Ajankohtaista

Valtaosa opetus- ja kulttuuriministeriölle lausunnon antaneista kannattaa opettajarekisterin perustamista. Täyden tuen selvitykselle antoi 35 tahoa, ja 25 kannatti rekisterin perustamista mutta esitti muutoksia selvityksen mukaisiin ehdotuksiin. Vain 26 tahoa ei kannattanut rekisterin perustamista. Selvitys oli lausunnolla maaliskuussa, ja siihen otti kantaa yhteensä 98 tahoa.

Opettajan työ on isoimpia vastuista, joita tästä maasta löytyy, toteaa ekonomisti Anni Marttinen. Hän tunnistaa opettajien työn merkityksen koko koulutusjärjestelmälle ja yhteiskunnan kehittymiselle. Huolta herättää opettajien jaksaminen. Marttinen uskoo, että opettajien alanvaihdoilla olisi valtava vaikutus osaamiseemme ja Suomen talouskasvuun.

OAJ kannattaa yksityisen päiväkotitoiminnan säätämistä luvanvaraiseksi. Luvanvaraisuus sisältyy valmisteilla olevaan varhaiskasvatuslain muutokseen. Nykyisin päiväkotitoiminnan aloittamiseen on riittänyt palveluntuottajan ilmoitus.

Opetusministeriön asettamat selvityshenkilöt esittivät joulukuussa opettajarekisterin pikaista perustamista. He eivät pitäneet muita vaihtoehtoja kannatettavina. OAJ:n tekemän kyselyn mukaan eduskuntapuolueissa suhtaudutaan opettajarekisterin perustamiseen varovaisen myönteisesti. Asian eteneminen riippuu nyt ministeri Antti Kurvisesta.

OAJ kiittää, että opetus- ja kulttuuriministeriö on lopultakin selvityttänyt opettajarekisterin tarvetta. OAJ vaatii maan hallitusta ryhtymään heti toimiin opettajarekisterin perustamiseksi. Opetus- ja kulttuuriministeriön selvityshenkilöt julkistivat tänään esityksensä opettajarekisteristä. He esittävät rekisterin perustamista eivätkä näe muita vaihtoehtoja järkevinä.

Lapin yliopisto hakee uutta koulutusvastuuta kasvatustieteen alempaan ja ylempään korkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta erityispedagogiikkaan. Yliopisto haluaa aloittaa erityisopettajakoulutuksen ja alan täydennyskoulutuksen. OAJ pitää ehdotusta tervetulleena, koska Suomessa on pula sekä erityisopettajista että erityisluokanopettajista ja varhaiskasvatuksen erityisopettajia tarvitaan kattavasti koko maahan.

OAJ arvioi, että valmisteilla olevaan opinto- ja tutkintorekisterilain muutokseen sisältyvän oppijanumerorekisterin aikataulu on liian kireä. Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2022 alusta.

Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden pitää viedä varhaiskasvatusta kohti varhaiskasvatuslain tavoitteita. Luonnos kaipaa OAJ:n mielestä tämän suunnan kirkastamista.

OAJ:n mielestä on perusteltua painottaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksissa nuoria opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa toisen asteen tutkintoa. Valmisteilla on väliaikainen asetusmuutos, jonka turvin työnantajalle voidaan maksaa korotettua koulutuskorvausta, jos oppisopimuskoulutuksessa oleva on alle 20-vuotias ja vailla toisen asteen tutkintoa.

Jos perusopetuksen oppilas ei tukitoimillakaan saavuta arvosanan 5 mukaista osaamista, hänen oppimääränsä voidaan yksilöllistää. Yhteishaussa yksilöllistetyn oppimäärän mukaisten arvosanojen käsittely tapahtuu nykyisin epäoikeudenmukaisesti. Tähtimerkillä merkityt yksilöllistetyn oppimäärän arvosanat rinnastetaan yhteishaussa tavallisen oppimäärän mukaisiin arvosanoihin, vaikka osaamisen taso ei ole verrattavissa. OAJ vaatii lausunnossaan, että perusopetuksen yksilöllistetyn oppimäärän tähtimerkillä merkitty arvosana rinnastetaan yhteishaussa arvosanaan 5.

Aikuiskoulutuksen keinovalikoimaa pitää kehittää ja koulutuksen rahoitusmallit saada tukemaan jatkuvaa oppimista. Paljon puhuttu aikuisten osaamisen kehittäminen jää muuten pelkiksi puheiksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tuovi Manninen.

Yksityisestä varhaiskasvatuksesta halutaan luvanvaraista. OAJ kannattaa luvanvaraisuutta, mutta katsoo, että yksityisten päiväkotien varhaiskasvatusta olisi parasta säädellä järjestämisluvin kuten yksityistä perusopetusta.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opetuksen ja ohjauksen määrä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. 

Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa on OAJ:n mielestä sivuutettu kokonaan suomalainen koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi ollaan laatimassa ohjelmaa, johon kootaan saavutettavuudelle valtakunnalliset tavoitteet. OAJ:n mielestä monet esitetyt tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta jotta ne voitaisiin saavuttaa, tarvitaan hyvät rakenteet ja sujuvat käytännöt korkeakoulujen ja työelämän välille.