Ajankohtaista

Työsuojeluvaalit ovat ajankohtaiset juuri nyt, kun seuraavalle työsuojelun yhteistoimintakaudelle 2022–2025 valitaan työsuojeluvaltuutettuja koko maahan.

Neuvottelukierrosta lähestytään osin vanhoin, osin uusin askelluksin. Eduskuntaa ja maan hallitusta ollaan hakemassa avuksi sopimusneuvotteluihin, lähinnä tukemaan rahallisesti kunta-alan sopimusneuvotteluja. Jono kasvaa kulisseissa niiden ovilla koko ajan.

Osaajapulaan on tänä vuonna herätty monella alalla. Nyt pitäisi herätä myös siihen, että pulaa on myös monen alan ammatillisista opettajista. Ilman heitä ei osaamisen ja työvoimatarpeen kohtaanto-ongelmaa saada ratkaistua. Se tulisi taloudellisesti ja inhimillisesti kalliiksi, ammatillinen erityisopettaja Maarit Rahkola kirjoittaa.

Kolmiportainen tuki ei toimi, ja siksi sen lainsäädäntöä ollaan kehittämässä. Lainsäädäntöön täytyy saada lisää selkeyttä. On kaikkien etu – niin oppilaiden, opettajien kuin virkamiestenkin – että emme joudu käyttämään aikaamme ja energiaamme väitelläksemme siitä, kuka saa opettaa ketäkin ja milloin opetus kuuluu tehostettuun tukeen ja milloin erityiseen tukeen. 

Marinin hallituksen ohjelmassa luvattiin vahvistaa ennakoitavan ja pitkäjänteisen perusrahoituksen roolia korkeakoulurahoituksessa. Hallituksen toimintasuunnitelmassa on todettu, että merkittävät koulutuslaajennukset edellyttävät lisärahoitusta. Hallituksen poukkoilevat toimet tieteen rahoituksessa luovat kuitenkin epävarmuutta tutkijoiden työhön ja tulevaisuuteen, kirjoittavat Tiede ja Opetus ry:n puheenjohtaja Olli Luukkainen OAJ:stä ja varapuheenjohtaja Maija S. Peltola Tieteentekijöistä.

Korona-aika on vienyt korkeakouluyhteisöiltä ihmisten kohtaamiset ja siten heikentänyt niin henkilökunnan kuin opiskelijoidenkin hyvinvointia. Uuden toimintakulttuurin rakentamisessa onkin kiinnitettävä erityisesti huomiota yhteisöllisyyden vahvistamiseen, kirjoittavat kolmen korkeakoulujärjestön asiantuntijat.

Koronapandemiasta selviytymiseen tarvitaan valtiovallalta uusia yksiselitteisiä linjauksia ja ohjeistuksia, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen blogissaan.

Vuosi sitten monen uuden opettajaopiskelijan into kääntyi nopeasti etäturtumiseksi, kun uusia kasvoja nähtiin lähinnä tietokoneen ruudulta. Etäopiskelu vaati opiskelijoilta valtavasti itsensä johtamista ja opettajilta oman työn luomista uudelleen. Yliopistonlehtori Lenita Hietanen ja opettajaopiskelija Minna Väisänen palaavat kirjoituksessaan vuodentakaisiin tunnelmiin ja pohtivat poikkeuslukuvuoden oppeja.

Perehdyttäminen on työnantajan lakisääteistä toimintaa. Mentoroinnin tarkoitus on tukea nuorta opettajaa työuransa alussa. Sen mahdollistaminen osoittaa hyvää henkilöstöpolitiikkaa.

Kuntien tärkein voimavara on osaavat ja hyvinvoivat työntekijät. Työhyvinvointi on johtamisen kivijalka ja se on saatava strategian kautta konkreettiseksi toiminnaksi.

Ymmärtävätkö ihmiset, miten paljon opettajat käyttävät aikaa esimerkiksi opetuksen suunnitteluun, kokeiden tarkastamiseen ja yhteydenpitoon kotien kanssa? Opettajanuransa alussa oleva Sanna Murtomäki avaa omasta näkökulmastaan työn kuormittavuutta. Hän antaa myös uuden opettajan vinkit niin kollegoilleen kuin koteihin.

Aikuiskoulutuksen keinovalikoimaa pitää kehittää ja koulutuksen rahoitusmallit saada tukemaan jatkuvaa oppimista. Paljon puhuttu aikuisten osaamisen kehittäminen jää muuten pelkiksi puheiksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tuovi Manninen.

Erityinen huoli Talibanin noustua valtaan koskee tyttöjä ja naisia, joiden koulutuksen, työnteon ja ihmisoikeuksien pelätään nyt kärsivän 1990-luvun loppupuoliskon valloitusajanjakson tapaan, kirjoittavat blogissaan Jenni Arnkil ja Kaj Raiskio.

Koronavirus on tuonut sisäilmastoasiat entistä ajankohtaisimmiksi. Ongelmien selvittämiseksi ja terveiden työtilojen takaamiseksi avainasemassa on yhteistyö ja työterveyden laaja-alainen tuki.