Opetusalan Ammattijärjestö

Varhaiskasvatus ja maksupolitiikka

Laissa varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista todetaan seuraavaa: Varhaiskasvatuksen maksut päiväkoti- ja perhepäivähoidossa määräytyvät perheen koon ja tulojen ja lapsen varhaiskasvatuksessa viettämän ajan perusteella.
Muusta kunnan järjestämästä varhaiskasvatuksesta, leikkitoiminnasta, kerhoista ja avoimista palveluista kunta voi periä päättämänsä maksun. 
Varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaki (1503/2016) tulee voimaan 1.3.2017.
  • Kokoaikaisen varhaiskasvatuksen enimmäismaksu ensimmäisen lapsen osalta on enintään 290 euroa kuukaudessa. Alle 27 euron kuukausimaksua ei peritä.
  • Kokoaikaisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan vähintään 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta.
  • Osa-aikaisella varhaiskasvatuksella tarkoitetaan alle 35 tuntia viikossa annettavaa varhaiskasvatusta.
  • Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa keskimäärin enintään 20 tuntia viikoittain, saa kuukausimaksu olla enintään 60 % kokoaikaisen varhaiskasvatuksen maksusta.
  • Jos lapsi on varhaiskasvatuksessa viikoittain enemmän kuin 20 tuntia mutta alle 35 tuntia, kunnan pitää periä maksu, joka on suhtautettu varhaiskasvatusaikaan.
Laissa määritettiin maksuja koskevat osa-aikaisen ja kokoaikaisen varhaiskasvatuksen tuntimäärät, mutta maksulaissa ei säädetä varhaiskasvatuksen henkilöstömitoituksista tai muustakaan varhaiskasvatuksen sisältöön liittyvästä asiasta, joista säädetään mm. asetuksessa lasten päivähoidosta (239/1973). Päivähoitoasetuksen henkilöstömitoituksia koskevat säännökset ovat edelleen sellaisinaan voimassa. 

Opetusalan Ammattijärjestö OAJ:n mielestä
  • Kaikilla kolme vuotta täyttäneillä lapsilla tulisi olla oikeus maksuttomaan osa-aikaiseen päiväkotien toteuttamaan varhaiskasvatukseen. Uudistus tulisi toteuttaa ikäluokka kerrallaan.
  • Varhaiskasvatuksen / päivähoidon maksut eivät saa olla este pedagogiseen varhaiskasvatukseen osallistumiselle.
  • Pedagogisen varhaiskasvatuksen määritelmä on selvennettävä ennen päätöksiä maksuttomasta varhaiskasvatuksesta.
  • Luovutaan kolme vuotta täyttäneiden lasten kotihoidontuesta ja ohjataan heidät pedagogiseen varhaiskasvatukseen.
  • Maksupolitiikka ei saa aiheuttaa kannustinloukkuja työelämään osallistumiseen tai opiskeluun.
  • Varhaiskasvatuksen tavoitteiden saavuttamiseksi lapsen pitäisi olla varhaiskasvatuksessa ja mukana lapsiryhmän toiminnassa lapsen parhaana vireysaikana.
  • Lapsen varhaiskasvatusajasta pitäisi päättää pääsääntöisesti lukukausi tai toimikausi kerrallaan.
  • Päiväkodin varhaiskasvatuksen kellokorttimalli ei sovi suunnitelmalliseen ja tavoitteelliseen varhaiskasvatukseen, jossa korostuu pedagogiikka.
  • Kellokorttijärjestelmä voi vaikeuttaa säännöllisen, suunnitelmallisen, tavoitteellisen ja pedagogisen varhaiskasvatuksen toteuttamista.
  • Kellokortti voi tehdä lapsen päivästä ja viikkorytmistä katkonaisen ja lapsi voi joutua liian usein vaihtuviin ryhmiin, joissa myös aikuiset vaihtuvat.
  • Kellokorttijärjestelmä vaarantaa lapsen oikeuden omaan turvalliseen lapsiryhmään, oppimisympäristöön, toverisuhteisiin ja yhteiseen toimintaan.
  • Päiväkodin käyttöaste tai täyttöaste lasketaan tunneittain, ja varhaiskasvatuspedagogiikan toteuttaminen jää tehokkuuden alle (mm. Maiju Paananen, väitöskirja 2017).
  • Tuntilaskutuksella tai kellokorttilaskutuksella ohjataan vanhempia pohtimaan lapsen varhaiskasvatuksen ja päivähoidon tarvetta maksujen näkökulmasta, eikä lapsen varhaiskasvatuksen, vertaisryhmässä tapahtuvan oppimisen näkökulmasta.
  • Kellokorttijärjestelmä voi pahimmillaan tehdä päiväkodista lapsiparkin.
Lisätietoja
Ritva Semi, erityisasiantuntija
ritva.semi@oa.fi
GMS: 040 7688 451
Auli Setälä, erityisasiantuntija
auli.setälä@oaj.fi
GMS: 020 7489 506
 
null