Ajankohtaista

Lapin yliopisto hakee uutta koulutusvastuuta kasvatustieteen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta erityispedagogiikkaan. Yliopisto haluaa aloittaa erityisopettajakoulutuksen ja alan täydennyskoulutuksen. OAJ pitää ehdotusta tervetulleena, koska Suomessa on pula sekä erityisopettajista että erityisluokanopettajista ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan kattavasti koko maahan.

Opettajan työ on huippuammatti, jossa saa tehdä merkityksellistä työtä yhteisen tulevaisuutemme puolesta. Opettajuudesta saa olla ylpeä, ja opettajan ammattiin kannattaa ehdottomasti hakeutua.

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.

Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin vahvistaa ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa. Hallituksen toimintasuunnitelmassa on todettu, että merkittävät koulutuslaajennukset edellyttävät lisärahoitusta. Hallituksen poukkoilevat toimet tieteen rahoituksessa luovat kuitenkin epävarmuutta tutkijoiden työhön ja tulevaisuuteen, kirjoittavat Tiede ja Opetus ry:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:stä ja varapuheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöistä.

Korona-aika on vienyt korkeakouluyhteisöiltä ihmisten kohtaamiset ja siten heikentänyt niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin hyvinvointia. Uuden toimintakulttuurin rakentamisessa onkin kiinnitettävä erityisesti huomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kirjoittavat kolmen korkeakoulujärjestön asiantuntijat.

Vuosi sitten monen uuden opettajaopiskelijan into kääntyi nopeasti etäturtumiseksi, kun uusia kasvoja nähtiin lähinnä tietokoneen ruudulta. Etäopiskelu vaati opiskelijoilta valtavasti itsensä johtamista ja opettajilta oman työn luomista uudelleen. Yliopistonlehtori Lenita Hietanen ja opettajaopiskelija Minna Väisänen palaavat kirjoituksessaan vuodentakaisiin tunnelmiin ja pohtivat poikkeuslukuvuoden oppeja.

OAJ ja Tieteentekijät järjestävät yhdessä yliopistokierroksen, jossa ne tapaavat yliopistojen johtoa. Tarkoituksena on kuulla paikallisia näkökulmia valtakunnallisen vaikuttamisen tueksi.

Opettajat ovat OAJ:n kyselyn mukaan selvinneet korona-ajasta pääosin hyvin. Poikkeusolojen aiheuttama kuormitus on saanut kuitenkin joka kolmannen opettajan harkitsemaan alan vaihtoa.

Tervetuloa seuraamaan OAJ:n lukuvuoden avausinfon livestriimausta keskiviikkona 4.8. klo 9. Tilaisuudessa puhuvat OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen sekä FSL:n puheenjohtaja Inger Damlin.

Yhdeksän järjestöä vaatii pikaisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Järjestöt ovat laatineet viiden tavoitteen listan, joilla Suomen TKI-toiminta saadaan kasvuun kohti 4 prosentin tavoitetta.

Tasavallan presidentti kiittää videotervehdyksessä jokaista opettajaa ja oppijaa siitä, että oppiminen on jatkunut myös koronan aikana. 

Yliopistot ovat sitoutuneet työhyvinvoinnin kehittämiseen ja tavoitteiden saavuttaminen vaatii resursseja. Viime viikolla julkistettu julkisen talouden suunnitelma on tuonut epävarmuuden kentälle, eikä se edistä koulutuspoliittisen selonteon tavoitteita. Tutkimuksesta leikkaaminen tarkoittaa myös koulutuksesta leikkaamista, kirjoittaa blogissaan OAJ:n erityisasiantuntija Hanna Tanskanen.

Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi ollaan laatimassa ohjelmaa, johon kootaan saavutettavuudelle valtakunnalliset tavoitteet. OAJ:n mielestä monet esitetyt tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta jotta ne voitaisiin saavuttaa, tarvitaan hyvät rakenteet ja sujuvat käytännöt korkeakoulujen ja työelämän välille.

Opetusministeri Jussi Saramo on ylpeä siitä, että koulutus jätettiin kehysriihessä leikkausten ulkopuolelle. Suomen koulutusihme on hänestä osaavan ja sitoutuneen opettajakunnan ansiota. Siksi koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ammatin arvostus säilyy ja päättäjät ymmärtävät koulutuksen ja sivistyksen merkityksen.

Onneksi hallituksella riitti kanttia pitää kiinni yhdestä hallitusohjelmansa tärkeimmistä hallitusohjelmansa kirjauksista: koulutuksen vahvistamisesta. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia elämän laatuun, osaamiseen, osallisuuteen, työllisyyteen ja talouteen. Ne ovat panostuksia tulevaisuuteen, Olli Luukkainen kirjoittaa.