaiskasvatusta koskevia sopimusmääräyksiä ja tehtiin alarajakorotuksia. Lisäksi lisättiin huomattavasti lastentarhaopettajien suunnitteluaikaa niin kunnallisessa kuin yksityisissä sopimuksissa. Suunta on siis oikea, mutta matka on pitkä. Muutokset korostavat paikallisen työnantajan ja paikallisen sopimisen merkitystä.
 
– Tavoitteenamme on monivuotinen palkkaohjelma, kunnon suunnitelma siitä, miten jälkeenjääneet palkat saadaan kilpailukykyiselle tasolle, OAJ:n neuvottelujohtaja Petri Lindroos sanoo.
 
Kunnilla mahdollisuus ratkaista ongelma
 
Mikä sitten olisi oikea palkka lastentarhanopettajalle, jonka peruspalkka on nykyisin reilut 2 300 euroa kuussa? Palkkakuoppa on niin syvä, ettei sieltä nousta yhdellä kertaa. Ratkaisu on työnantajan käsissä.
 
– Alkajaisiksi kuntien pitää maksaa lastentarhanopettajille tehtävän vaativuuden edellyttämää palkkaa. Palkkausjärjestelmän periaatteista on sovittu jo viisitoista vuotta sitten, Lindroos sanoo.
 
Nyt näyttää siltä, etteivät kunnat edes halua nostaa lastentarhanopettajia palkkakuopasta, vaikka niillä on etenkin pääkaupunkiseudulla huutava pula pätevästä työvoimasta.
 
Monet kunnat ovat heittäneet aikoinaan sovitun palkkaohjelman romukoppaan ja maksavat lastentarhanopettajille lähes pelkästään peruspalkkaa. Vaikuttaa siltä, että Helsinki, Vantaa ja Espoo ovat jopa sopineet keskenään, ettei lastentarhanopettajien palkkoja nosteta, ettei tule kilpailua työvoimasta. 
 
Kunnan palkkausjärjestelmä on ollut käytössä jo vuodesta 2002. Palkkausjärjestelmän tavoitteena on edistää kuntien toiminnan tuloksellisuutta, motivoida henkilöstöä hyviin työsuorituksiin ja varmistaa kunta-alan palkkojen kilpailukyky. Tavoitteisiin päästään oikeudenmukaisella palkalla, joka perustuu tehtävien vaativuuteen.
 
Kun palkkausjärjestelmää luotiin, sen käyttöönottoon varattiin aluksi rahaa erikseen ja kuntien on käytettävä siihen rahaa edelleenkin. Kuntien kuuluu itse budjetoida vuosittain tietty summa rahaa palkkausjärjestelmän kehittämiseen ja ylläpitoon. Ensi vuoden alusta palkkausjärjestelmään on mahdollista kohdentaa nyt sovittua paikallista järjestelyerää.

Koska kunnat maksavat lähes vähimmäispalkkaa, on palkkatason korjaaminen ollut vaikeaa myös sopimusneuvotteluissa, koska jopa joka kymmenes lastentarhanopettajista on alarajalla.
 
 
Yksityinen maksaa huonommin
 
Lastentarhanopettajien pienistä palkoista kaikkein pienimmät ovat yksityisen työnantajan palveluksessa työskentelevillä lastentarhanopettajilla. Siellä kuukausipalkka on noin 200 euroa pienempi kuin kunta-alalla.
 
Lindroos muistuttaa, ettei yksityisellä puolella ole mitään perustetta maksaa vähempää kuin kunnallisella, koska siellä ovat samat kelpoisuudet ja varhaiskasvatuslain velvoitteet.
 
– Yksityisillä ei ole samanlaista palkkausjärjestelmää kuin kunnilla.­ Halutessaan yksityiset työnantajat voivat korottaa palkkoja vaikka kuinka paljon. Niillä olisi myös varaa maksaa paremmin, koska päiväkotifirmoilla menee hyvin.
 
Yksityisen sosiaalipalvelualan työehtosopimuksissa päätettiin perustaa palkkatyöryhmä, jonka tavoitteena on pienentää perusteettomia palkkakeroja kuntaan nähden.
 
– Nytkin sosiaalipalvelualalla tehtiin alarajatarkistuksia, mutta jatkossa palkankorotuksia kohdennetaan niihin palkkaryhmiin, joissa on perusteettomia palkkaeroja sen mukaan, mitä palkkatyöryhmän selvityksen perusteella käy ilmi, Lindroos sanoo.
 ​
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Erika Nieminen
null