Ajankohtaista

Suomessa tulee aloittaa kansallinen jatkuvan oppimisen uudistus, esittää opetus- ja kulttuuriministeriön asettama työryhmä. Toimenpiteiksi työryhmä ehdottaa muun muassa työikäisen väestön systemaattista osaamisen kartoittamista sekä koulutus- ja uraohjauksen tehostamista.

Ammatillisessa koulutuksessa on tapahtunut suuria muutoksia. Kaikki niistä eivät ole vielä täysin realisoituneet.

Ammatillista koulutusta tarjoavat oppilaitokset ja opettajat ovat valmiit tarttumaan osaajapulan ratkaisemiseen ja työelämän kehittämiseen. Uuden hallituksen on järkevää kohdentaa tähän rahoitusta, OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.

Lisääntynyt byrokratia ja toimivien tiimien murentaminen heijastuvat aikuisopettajien työssä jaksamiseen, selvisi Aikuisopettajien liiton jäsenkyselystä. Puheenjohtaja Maarit Rahkolan viesti tulevalle hallitukselle on selvä: aikuisopetukseen tarvitaan lisää rahaa, ja rahoitusmallin on oltava sellainen, että se tukee oppimista.

Hallitus saavutti monta koulutuspoliittista tavoitettaan, mutta tulevalla hallituksella on tekemistä esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja koulupolun alun kehittämisessä. Hankelähtöisen kehittämisen kritiikki on kuultu, kertoo opettajille Akatavatalossa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Kahdeksan kymmenestä suomalaisesta on sitä mieltä, että voiton tavoittelua yksityisessä varhaiskasvatuksessa pitäisi rajoittaa, selviää Taloustutkimuksen kyselystä. Puolueita kysymys jakaa kansaa enemmän.

Opetuksen määrään, jatkuvan oppimisen rahoitukseen ja kotoutumiskoulutukseen halutaan ratkaisuja seuraavalla hallituskaudella. Puolueet suhtautuivat myönteisesti OAJ:n esittämään vaatimukseen valtakunnallisesti määriteltävästä opetustuntimäärästä, jonka yhden osaamispisteen saavuttaminen amiksessa edellyttää.

Sekä eduskuntapuolueet että enemmistö suomalaisista ovat sitä mieltä, että ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen erillisistä tehtävistä ja lainsäädännöstä kannattaa pitää kiinni, selviää OAJ:n kyselyistä.

Opettajan työ on yksi tärkeimmistä ammateista, kun puhutaan vaikuttavuudesta ja tulevaisuuden kannalta merkittävästä työstä. Pienet, alle kouluikäiset lapset tarvitsevat pedagogisesti koulutetut, osaavat ja sensitiivisyyden merkityksen ymmärtävät opettajat. Ei ole yhdentekevää kuka opettaa lasta tavoitteellisesti toimimaan ryhmässä ja säätelemään tunteitaan, kenen kädet auttavat pukeutumaan tai silittävät kannustavasti.

Vuonna 2021 käyttöön tulevan lukion uuden opetussuunnitelman luonnos on nyt verkossa kommentoitavana. OAJ:n asiantuntijat vinkkaavat, että huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi arviointia, erityisopetusta sekä opintokokonaisuuksia ja moduuleja koskeviin lukuihin.

Tulevaisuuden taidoiksi nimetyt uteliaisuus, kriittisyys ja vuorovaikutustaidot kehittyvät jo alle 5-vuotiaana. Siksi on koko Suomen tulevaisuuden kannalta kriittinen kysymys, nostetaanko varhaiskasvatuksen asema Suomessa samalle tasolle perusopetuksen kanssa, sanoo OECD:n koulutusjohtaja Andreas Schleicher.

Opetushallitus tuo tänään julkaistussa selvityksessään esille monta hyvää syytä, miksi seuraavan hallituksen pitäisi säätää kaksivuotisesta maksuttomasta esiopetuksesta. Viisivuotiaiden kattava osallistuminen esiopetukseen vahvistaisi esiopetuksen asemaa ja lisäisi yhdenvertaisuutta.

OAJ:n asiantuntijat ovat koonneet päättäjille ja koulutuksen järjestäjille toimenpidepaketin, jonka avulla ammatillisen koulutuksen tavoitteet voidaan viedä maaliin.

Erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen edustaa OAJ:tä opettajankoulutusfoorumissa ja lukutaitofoorumissa. Opettajankoulutusta kehittämään on nimetty myös SOOLin Susanna Jokimies.

Suomi järjestää ensimmäisenä Pohjoismaana kansainvälisen opetusministereiden ja opettajajärjestöjen huippukokouksen 14.–15.3.2019. Kokoukseen on kutsuttu PISA-testeissä parhaiten menestyneet ja omaa osaamistasoaan vahvasti nostaneet maat.