Kaikkien koulutusmuotojen rehtorien kelpoisuudesta säädetään samassa pykälässä. Pääsääntöisesti rehtorilta vaaditaan ylempi korkeakoulututkinto. Siirtymäsäännöksellä kuitenkin mahdollistetaan myös se, että henkilöt, joilla on kelpoisuus perusopetusta antavaksi opettajaksi tai oppilaanohjaajaksi, ovat kelpoisia perusopetusta järjestävän koulun rehtoriksi, vaikka heillä ei olisikaan ylempää korkeakoulututkintoa. Myös ammatillisen koulutuksen ja ammatillisen aikuiskoulutuksen rehtorin perustutkinnon taso voi olla muu kuin ylempi korkeakoulututkinto.

Rehtorilla tulee myös olla asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus, riittävä kokemus opettajan tehtävistä ja opetushallinnon tutkinto tai muulla tavoin hankittu riittävä opetushallinnon tuntemus.

Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuminen on aiheuttanut epäselvyyttä siitä, mikä on asianomaisen koulutusmuodon opettajan kelpoisuus. Perusopetuksessa se on luokanopettajalla, aineenopettajalla, erityisopetusta antavalla opettajalla ja oppilaanohjaajalla. Näin esim. vanhamuotoisen luokanopettajakoulutuksen saanut on kelpoinen koko perusopetusta antavan koulun rehtoriksi.

Samoin luokanopettaja on kelpoinen rehtoriksi perusopetusta vain vuosiluokille 7-9 antavassa koulussa vaikka hänellä ei olisi kelpoisuutta aineenopettajaksi. Tällöin hän voi opetustuntimääränsä täyttämiseksi opettaa kunnan jossain muussa koulussa, jossa annetaan opetusta vuosiluokille 1-6.