Opetusalan Ammattijärjestö

Uutiset

Mistä varhaiskasvatuslain uudistuksessa on kyse? Lue vastaukset 8 kysymykseen!

OAJ:n erityisasiantuntijat vastaavat keskeisiin uutta varhaislakiesitystä koskeviin kysymyksiin.
Eduskunta päättää uudesta varhaiskasvatuslaista kevään aikana. Lain on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2018. Uusi lakiesitys vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua. 
 
OAJ:n erityisasiantuntijat Auli Setälä ja Ritva Semi vastaavat kahdeksaan kysymykseen, joita kunnissa ja eduskunnassa nyt mietitään.
 
 
1. Mitä lakiesityksellä tavoitellaan?

Lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa päiväkodeissa tehtävän varhaiskasvatuksen sisältöjä, toimintaa, laatua ja pedagogiikkaa. Tavoitteeseen pyritään päiväkodin henkilöstön koulutustasoa nostamalla. Henkilöstön osaaminen on tutkitusti varhaiskasvatuksen keskeisin laatutekijä.

Tähtäimessä on vuosi 2030, jolloin päiväkodin jokaisessa lapsiryhmässä työskentelisi nykyistä enemmän opettajankoulutuksen saaneita varhaiskasvatuksen opettajia.
 
 
2. Nimikkeisiin esitetään muutoksia. Millaisia?

Lakiesityksessä selkeytetään päiväkodin henkilöstön nimikkeitä. Siirtymäajan jälkeen yliopistollisen opettajakoulutuksen saaneet henkilöt ovat varhaiskasvatuksen opettajia, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneet varhaiskasvatuksen sosionomeja ja hoitoalan koulutuksen saaneet varhaiskasvatuksen lastenhoitajia. Uudet tehtävänimikkeet vahvistavat aitoa moniammatillisuutta ja kohdentavat päiväkodissa tehtävän työn vastuualueet koulutustaustan mukaan.
 
 
3. Johtaminenkin kaipaa kehittämistä – onko sitä luvassa?

Päiväkodin johtajan tontti on tätä nykyä raskas. Hän vastaa kokonaisuutena työn laadusta ja pedagogiikan kehittämisestä. Johtajalla on usein johdettavaan monta yksikköä, joissa on monia eri toimintamuotoja. Tämän lisäksi hänen tehtäviinsä kuuluu usein perhepäivähoidon ja esimerkiksi leikkitoiminnan johtaminen.
 
Lakiesitys huomioi johtajan työn haasteet ja korostaa päiväkodin varhaiskasvatuksen johtamista. Siirtymäajan jälkeen johtajalta edellytetään varhaiskasvatuksen opettajakelpoisuuden lisäksi kasvatustieteen maisterin tutkintoa.
 
 
4. Lakiesitys vahvistaa pedagogiikkaa – saako lapsi kuitenkin edelleen
myös hoivaa ja huolenpitoa?

Kyllä saa. Varhaiskasvatuslain lähtökohtana on vahvistaa ja kehittää päiväkodin varhaiskasvatuksen laatua, toiminnan sisältöä ja pedagogiikkaa. Esitys varhaiskasvatuslaiksi takaa edelleen, että päiväkodissa toteutuu vahva huolenpito ja hoiva.
 
Päiväkodin toiminta perustuu aina suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen toimintaan, jossa lain mukaan tulee korostua pedagogiikka. Päiväkodin varhaiskasvatuksessa ja toiminnassa yhdistyvät mutkattomasti lapsen oppiminen, kasvu, kehitys ja huolenpito. Laki korostaa lapsen edun ensisijaisuutta ja vahvistaa edelleen jokaisen lapsen oikeutta leikkiin, musiikkiin, taiteisiin, liikuntaan, satujen ja kertomusten maailmaan, kulttuuriin, erilaisiin elämyksiin ja kokemuksiin.
 

5. Miksi varhaiskasvatuslaki on säädettävä nyt?
 
On jo korkea aika koota kaikki varhaiskasvatusta koskevat säädökset samaan lakiin ja kehittää varhaiskasvatusta osana kasvatus- ja koulutusjärjestelmää.
 
Vuonna 2015 voimaan tulleeseen varhaiskasvatuslakiin jäi paljon rönsyjä 1970-luvulla säädetystä päivähoitolaista. Laissa mm. viitataan edelleen sosiaalihuoltolainsäädäntöön, vaikka varhaiskasvatus on jo vuodesta 2013 kuulunut opetus- ja kulttuuriministeriön hallintoon. Lisäksi 2016 lakiin tehtiin lapseen oikeuteen liittyviä heikennyksiä. Nyt rönsyjen tilalle pitää saada ehjä kokonaisuus.
 

6. Mitä lain tavoitteiden toteuttaminen edellyttää?
 
Suomeen tarvitaan lisää varhaiskasvatuksen opettajia. Suunta on jo oikea, sillä yliopistollista lastentarhanopettajakoulutusta on jo päätetty lisätä vuosina 2018–2021.
 
Lisäksi kuntien ja muiden varhaiskasvatuksen järjestäjien tulisi tarttua toimeen. Niiden pitää laatia suunnitelma varhaiskasvatuslain velvoitteiden täyttämiseksi ja päiväkotien henkilöstörakenteen saavuttamiseksi vuoteen 2030 mennessä.
 
 
7. Onko varhaiskasvatuksen laatuun panostaminen liian kallista?

Ei – ja laadukkaan varhaiskasvatuksen hyödyt niin yksilölle kuin yhteiskunnalle ovat kiistattomat. Useiden kansallisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan varhaiskasvatus on koko kasvatus- ja koulutuspolun vaikuttavin osa-alue. Jokainen varhaiskasvatukseen sijoitettu euro tuottaa yhteiskunnalle 7–13 euroa.

Varhaiskasvatus edistää tutkitusti lapsen hyvinvointia sekä maahanmuuttajataustaisten lasten ja heidän perheidensä kotoutumista. Lisäksi varhaiskasvatus vahvistaa lapsen osallisuutta ja vähentää jo alle kouluikäisenä alkavaa yksinäisyyttä.

Kaikilla lapsilla pitääkin olla oikeus päiväkotien varhaiskasvatukseen siinä laajuudessa kuin se lapsen ja perheen kannalta on tarkoituksenmukaisinta.

Kustannuksia arvioitaessa on hyvä katsoa rajojen taaksekin. Esimerkiksi muissa Pohjoismaissa lähes 100 prosenttia 3–5-vuotiaista lapsista osallistuu jo päiväkotien varhaiskasvatukseen. OECD-vertailussakin Suomi jää keskitason alapuolelle. Päiväkodin varhaiskasvatus ei kilpaile kotihoidon kanssa vaan tukee lapsen kasvua, kehitystä, oppimista ja myös perhettä.
 

8. Mitä lakiesityksestä unohtui?

Lakiesityksestä puuttuu vielä muun muassa kehitykseen ja oppimiseen erityistä tukea tarvitsevien lasten oikeudet ja heidän tarvitsemansa tuen vahvistaminen. Seuraavassa vaiheessa lakiin tulee lisätä niin sanottu kolmiportainen tuki, jota jo toteutetaan esiopetuksessa ja perusopetuksessa.

Lakiesitys ei korjaa tutkimuksessa todettuja päiväkotien ryhmäkokoja koskevien säädösten puutteellisuutta. Varhaiskasvatuslaissa on myös selkiytettävä pedagogisen varhaiskasvatuksen toetutumisen reunaehdot. Pedagoginen varhaiskasvatus ei ole sama kuin päivähoito. Pedagoginen varhaiskasvatus edellyttää aina opettajaa.
null