Matkat

Kevätretki Pietariin 23.-26.3.2018
Seniorikerho järjestää kulttuuripainotteisen matkan Pietariin Allegro-junalla (II-luokka). Menomatka on perjantaina 23.4. klo 10.00-14.27 ja paluumatka maanantaina klo 15.30-17.57.
Pietarissa majoitutaan  Hotelli Crowne Plazaan kolmeksi yöksi lähelle Nevsky Prospectia. Hotellimaksuun sisältyy aamiaiset. Majoittumisen jälkeen on illallinen läheisessä georgialaisessa ravintolassa.
Lauantaina on ohjelmassa opastetut käynnit kuljetuksineen Emeritaas-museoon, Talvipalatsiin, Impressionistisen taiteen museoon, ilta Mariinski-teatterissa oopperassa tai baletissa riippuen myöhemmin tietoon tulevasta ohjelmasta. Päivällä nautimme kevyen lounaan ja myöhemmin ennen teatteria illallisen Romeo-ravintolassa.
Sunnuntaiaamupäivä on vapaa, iltapäivällä matkataan Tsarskoje Seloon, Katariinan Palatsiin ja sieltä jatketaan Pavlovskin palatsin lähelle illalliselle Podovorye-ravintolaan.
Maanantaina luovutetaan huoneet ennen lähtöä 20. vuosisadan taidemuseoon, jonka jälkeen syödään lounas historiallisessa Metropole-ravintolassa. Juna-asemalle lähdetään klo 14.30.
Matkan hinnaksi aterioineen on arvioitu 650 €, Marinskijn liput ja viisumi eivät sisälly hintaan. Yhden hengen huoneen lisähinta on 111 €. Myös junalippujen hinta tarkentuu vasta tammikuun alussa. Puolet matkan hinnasta maksetaan kaksi kuukautta ennen matkaa, loppulasku kuukautta ennen. Matkan järjestää RUSINCO LTD, joka laskuttaa suoraan lähtijöitä.
Ilmoittautumiset pyydetään tekemään Anja Arstila-Paasilinnalle tekstiviestinä (050 564 7000) tai sähköpostilla (anja@visiorex.com) 2.-14.1.2018. Ilmoittautumisen yhteydessä on lähetettävä nimi/huonekaveri/e-mail. Passitiedot tarkistetaan ennakkomaksun yhteydessä. Jokainen lähtijä hankkii itse viisumin, ja passin pitää olla voimassa vielä puoli vuotta matkan jälkeen. Matkan järjestäjä antaa viisumiohjeet lähtijöille. Matkalle voi osallistua 20 ensiksi ilmoittautunutta.
 

Matkakertomukset

Seniorit Maltalla sateessa ja auringossa

Tulipahan koetuksi, että Maltan-lomalla voi sataa vettä, jopa rankasti ja ukkosen saattelemana – ja kolme päivää peräkkäin. Onneksi SKO:n Seniorikerhon matkalaiset olivat varanneet reissuun seitsemän päivää, joten ehdittiin sentään nauttia myös auringosta ja lämmöstä.

Malta on niin pieni kohde (pinta-ala reilut 300 km2 ja asukkaita noin 400 000), että viikon aikana siihen ehtii tutustua melko hyvin. Valtio koostuu Maltan, Gozon ja Cominon saarista ja muutamista muista pikkusaarista. 

Unkarilainen oppaamme vei meidät tyypillisiin käyntikohteisiin kuten Marsaxlokkin markkinoille, pääkaupunkiin Vallettaan, keskiaikaisiin Mdinan ja Rabatin kaupunkeihin sekä Gozon saarelle. Bussimatkoilla näimme Maltan karuja mutta kauniita maisemia kuin myös vehreitä viinitarhoja ja muita viljelyksiä. Oppaamme, jonka suomalaiset olivat ristineet Orvokiksi, puhui sujuvasti suomea.
 
Sinisestä ikkunasta, Maltan tunnetuimmasta luonnonihmeestä näimme vain rauniot. Kalkkikivikaari oli romahtanut myrskyssä tämän vuoden maaliskuussa.
Maltan historia on värikäs. Ensimmäiset asukkaat tulivat Sisiliasta. Sen jälkeen Maltalle ovat jättäneet jälkensä foinikialaiset, roomalaiset, maurit, normannit, espanjalaiset, Johanniittain ritarikunta, ranskalaiset ja viimeisimpinä brittiläiset. Malta itsenäistyi vuonna 1964, ja Euroopan unioniin se liittyi 2004.

Maltalla on oma kielensä, joka on kehittynyt arabimurteesta ja saanut vaikutteita romaanisista kielistä ja englannista. Viralliset kielet ovat malta ja englanti, ja saarivaltio onkin suosittu englannin kielikurssien pitopaikka. Yllättävää oli se, että jopa hotellin vastaanotossa saattoi törmätä virkailijoihin, jotka osasivat englantia huonosti.
 
Teksti: Sirkka Kortetjärvi-Nurmi
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Blue grotto eli Sininen luola on suosittu sukelluskohde.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ggantijan temppeli Gozon saarella on UNESCOn suojelukohde. Sitä pidetään maailman vanhimpana vapaasti seisovana rakennuksena.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Puiset, värikkäät parvekkeet kuuluvat kaupunkikuvaan niin Vallettassa kuin Sliemassakin. Yhden selityksen mukaan niiden alkuperä on arabialainen: naiset saattoivat pysyä näkymättömissä mutta kuitenkin tarkkailla katuelämää. Toisen selityksen mukaan maltalaisten naisten ei tarvinnut piiloutua, mutta koska kaikki naiset olivat aiemmin kotirouvia, parvekkeelta oli kätevää seurata, mitä kadulla tapahtui.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaktuksen hedelmistä maltalaiset tekevät hilloa ja likööriä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Viimeisenä iltana kokoonnuttiin nyyttikesteihin. Sohvalla istumassa Sirkka, Ritva, Aila ja Kaarina, takana Pirkko, Ritva, Pirkko ja Riittamaija, oikealla Anja ja Reino.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

                                *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
SKO:n seniorit saagojen saarella
 
Lokakuinen Islanti ei todellakaan näyttäytynyt meille – 12:lle Seniorikerhon matkalaiselle – parhaassa valossaan: satoi joka päivä ja saarivaltiota pyyhkivät Matthew-hurrikaanin rippeet. Matkalaiset kuitenkin vakuuttivat, että reissu oli tekemisen väärti.
 
Islannin luonto on karu ja kaunis; vesiputouksia, kuumia lähteitä, jylhiä vuoria, laavakenttiä, mustahiekkaisia rantoja, valtameren tyrskyjä… Jäätiköt jäivät näkemättä, ehkä sitten ensi kerralla. Tulivuorenpurkaus nähtiin – videolta. Seurueemme juniori kävi sadetta ja tuulta uhmaten ratsastamassa islanninhevosella, tölttiä oli kuulemma menty.
 
Islantilaiset hyödyntävät runsaasti geotermistä energiaa eli maansisäistä lämpöä. Sitä käytetään sekä lämmitykseen että sähkön tuotantoon. Esimerkiksi Reykjavikin asunnoista valtaosa lämmitetään geotermisellä energialla. Hotellimme kylpyhuoneissa oli varoitus, että lämmin vesi voi olla yli 80 astetta. Lämmin vesi haisee mädälle kananmunalle. Haju on peräisin rikistä, joka jää veteen, kun se nousee tuliperäisen maan uumenista.
 
Reykjavikia täplittävät värikkäillä aaltopelleillä vuoratut puutalot, mikä tekee kaupungista kylämäisen oloisen. Keskusta on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja, ja asiakkaita näytti riittävän. Ryhmämme jäsenet tutustuivat innokkaasti sekä kaupan että kulttuurin tarjontaan.
 
Sirkka Kortetjärvi-Nurmi