Ammattikorkeakoulujen opettajamäärä on laskenut, ja yhä pienempi opettajajoukko opettaa yhä isompaa määrää opiskelijoita. Tähän on oltava erityisen painavat syyt. Mitkä ne voisivat olla?
Ammattikorkeakoulut ovat aina olleet halukkaita vastaanottamaan uusia tehtäviä, kuten tutkimus- kehittämis- ja innovaatiotehtävän, aluekehittämistehtävän ja viimeksi väestön jatkuvasta oppimisesta huolehtimisen.
Nämä tehtävät ovat tulleet tutkintoon johtavan koulutuksen rinnalle ilman lisärahoitusta ja puutteellisin rahoitusinstrumentein. Ammattikorkeakouluilla on myös puolivallatonta halukkuutta kasvattaa tutkintoon johtavan koulutuksen paikkojen määriä ilman vastaavaa rahoitusta. Ulospäin ammattikorkeakoulut näyttäytyvät joustavina, kehittämishaluisina ja yhteistyökykyisinä.
Ammattikorkeakoulut ovat säännönmukaisesti jättäneet palkkaamatta, korkeasti koulutettua työelämälähtöistä ja pedagogisesti kelpoista, opetushenkilökuntaa paikkaamaan vuosien aikana kertynyttä osaamis- ja työntekijävajetta.
Ammattikorkeakoulut ovat jättäneet palkkaamatta opetushenkilökuntaa paikkaamaan vuosien aikana kertynyttä osaamis- ja työntekijävajetta.
Kun uusia opettajia ei palkata, nykyisten opettajien työolot ovat heikentyneet ja työkuormitus on kasvanut pirstaloituneemmassa tehtäväkentässä. Tilastoja katsomalla ammattikorkeakouluista syntyy kuva kaupungin tilapalveluita tukevasta tutkimusorganisaatiosta, joka pyrkii tuottamaan palveluita kilpailluille markkinoille julkisen koulutustehtävän kustannuksella.
Opettajien määrä on laskenut reilulla 1100 ja näyttää jatkavan laskuaan. Entistä pienempi opettajajoukko opettaa enenevässä määrin. Miksi amk:t eivät palkkaa lisää opettajia? Lähde: Vipunen 12.11.2020.
Uuden työvoiman tarve lisää koulutuspainetta tulevan vuosikymmenen aikana voimakkaasti nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen. Asia selviää muun muassa Osaamisen ennakointifoorumin tämän vuoden viimeisimmistä tuloksista.
Ammattikorkeakoulut eivät pysty vastaamaan kasvavaan työvoiman laadulliseen koulutustarpeeseen ilman opetushenkilöstön merkittäviä lisärekrytointeja.
Uuden työvoiman tarve ja työllisten määrän kasvu lisäävät koulutuspainetta voimakkaasti nimenomaan ammattikorkeakoulutukseen.
OAJ teki ammattikorkeakouluihin kyselyn alkusyksystä. Vaikuttaa siltä, että lisäaloituspaikkojen opetusjärjestelyihin ei ole tarkoitus kohdistaa valtion osoittamaa lisätalousarviorahaa rekrytoimalla opettajia.
Vastaavassa ajassa kun opettajien lukumäärä on vähentynyt lähes viidenneksellä, opiskelijamäärä on kasvanut vastaavasti. Opiskelijoiden mahdollisuudet saada ohjausta ja opetusta on heikentynyt. Lähde: Vipunen 12.11.2020.
Mikseivät ammattikorkeakoulut palkkaa riittävästi opettajia tekemään tutkimus-, koulutus- ja palvelutehtaan lakisääteisiä tehtäviä? Tähän on oltava erityisen painavat syyt. Mitkä ne voisivat olla – onhan ammattikorkeakoulu nimensä mukaisesti koulu ja koulussa on oltava riittävästi opettajia?
Elleivät ammattikorkeakoulut tee nyt muutoksia henkilöstöpolitiikkaansa, opettajien määrä suhteessa opetukseen ja opiskelijoiden määrään vähenee edelleen. Samalla opetuksen ja ohjauksen määrä jatkaa kaventumistaan, minkä seurauksena työpaikkojen ja osaamisen kohtaanto-ongelma yhä pahenee.
Vuoden 2010 alkuun suhteutettuna opettajakohtainen keskimääräinen opiskelijamäärä on kasvanut lähemmäs 40 prosentilla, kun ammattikorkeakoulun käytettävissä oleva kokonaistyöaika opetukseen on vähentynyt vuosien aikana noin viidenneksellä. Lähde: Vipunen 12.11.2020.
Pasi Repo
OAJ:n korkeakouluasiamies
Twitter: @pasirepo
