Opetusalan Ammattijärjestö

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Tällä sivulla:
 
Lastentarhanopettajat ja erityislastentarhanopettajat tekevät työtä pääasiassa päiväkotien lapsiryhmissä opettajina. Omassa lapsiryhmässään lastentarhanopettajat ovat päävastuussa lasten hoidosta, kasvatuksesta ja opetuksesta sekä lapsiryhmänsä toiminnan suunnittelusta ja arvioinnista. Päiväkodin varhaiskasvatuksessa lastentarhanopettajan vastuulla on lain mukaan myös lapsen henkilökohtaisen varhaiskasvatussuunnitelman laatiminen ja arviointi.
 
Lastentarhanopettajat ovat yleisemmin opettajina myös esiopetuksessa, jota annetaan joko päiväkodissa tai koulussa. Esiopetuksessa lastentarhanopettaja vastaa paikallisen opetussuunnitelman toteuttamisesta ja mahdollisesta lapsikohtaisesta suunnitelmasta.
 
Lastentarhanopettajia voi työskennellä myös muussa varhaiskasvatuksessa, esimerkiksi kuntien ja eri järjestöjen varhaiskasvatusta toteuttavissa kerhoissa, leikkipuistoissa ym.
 
Päiväkodissa vähintään joka kolmannen hoito-ja kasvatustehtävissä toimivan tulee olla lastentarhanopettajakelpoisuuden omaava henkilö.
 
Lain mukaan varhaiskasvatuksessa painottuu erityisesti pedagogiikka. Siksi OAJ:n mielestä jokaisessa varhaiskasvatusta toteuttavassa päiväkodin tai muun varhaiskasvatuksen lapsiryhmässä tulee olla vähintään yksi opettajankoulutuksen saanut lastentarhanopettaja.
 
Opettajan työ varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa edellyttää vankkaa kasvatuksen, varhaisen kehityksen ja oppimisen sekä varhaispedagogiikan asiantuntemusta. Henkilökohtaisen soveltuvuuden lisäksi työ edellyttää korkeatasoista teoreettista koulutusta sekä vankkoja menetelmällisiä taitoja. Lastentarhanopettajan työssä keskeisinä työvälineinä ovat muun muassa ilmaisu- ja taidekasvatuksen monipuolinen osaaminen sekä sitoutuneisuus ja herkkyys toiminnassa eri-ikäisten lasten kanssa.
 
Työssään lastentarhanopettaja toteuttaa varhaiskasvatuslain mukaisia vaativia tavoitteita sekä YK:n lapsen oikeuksien sopimuksen periaatteita, joiden mukaan lapsia kohdellaan tasa-arvoisesti yksilöinä ja heillä on oikeus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin kehitystään vastaavasti.
 
Leikki oppimisen välineenä ja apuna
 
Lapsi oppii leikkiessään ja leikkii oppiessaan. Lastentarhanopettajan tehtävä on virittää, tukea ja ohjata, kehittää lapsen ja lapsiryhmän leikkiä. Opettaja tiedostaa ja suunnittelee leikin tavoitteet ja leikin avulla oppimisen päämäärät. Opettaja tarttuu lapsen / lasten kiinnostuksen kohteisiin ja vie oppimisprosessia eteenpäin. Lastentarhanopettaja virittää ja edistää monipuolisia leikkitilanteita ja kehittää toimintaympäristöä osallistumiseen ja toimimiseen innostavaksi ja lapsen kasvua ja oppimista edistäväksi. Opettaja luo lapsille monipuolisia kokemuksia ja elämyksiä mm. kulttuurin, juhlaperinteiden ym. eri aloilta.
 
Työ lapsiryhmien ja yksittäisten lasten kanssa toteutetaan yhteistyössä muiden työntekijöiden, perheiden sekä muiden alojen ammattilaisten kanssa työskennellen.
 
Lastentarhanopettajan vankka koulutus ja sitä kautta hankittu vahva tutkimustietoon perustuva teoreettinen ja käytännön osaaminen luovat perustan laadukkaan ja monipuolisen varhaiskasvatus- ja esiopetustoiminnan toteuttamiselle.
 
Työssään lastentarhanopettaja tiedostaa kasvatuksellisen vuorovaikutuksen merkityksen ja kehittää sitä. Lastentarhanopettajan tehtävä on havaita lapsen herkkyyskausia, tukea, kannustaa ja rohkaista lasta kokeilemaan, harjoittelemaan, tekemään kysymyksiä, epäilemään ja ihmettelemään. Näin vahvistetaan kokemista, harjoittelua ja oppimista. Lastentarhanopettaja seuraa ja tukee lapsen oppimisprosesseja sekä sosiaalisten suhteiden ja taitojen kehitystä ja tukee monin tavoin lapsen kehitystä. Havainnointiin perustuen on mahdollista myös ajoissa puuttua mahdollisiin ongelmiin ja pedagogisin keinoin ehkäistä mahdollisia oppimisvaikeuksia. 
 
Tieto haastaa kehittämään uutta
 
Lastentarhanopettajan - varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiantuntijan - työ edellyttää oppimisen erilaisten ilmiöiden tuntemista, taitoa kehittää oppimisympäristöä innostaviksi ja lapsen oppimista haastavaksi, kiinnostusta herättäväksi. Opettajan tehtävänä on innostaa lasta aktiiviseksi toimijaksi niin lapsiryhmässä kuin yksilöllisesti. Lastentarhanopettaja käyttää työssään eri-ikäisille lapsille sopivia pedagogisia menetelmiä ja soveltaa ja kehittää niitä.
 
Lastentarhanopettajan työn perustana ovat lainsäädäntö ja Opetushallituksen hyväksymät varhaiskasvatussuunnitelman ja esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet. Perusteiden pohjalta laaditaan paikalliset ja lapsiryhmäkohtaiset sekä lapselle henkilökohtaiset varhaiskasvatus- ja oppimissuunnitelmat. Opetussuunnitelman perusteiden tukena on myös monia varhaiskasvatuksen sisältöön liittyviä aineistoja.
 
Vuorovaikutustaidot korostuvat
 
Lastentarhanopettajan työssä keskeistä on vahva yhteistyö lasten vanhempien kanssa ja vanhempien osallisuuden varmistaminen. Yhteistyössä korostuu laajat vuorovaikutustaidot ja kulttuurinen osaaminen. 
 
Työssään lastentarhanopettajan on myös jatkuvasti ylläpidettävä tietämystään mm. varhaiskasvatuslainsäädännöstä, tutkimustiedosta, ohjeistuksista ja kehittämistoiminnasta.
 
Lastentarhanopettajilla on merkittävä rooli oman toimipisteensä toiminnan kehittämisessä, arvioinnissa ja yhteisten toimintalinjojen muodostamisessa.
 
Erityisopettaja varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa
 
Varhaiskasvatuslaki edellyttää, että kunnassa on lasten varhaiskasvatuksessa esiintyvää tarvetta vastaavasti erityislastentarhanopettajan palveluja.
 
Erityislastentarhanopettajat ovat varhaiserityiskasvatuksen asiaintuntijoita. Heillä on varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa erityispedagogiikan asiantuntijan tehtävä.
 
Erityislastentarhanopettajat työskentelevät usein erityisopettajana lapsiryhmässä, jossa on erityistä hoitoa ja kasvatusta sekä opetusta tarvitsevia lapsia. Erityislastentarhanopettajia on myös yhden päiväkodin, useamman päiväkodin yhteisenä ja kunnan taikka alueen konsultoivana erityisopettajana. Erityislastentarhanopettajia työskentelee myös sairaalaopetuksessa ja varhaiserityiskasvatuksen asiantuntijoina erilaisissa varhaiserityiskasvatuksen suunnittelu-, kehittämis- ja hallintotehtävissä.
 
Varhaiskasvatuslaissa on toistaiseksi puutteellisesti säädetty erityistä hoitoa ja kasvatusta tarvitsevien lasten varhaiskasvatuksen ja tuen järjestämisestä. OAJ:n mielestä tämä on yksi keskeinen kehittämiskohde, kun kesken jääneen    varhaiskasvatuslainsäädännön uudistamista jatketaan.
 
Esiopetuksessa noudatetaan perusopetuslain ja sen nojalla annettuja säädöksiä sekä esiopetuksen opetussuunnitelman perusteita oppilaiden tuen ja erityisopetuksen järjestämisessä.
 
Päiväkodin johtajan pääasiallisiin tehtäväalueisiin kuuluvat oman työyksikön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan johtaminen, pedagogisen työn suunnittelu ja kehittäminen, varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakasyhteistyön johtaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu oman työyksikön toimintaa ja henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja päätöksenteon valmistelua.
 
Päiväkodin johtaja
 
Päiväkodin johtajan pääasiallisiin tehtäväalueisiin kuuluvat oman työyksikön varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan johtaminen, pedagogisen työn suunnittelu ja kehittäminen, varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen johtaminen ja kehittäminen sekä asiakasyhteistyön johtaminen. Lisäksi tehtäviin kuuluu oman työyksikön toimintaa ja henkilöstöä koskevaa päätöksentekoa ja päätöksenteon valmistelua.
 
Päiväkodin johtajan tehtävä on ammatillinen johtotehtävä (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 10 § 3 mom.). Kelpoisuusvaatimuksena lasten päivähoidon ammatillisiin johtotehtäviin on kyseisen lain 7 §:n mukainen kelpoisuus sekä riittävä johtamistaito.

Varhaiskasvatuspäällikkö
 
Varhaiskasvatuspäällikön tehtävä luetaan kuuluvaksi varhaiskasvatuksen hallinnollisiin johtotehtäviin. Hallinnollinen johto tarkoittaa varhaiskasvatuksen toimialan johto- ja päällikkötehtävissä toimivaa keskijohtoa ja ylempää johtoa. 
 
Varhaiskasvatuspäällikkö vastaa alueensa varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen toiminnan ja talouden johtamisesta ja palvelurakenteen kehittämisestä. Tehtävään ei sisälly välittömiä asiakastyön ohjaustehtäviä, välitöntä lapsiryhmätyötä tai työntekijöiden ammatillisen osaamisen johtamista. Kelpoisuusvaatimuksena tehtävään on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto ja alan tuntemus sekä lisäksi riittävä johtamistaito (laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005 10 § 1 mom.).
          
null