”Jos meillä ei ole mahdollisuutta lakkoilla, olemme kerjäläisiä.” Näin Uni Global Unionin entinen pääsihteeri Philip Jennings tiivisti sen, miksi lakko-oikeus on ihan yhtä tärkeä oikeus kuin muutkin työelämään liittyvät ihmisoikeudet. Työelämän oikeudet toteutuvat parhaiten maissa, joissa ay-liike on vahva. Siksi on tärkeää pitää esillä jäsenyyden merkitystä!
Philip Jennings puhui viime viikonloppuna Lahdessa pidetyillä Suomen Ammattiliittojen Solidaarisuuskeskuksen eli SASKin Solidaarisuuspäivillä. OAJ osallistui vuosittaiseen tapahtumaan ensimmäistä kertaa, sillä liityimme vuodenvaihteessa SASKin jäseneksi.
Samaan aikaan kun Lahdessa puhuttiin työelämän oikeuksista, Suomessa käytiin melko kirjavaa julkista keskustelua, jossa kritisoitiin lakko-oikeutta. Kritisoimisen sijaan meidän pitäisi olla ylpeitä: meillä lakko-oikeus toteutuu toisin kuin 80 prosentilla maailman työtätekevistä.
Meidän pitäisi olla ylpeitä: Suomessa lakko-oikeus toteutuu toisin kuin 80 prosentilla maailman työtätekevistä.
Ammattijärjestöt tekevät inhimillistä työelämää
Lakko-oikeus on osa YK:n ihmisoikeusjulistuksiin perustuvia ammattiyhdistysoikeuksia, samoin kuin oikeus järjestäytymiseen ja kollektiiviseen työehtosopimuksista neuvottelemiseen.
Työelämään liittyviä oikeuksia ovat myös esimerkiksi oikeus työhön, työpaikan vapaaseen valintaan, oikeudenmukaisiin ja tyydyttäviin työehtoihin sekä suojaan työttömyyttä vastaan.
Näistä oikeuksista ei voida valita vain itseä miellyttäviä, vaan ne tukevat toisiaan ja muodostavat kokonaisuuden. Parhaiten työntekijöiden oikeudet toteutuvat Suomen kaltaisissa maissa, joissa ammattijärjestöjen järjestäytymisaste on korkea.
Parhaiten työntekijöiden oikeudet toteutuvat Suomen kaltaisissa maissa, joissa ammattijärjestöjen järjestäytymisaste on korkea.
Vaikka OAJ pyrkii aina löytämään neuvotellen ratkaisut kiistoihin, myös meillä varaudutaan jokaisella neuvottelukierroksella lakkoon. Se on työntekijöille turvattu oikeus ja yksi tapa välttää se, että työnantajat pääsisivät yksin sanelemaan työelämän pelisäännöt.
- Lue myös blogi: Järjestövalmius – mitä se on?
Solidaarisuuspäivillä keskustelut ja huomio olivat Suomen rajoja laajemmalla. Opetusalan ammattilaisten asema työmarkkinoilla on edelleen monissa maissa heikko, palkkaus riittämätöntä, opiskelijaryhmät suuria ja opettajien yhteiskunnallinen asema huono.
Siksi monet koulutetut opettajat vaihtavat alaa muutaman työssäolovuoden jälkeen. Tämä ilmiö on ikävä kyllä kasvavassa määrin tullut tutuksi myös Suomessa.
Ammattijärjestöjä tarvitaan nyt ja tulevaisuudessa
Suomi tarvitsee tulevaisuudessakin osaavia ja motivoituneita opettajia. Ja siksi tarvitsemme nyt ja jatkossa vahvaa yhteistä OAJ:tä turvaamaan heidän etujaan työelämässä.
Saavutetuista eduista voidaan pitää kiinni ja työelämän epäkohtia ratkaista ainoastaan, jos työtä tehdään aktiivisesti ja suurella joukkovoimalla.
Valitettavasti yleinen järjestäytymisaste on Suomessa laskussa. OAJ:hin kuuluu edelleen arviolta yhdeksän opettajaa kymmenestä, mutta suunta on meilläkin selvä.
Vuodenvaihteessa päivitetyissä jäsentilastoissa on tosin yksi suuri ilonaihe: opiskelijajäseniä meillä on nyt enemmän kuin koskaan!
Opiskelijajäseniä OAJ:ssä on nyt enemmän kuin koskaan!
Pidetään yhdessä esillä ammattijärjestön jäsenyyden merkitystä! Mikä sinulle on tärkeintä jäsenyydessä? Kerro kommentoimalla tätä kirjoitusta OAJ:n Facebook-sivuilla tai lähettämällä meiliä: jenni.arnkil@oaj.fi.
Jenni Arnkil
OAJ:n järjestöpäällikkö
Twitter: @jenniarnkil
Lue lisää OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimuksista
- Mietityttääkö joku sopimusasia? Lisätietoja sopimusten sisällöistä löydät Työelämäoppaasta. Voit myös olla yhteydessä oman työpaikkasi luottamusmieheen.
- OAJ neuvottelee-sivuilta löydät tuoreimmat uutiset sopimusneuvotteluista sekä usein kysyttyjä kysymyksiä.
- OAJ:n jäsenillä on yhdeksän virka- ja työehtosopimusta. Löydät sopimukset Työelämäoppaasta.
- Somessa käytössä on aihetunniste #oajneuvottelee
Harkitsetko jäsenyyttä? Lue lisää jäsenyyden eduista ja liity!
