Opetusalan Ammattijärjestö

Toisen asteen koulutus

Tällä sivulla:

Perusopetuksen oppimäärälle rakentuvan toisen asteen koulutuksen muotoja ovat lukiokoulutus ja ammatillinen koulutus. Yleissivistävä lukiokoulutus antaa opiskelijalle valmiudet aloittaa opiskelu yliopistossa, ammattikorkeakoulussa ja lukion oppimäärään perustuvassa ammatillisessa koulutuksessa. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta eri koulutusalalta yli sataan ammattiin.

Lukio

Lukion oppimäärä on laajuudeltaan kolmivuotinen ja sen suoritusaika on 2-4 vuotta. Lukiot toimivat pääosin luokattomina, jolloin opetus on jaksotettua ja kurssimuotoista. Lukiokoulutuksen järjestäminen on luvanvaraista. Luvat myöntää opetus- ja kulttuuriministeriö. Lukiokoulutusta järjestetään lukioissa, aikuislukioissa ja muissa oppilaitoksissa (mm. eräät kansanopistot).

Lukiokoulutusta koskevia säädöksiä ovat:

  • Lukiolaki 21.8.1998/629
  • Lukioasetus 6.11.1998/810
  • Valtioneuvoston asetus lukiokoulutuksen valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 14.11.2002/955 (voimassa 31.7.2016 asti)
  • Valtioneuvoston asetus lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen yleisistä valtakunnallisista tavoitteista ja tuntijaosta 13.11.2014/942 (tulee voimaan 1.8.2016)
  • Laki ylioppilastutkinnon järjestämisestä 26.8.2005/672
  • Valtioneuvoston asetus ylioppilastutkinnosta 17.11.2005/915

Lue lisää lukiota koskevista säädöksistä valtion säädöstietopankki Finlexin sivuilta
Lue lisää lukiokoulutuksen ajankohtaisista asioista Opetushallituksen kotisivuilta

Ammatilliset oppilaitokset

Ammatillisissa oppilaitoksissa on koulutustarjontaa sekä nuorille että aikuisille. Opiskelun tavoitteet vaihtelevat koko tutkinnon suorittamisesta erilaisiin erikoistumisopintoihin.

Ammatillinen perustutkinto on keskimäärin kolmevuotinen 180 osaamispisteen kokonaisuus, johon sisältyy oppilaitoksessa tapahtuvan opiskelun ohella opiskelua työpaikoilla eli työssäoppimista, itsenäistä tiedonhankintaa ja harjaantumista itsenäiseen ammatin harjoittamiseen.

Opiskelijan opiskeluun käyttämä aika vaihtelee. Jokaisella on henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, ja aiempaa osaamista voidaan laskea osaksi tutkintoa. Ammatillisesta koulutuksesta voi valmistua kahdeksalta eri koulutusalalta yli sataan ammattiin.

Koko tutkinnon vähintään 180 osaamispisteen kokonaisuus muodostuu 135 osaamispisteen ammatillisista opinnoista, 35 osaamispisteen yhteisistä opinnoista ja vapaasti valittavista 10 osaamispisteen opinnoista. Opintoihin voi liittää opintoja muiden oppilaitosten tarjonnasta.

Työssäoppiminen

Työssäoppiminen on kiinteästi ammatilliseen koulutukseen kuuluva koulutuksen järjestämismuoto ja opintojen osa. Työssäoppiminen on työpaikoilla tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua.

Kaikkien ammatillisten perustutkintojen ammatillisiin opintoihin sisältyy työssäoppimista, jonka määrä vaihtelee opiskelijakohtaisesti. Työssäoppimisen tavoitteena on tukea ammatillisten opintojen työelämälähtöisyyttä sekä lisätä oppilaitosten ja työ- ja elinkeinoelämän välistä yhteistyötä.

Tutkintotodistus

Tutkintotodistukseen opinnot ryhmitellään eri osiin: ammatillisiin, yhteisiin ja vapaasti valittaviin tutkinnon osiin. tutkintotodistuksesta näkyy myös opiskelijan suorittamien kaikkien tutkinnon osien yhteenlaskettu osaamispistemäärä.

Työssäoppimisella hankitusta osaamisesta todistukseen merkitään opiskelijan oman osaamisen laajuus.

Ammattiosaamisen näytöt

Opetussuunnitelmaperusteisessa koulutuksessa ammatillisiin perustutkintoihin liitettiin ammattiosaamisen näytöt 1.8.2006 alkaen. Ammatillisissa opinnoissa 135 osaamispisteen laajuiset ammattiosaamisen näytöt ovat keskeinen osa opiskelija-arviointia.

Näytöt ovat opettajan ja työelämän yhdessä suunnittelema työtilanne tai työprosessi, johon opiskelija saa ohjausta sekä opettajalta että työpaikkaohjaajalta. Opiskelija näyttää käytännön työtehtävissä, miten hyvin hän on saavuttanut ammatillisten opintojen tavoitteiden mukaisen työelämän edellyttämän ammattitaidon. Näytöt annetaan ammatillisista tutkinnon osista, ja ne sijoittuvat koko koulutuksen ajalle.

Ammattiosaamisen näytöt arvioidaan opiskelijan, opettajan ja työelämän edustajan yhteistyönä. Opiskelija saa ammattiosaamisen näyttöjen suorittamisesta todistuksen, joka on osa tutkintotodistusta.

Tutkinnon jälkeen

Ammattiosaamisen näyttöjen samoin kuin työssäoppimisen tarkoituksena on varmistaa ja vahvistaa ammatillisen peruskoulutuksen laatua, lisätä opintojen sopivuutta työelämän tarpeisiin ja tukea opiskelijan siirtymistä työelämään tai jatko-opintoihin.

Ammatillisen perustutkinnon suorittaneella on yleinen jatko-opintokelpoisuus ja hyvät valmiudet lisätä osaamistaan alan työtehtävissä. Laaja-alaiselle perusosaamiselle on hyvä rakentaa erilaisia urapolkuja.

Lisää tietoa

Ammatillista koulutusta koskevat säädökset löytyvät valtion säädöstietopankin Finlexin sivuilta. Koulutusta koskevia määräyksiä ja suosituksia voi lukea myös Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön sivuilta. Ajankohtaista informaatiota ja koulutusaloihin liittyviä kuvauksia löytyy myös ammatillisen koulutuksen nettisivuilta.

null