Opetusalan Ammattijärjestö

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Tällä sivulla:
 
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.
Varhaiskasvatuslaissa asetetaan varhaiskasvatukselle kattavat ja vaativat tavoitteet. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua ja kehitystä, tukea oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Tavoitteena on toteuttaa monipuolista pedagogista toimintaa ja tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia kehittävässä, oppimista edistävässä varhaiskasvatusympäristössä, jossa lapsi saa tarvitsemansa tuen.
Suomessa varhaiskasvatusta voidaan järjestää varhaiskasvatuksena päiväkodissa, perhepäivähoitona tai avoimena varhaiskasvatuksena. Päiväkodin varhaiskasvatuksessa vähintään kolmanneksen kasvatus- ja opetus- tai hoitotehtävissä toimivista tulee olla kelpoisia varhaiskasvatuksen opettajia tai varhaiskasvatuksen sosionomeja. Muilla näissä tehtävissä toimivilla tulee olla varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään säädetty koulutus ja kelpoisuus.
Päiväkotien henkilöstörakennetta ja sen kautta osaamis- ja koulutustasoa kehitetään voimakkaasti lähivuosina, kymmenen vuoden siirtymäaikana. Vuonna 2030 tulee päiväkodissa kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä toimivasta henkilöstöstä vähintään kahdella kolmasosalla olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus, josta vähintään puolella varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuus.
Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. Kunnilla on mahdollisuus rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen oikeus 20 tuntiin viikossa. Tätä laajemmin lakisääteinen varhaiskasvatukseen osallistumisen oikeus on vain lapsilla, joiden huoltajat ovat kokoaikaisesti työssä tai opiskelemassa tai joille oikeus laajempaan osallistumiseen on päätetty myöntää huoltajien esittämien perustelujen ja selvitysten perusteella.
OAJ:n mielestä varhaiskasvatusoikeuden rajaus eriarvoistaa lapsia ja heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta. Useat kunnat ovatkin päättäneet olla rajaamatta varhaiskasvatusoikeutta muun muassa niiden haitallisten seurausten takia. OAJ vaikuttaa, että kunnat eivät enää tekisi rajauksia, ja että aiemmat huonot päätökset korjataan.
 
Esiopetus
Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. On tärkeää, että lapsen kehitykseen ja oppimiseen liittyvät ongelmat havaitaan ajoissa ja lapsi saa niissä tarvitsemaansa tukea oikea-aikaisesti.
Kuusivuotiaille tarjottavavasta maksuttomasta esiopetusta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Lain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla lapsilla esiopetus alkaa jo vuotta tätä aiemmin ja se voi kestää kaksi vuotta.  
Kunnat vastaavat esiopetuksesta ja niiden on osoitettava esiopetuspaikka kaikille siihen oikeutetuille lapsille. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset päiväkodit ja koulut. Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen kelpoisuussäädöksissä.
Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus ja perusta elinikäiselle oppimiselle.
Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaus ja kehittäminen
Opetushallitus on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiantuntijavirasto. Opetushallitus laatii ja määrää valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet. Näiden normien pohjalta laaditaan paikalliset suunnitelmat.
Lapselle laadittavat suunnitelmat
Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi siihen kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen.
Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa suunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaa varhaiskasvatuksen opettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Varhaiskasvatuksen erityisopettaja osallistuu lapsen tuen tarpeen, tukitoimenpiteiden tai niiden toteuttamisen arviointiin tarpeen mukaan. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on päivitettävä vähintään vuosittain. 
Esiopetuksessa lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita kasvun ja oppimisen tukimuotoja, tulee perusopetuslain mukaan laatia oppimissuunnitelma. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.  
Lisätietoa: Opetushallituksen ohjeistusta ja tukiaineistoa kolmiportaisen tuen toteuttamiseksi 
null