Opetusalan Ammattijärjestö

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Tällä sivulla:

 

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.

Varhaiskasvatuslaissa asetetaan varhaiskasvatukselle kattavat ja vaativat tavoitteet. Tavoitteiden mukaan varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua ja kehitystä, tukea oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa toteuttaen monipuolista pedagogista toimintaa ja tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia kehittävässä, oppimista edistävässä varhaiskasvatusympäristössä, jossa lapsi saa tarvitsemansa tuen.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Päivähoitoasetus edellyttää, että päiväkodin varhaiskasvatuksessa vähintään joka kolmannen hoito- ja kasvatustehtävissä toimivan työntekijän tulee olla kelpoinen lastentarhanopettajan tehtävään. Muilla tulee päiväkodissa olla kelpoisuuslaissa säädetty ammatillinen koulutus ja kelpoisuus.
Lue lisää:
Kelpoisuudet > varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajat
Jokaiseen päiväkodin ryhmään tarvitaan opettajia (pdf)   

Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Toistaiseksi jokaisella lapsella on oikeus varhaiskasvatukseen vanhempien tarpeelliseksi katsoman ja sovitun määrän mukaisesti. 

1.8.2016 voimaan tuleva lainmuutos antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Tätä laajemmin lakisääteinen varhaiskasvatukseen osallistumisen oikeus on vain lapsilla, joiden huoltajat ovat kokoaikaisesti työssä tai opiskelemassa tai sellaiset lapset, joille oikeus laajempaan osallistumiseen on päätetty myöntää huoltajien lapsensa laajemman varhaiskasvatuksen tarpeesta esittämien perustelujen ja selvitysten perusteella.

Useat kunnat ovat päättäneet olla toimeenpanematta varhaiskasvatusoikeuden rajausta. Näin, koska se aiheuttaa mm. lisätyötä ja -kuluja ja kasvattaa byrokratiaa ja koska sillä on haitallisia lasten oppimiseen ja hyvinvointiin sekä perheille ja koko yhteiskunnalle aiheutuvia vaikutuksia.  

OAJ pitää varhaiskasvatusoikeuden rajauksen mahdollistavaa lakimuutosta lapsia eriarvoistavana ja varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta heikentävänä. OAJ katsoo, että lasten varhaiskasvatukseen osallistumisen oikeuden rajausta ei pidä kunnissa toteuttaa.
Lue lisää: OAJ vaikuttaa > Varhaiskasvatuslaki

Esiopetus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä.  Kun lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan ajoissa ja niihin puututaan oikea-aikaisesti, ennaltaehkäistään samalla mahdollisesti kasautuvia ja myöhemmin ilmeneviä vaikeuksia.

Kuusivuotiaille tarjottavavasta maksuttomasta esiopetusta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Lain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla lapsilla esiopetus alkaa jo vuotta tätä aiemmin ja se voi kestää kaksi vuotta.  

Kunnat vastaavat esiopetuksesta ja niiden on osoitettava esiopetuspaikka kaikille siihen oikeutetuille lapsille. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset päiväkodit ja koulut.

Varhaiskasvatuksessa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, ellei perusopetuslaissa toisin säädetä, lisäksi varhaiskasvatuslain säädöksiä, muun muassa lapsiryhmien koon, henkilöstömitoituksen ja henkilöstön kelpoisuuksien osalta.

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen kelpoisuussäädöksissä.
Lue lisää: 
Kelpoisuudet > varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajat

Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus ja perusta elinikäiselle oppimiselle.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen hallinto

Varhaiskasvatuksen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle, osana koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Lasten hoidon tukien hallinto on sosiaali- ja terveysministeriössä.

Varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen paikallisesta hallinnosta päättää kunta itse. Valtaosa kunnista järjestää varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen hallinnon kunnan muun opetustoimen kanssa yhteisessä hallinnossa.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaus ja kehittäminen

Opetushallitus on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiantuntijavirasto. Opetushallitus laatii ja päättää valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH 2014) sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Näiden pohjalta laaditaan paikalliset suunnitelmat.

Uudet paikalliset esiopetuksen opetussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön elokuussa 2016.

Opetushallitus valmistelee paraikaa varhaiskasvatussuunnitelman perusteita, joiden on määrä valmistua vuonna 2016. Uudet varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ovat kuntia ja muita toiminnan järjestäjiä velvoittava normi. Valtakunnallisten perusteiden pohjalta laadittavat paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat tulee ottaa käyttöön elokuussa 2017.  
Linkki: Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -sivuille

Lapselle laadittavat suunnitelmat

Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi siihen kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Päiväkodeissa suunnitelman laatimisesta vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Suunnitelma on päivitettävä vähintään vuosittain. 
Lue lisää varhaiskasvatussuunnitelmasta   (pdf)

Esiopetuksessa lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita kasvun ja oppimisen tukimuotoja, tulee perusopetuslain mukaan laatia oppimissuunnitelma. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.  
Lisätietoa: Opetushallituksen ohjeistusta ja tukiaineistoa kolmiportaisen tuen toteuttamiseksi 

null