Matkat ja tapahtumat

SKOn senioreiden liikuntaviikko Vuokatissa  10.-14.9.2018

Perinteinen senioreiden liikuntaviikko pidetään Vuokatissa ma 10.9. klo 12 alkaen perjataihin 14.9. Jos edellisenä viikonloppuna ei ole muita varauksia, voi tulla jo aikaisemmin, mutta se selviää vasta elokuun lopulla.

Ohjelmassa on perinteisesti omaehtoista retkeilyä Vuokatin vaaralla ja golfia. Eväät hankitaan ja maksetaan tasapuolisesti tasajaolla. Yhteiset päivälliset ja iltamat joka ilta.

Ilmoittautumiset hannu.leo.vuorinen@gmail.com kesäkuun loppuun mennessä.

Terveisin Hannu V


Matkakertomukset
 
Seniorit kulttuurimatkalla Pietarissa

”Lähtö Allegrolla Helsingistä perjantaina 23.3. klo 10, suoraan vaunuun 5, Anjalla on ryhmän junaliput”, luki matkaohjeissa. Vaunuun viisi saapui 21 iloista matkalaista, Lahdesta tuli kyytiin vielä yksi.
Makan pääosassa oli kulttuuri, joskin seniorit nauttivat myös hyvästä opastuksesta, maittavista aterioista harkitusti valituissa, erityyppisissä ravintoloissa – ja tietysti mukavasta SKO-laisesta matkaseurasta.
Nähdyksi tulivat kohteet, joihin Pietarissa yleensä tutustutaan: Pietari-Paavalin linnoitus ja katedraali, Talvipalatsi ja Eremitaasi, Katariinan palatsi, Pavlovskin palatsi, Venäläisen taiteen museo Mihailovskin palatsissa ja Mariinski-teatteri. Ohjelmaa oli neljälle päivälle paljon, mutta aikataulu oli suunniteltu hyvin ja bussi kuljetti täsmällisesti paikasta paikkaan. ”Ei ole kiirettä”, oli oppaan vakiolausahdus.
Sirkka Kortetjärvi-Nurmi
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Senioreita Talvipalatsin kirkon loistoa ihmettelemässä
 
                                                                                            
                           Vasilinsaaren kärjessä olevat Rostra-pylväät on rakennetttu aikoinaan majakoiksi ohjaamaan laivoja satamalaitureihin. Pylväisiin sytytetään tuli nykyään vain juhlapäivinä. Vasemalla Eremitaasi.
 
Seniorit Maltalla sateessa ja auringossa

Tulipahan koetuksi, että Maltan-lomalla voi sataa vettä, jopa rankasti ja ukkosen saattelemana – ja kolme päivää peräkkäin. Onneksi SKO:n Seniorikerhon matkalaiset olivat varanneet reissuun seitsemän päivää, joten ehdittiin sentään nauttia myös auringosta ja lämmöstä.

Malta on niin pieni kohde (pinta-ala reilut 300 km2 ja asukkaita noin 400 000), että viikon aikana siihen ehtii tutustua melko hyvin. Valtio koostuu Maltan, Gozon ja Cominon saarista ja muutamista muista pikkusaarista. 

Unkarilainen oppaamme vei meidät tyypillisiin käyntikohteisiin kuten Marsaxlokkin markkinoille, pääkaupunkiin Vallettaan, keskiaikaisiin Mdinan ja Rabatin kaupunkeihin sekä Gozon saarelle. Bussimatkoilla näimme Maltan karuja mutta kauniita maisemia kuin myös vehreitä viinitarhoja ja muita viljelyksiä. Oppaamme, jonka suomalaiset olivat ristineet Orvokiksi, puhui sujuvasti suomea.
 
Sinisestä ikkunasta, Maltan tunnetuimmasta luonnonihmeestä näimme vain rauniot. Kalkkikivikaari oli romahtanut myrskyssä tämän vuoden maaliskuussa.
Maltan historia on värikäs. Ensimmäiset asukkaat tulivat Sisiliasta. Sen jälkeen Maltalle ovat jättäneet jälkensä foinikialaiset, roomalaiset, maurit, normannit, espanjalaiset, Johanniittain ritarikunta, ranskalaiset ja viimeisimpinä brittiläiset. Malta itsenäistyi vuonna 1964, ja Euroopan unioniin se liittyi 2004.

Maltalla on oma kielensä, joka on kehittynyt arabimurteesta ja saanut vaikutteita romaanisista kielistä ja englannista. Viralliset kielet ovat malta ja englanti, ja saarivaltio onkin suosittu englannin kielikurssien pitopaikka. Yllättävää oli se, että jopa hotellin vastaanotossa saattoi törmätä virkailijoihin, jotka osasivat englantia huonosti.
 
Teksti: Sirkka Kortetjärvi-Nurmi
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Blue grotto eli Sininen luola on suosittu sukelluskohde.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Ggantijan temppeli Gozon saarella on UNESCOn suojelukohde. Sitä pidetään maailman vanhimpana vapaasti seisovana rakennuksena.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Puiset, värikkäät parvekkeet kuuluvat kaupunkikuvaan niin Vallettassa kuin Sliemassakin. Yhden selityksen mukaan niiden alkuperä on arabialainen: naiset saattoivat pysyä näkymättömissä mutta kuitenkin tarkkailla katuelämää. Toisen selityksen mukaan maltalaisten naisten ei tarvinnut piiloutua, mutta koska kaikki naiset olivat aiemmin kotirouvia, parvekkeelta oli kätevää seurata, mitä kadulla tapahtui.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Kaktuksen hedelmistä maltalaiset tekevät hilloa ja likööriä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
Viimeisenä iltana kokoonnuttiin nyyttikesteihin. Sohvalla istumassa Sirkka, Ritva, Aila ja Kaarina, takana Pirkko, Ritva, Pirkko ja Riittamaija, oikealla Anja ja Reino.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 

                                *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   *   
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
SKO:n seniorit saagojen saarella
 
Lokakuinen Islanti ei todellakaan näyttäytynyt meille – 12:lle Seniorikerhon matkalaiselle – parhaassa valossaan: satoi joka päivä ja saarivaltiota pyyhkivät Matthew-hurrikaanin rippeet. Matkalaiset kuitenkin vakuuttivat, että reissu oli tekemisen väärti.
 
Islannin luonto on karu ja kaunis; vesiputouksia, kuumia lähteitä, jylhiä vuoria, laavakenttiä, mustahiekkaisia rantoja, valtameren tyrskyjä… Jäätiköt jäivät näkemättä, ehkä sitten ensi kerralla. Tulivuorenpurkaus nähtiin – videolta. Seurueemme juniori kävi sadetta ja tuulta uhmaten ratsastamassa islanninhevosella, tölttiä oli kuulemma menty.
 
Islantilaiset hyödyntävät runsaasti geotermistä energiaa eli maansisäistä lämpöä. Sitä käytetään sekä lämmitykseen että sähkön tuotantoon. Esimerkiksi Reykjavikin asunnoista valtaosa lämmitetään geotermisellä energialla. Hotellimme kylpyhuoneissa oli varoitus, että lämmin vesi voi olla yli 80 astetta. Lämmin vesi haisee mädälle kananmunalle. Haju on peräisin rikistä, joka jää veteen, kun se nousee tuliperäisen maan uumenista.
 
Reykjavikia täplittävät värikkäillä aaltopelleillä vuoratut puutalot, mikä tekee kaupungista kylämäisen oloisen. Keskusta on täynnä toinen toistaan houkuttelevampia kahviloita, ravintoloita ja putiikkeja, ja asiakkaita näytti riittävän. Ryhmämme jäsenet tutustuivat innokkaasti sekä kaupan että kulttuurin tarjontaan.
 
Sirkka Kortetjärvi-Nurmi