Koulutusleikkaukset
OAJ vastustaa kaikkia koulutukseen kohdistuvia leikkauksia ja taistelee sen puolesta, että koulutus nähdään investointina. Siihen panostaminen maksaa itsensä monin verroin takaisin. Koulutusinvestoinnit edistävät yksilön ja yhteiskunnan hyvinvointia, kiihdyttävät talouskasvua ja parantavat työllisyyttä.
Kasvatus ja koulutus luovat jokaiselle edellytyksiä hyvän elämän rakentamiseen ja itsensä toteuttamiseen. Ne ovat sivistysyhteiskunnan kivijalka.
Leikkauksilla ja lomautuksilla on pitkät jäljet, joten toimimme sen puolesta, etteivät koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalaan kohdistetut leikkaukset vaaranna kansalaisten oikeuksia yhtäläiseen ja laadukkaaseen varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
Koulutuksesta leikattu 2 miljardia vuosina 2012–2019
Koulutuksesta on leikattu yli 2 miljardia euroa vuosina 2012–2019. Suorien leikkausten lisäksi on toimeenpantu uudistuksia ilman riittävää rahoitusta sekä lykätty välttämättömien uudistusten toimeenpanoa säästösyistä.
Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää panostamatta koulutukseen.
Jotta leikkausten vahingolliset vaikutukset jäisivät mahdollisimman lyhytkestoisiksi, OAJ toimii sen puolesta, että rahoitustasoa nostetaan pikaisesti. Valtavaa rahoitusvajetta ei paikata kuitenkaan hetkessä, minkä vuoksi koulutus tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle. Kasvuohjelmassa on hahmoteltava tavoitetila ja askelmerkit siitä, miten tavoitteeseen päästään vuoteen 2030 mennessä.
Koulutus on nähtävä investointina, joka maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Suomella ei ole varaa jättää panostamatta koulutukseen.
Koulutus tarvitsee pitkän aikavälin kasvuohjelman, jolla rahoitus nostetaan kestävälle tasolle. Kasvuohjelmassa on hahmoteltava tavoitetila ja askelmerkit sen saavuttamiseksi seuraavan vuosikymmenen loppuun mennessä. OAJ:n ehdotukset koulutuksen rahoituksen kehittämiseksi on koottu julkaisuun Koulutuksen rahoitus kuntoon.
Varhaiskasvatus
Varhaiskasvatuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 304 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.
Esi- ja perusopetus
Esi- ja perusopetuksen järjestämiseen kunnat saivat vuonna 2019 valtionosuutta 517 miljoonaa euroa vähemmän kuin vuonna 2011. Osuus valtionosuudesta on laskennallinen, sillä valtionosuusrahoitus ei ole korvamerkittyä.
Lukiokoulutus
Lukiokoulutuksen rahoitus on laskenut 709 miljoonasta eurosta (2012) 601 miljoonaan euroon (2019). Rahoituksen reaaliarvo on kutistunut 148 miljoonaa euroa.
Ammatillinen koulutus
Ammatillisen koulutuksen opiskelijakohtainen rahoitus on pienentynyt 23 prosenttia vuodesta 2013 vuoteen 2017.
Tämä tarkoittaa kokonaisbudjetissa noin 436 miljoonan euron vähennystä suhteessa siihen, että yksikköhinta olisi pidetty reaalitasoisesti samana.
Korkeakoulutus
Korkeakoulutuksen perusrahoitus on pienentynyt.
Reaaliarvoltaan ammattikorkeakoulujen perusrahoitus on kutistunut 224 miljoonaa euroa ja yliopistojen 300* miljoonaa euroa vuodesta 2011 vuoteen 2019.
- Luvut on koottu maaliskuussa 2019. Lue lisää OAJ:n näkemyksiä koulutuksen rahoituksen kohentamisesta julkaisusta Koulutuksen rahoitus kuntoon .
- Tekstiin on tehty yliopistojen rahoitusta koskeva korjaus 25.3. Summa oli virheellisen alv-kompensaatiota koskeneen laskelman vuoksi todellista suurempi.
Satsaus koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen
Jatkuvat kasvatus- ja koulutusleikkaukset vaikuttavat koulutuksen laatuun ja saavutettavuuteen.
OAJ korostaa, että Suomen kilpailukyky rakentuu koulutetun henkilöstön varaan: satsaus koulutukseen on satsaus tulevaisuuteen.
Tiukka ei henkilöstöleikkauksille
Leikkaukset aiheuttavat paineita koulutus-, kasvatus- ja tutkimusalan ammattilaisille.
Henkilöstövähennykset aiheuttavat sen, että yhä pienempi joukko on jakamassa työtaakkaa koulutuksen arjessa. Työhyvinvointi ja työssäjaksaminen heikkenevät, ja aikaa opetukseen ja oppijoiden kohtaamiseen on aiempaa vähemmän.
OAJ vaikuttaa siihen, että kelpoisuusvaatimuksista pidetään kiinni myös käytännössä. Taistelemme sen puolesta, ettei opettajan työtä korvata halvemmalla ja heikommin koulutetulla työvoimalla.
Vaadimme, että jokaisella työpaikalla on riittävä määrä koulutettuja opettajia suhteessa oppijoiden määrään ja että opettajien oikeutta osaamisen kehittämiseen ei heikennetä esimerkiksi sijaiskielloilla.
Leikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa
OAJ vaikuttaa myös ennakolta poliittisiin päättäjiin. Korostamme, että koulutus on investointi eikä menoerä, joten kasvatus- ja koulutusleikkaukset ovat lyhytnäköistä politiikkaa.
Vaadimme, että koulutuksen rahoituksesta nykyistä suurempi osa käytetään opetukseen, ei seiniin tai oheispalveluihin.
Lomautus ei ole säästökeino
Lomautusten käyttö säästökeinona on vähentynyt viime vuosina. Monessa kunnassa on huomattu, että itse asiassa lomautukset aiheuttavat sairauspoissaolojen lisääntymisen vuoksi enemmän kustannuksia kuin varsinaisia säästöjä.
OAJ vaikuttaa koulutusta koskevan lainsäädännön muuttamiseen siten, että henkilöstön lomauttaminen säästökeinona ei enää ole mahdollista.
Koulutusinvestoinneista vauhtia talouskasvulle
Yleisesti hyväksytyn käsityksen mukaan koulutus edistää paitsi yksilöiden myös koko yhteiskunnan taloudellista menestystä. Näemme koulutuksen investointina, joka vaikuttaa sekä yksilöön että laajemmin koko yhteiskuntaan. Tämän vuoksi koulutusta tulee leikkausten sijaan tukea.
Politiikan tueksi tarvittava tieto koulutusinvestointien talouskasvua kiihdyttävästä vaikutuksesta on nyt tarpeellisempaa kuin koskaan. Siksi olemme koonneet yhteen suomalaista ja kansainvälistä tutkimustietoa, jossa käsitellään koulutusinvestointien hyötyjä yksilölle ja koko yhteiskunnalle sekä koulutukseen kohdistuneiden resurssileikkausten haitallisia vaikutuksia.