Tiistaina 10.10. vietetään kansainvälistä Tyttöjen päivää. OAJ:n järjestöpäällikkö Jenni Arnkil ja erityisasiantuntija Kaj Raiskio muistuttavat, että globaali työ tyttöjen aseman parantamiseksi ei ole pojilta pois. Kansainvälisesti tyttöjen kouluttautuminen hyödyttää ihan jokaista lisäämällä yleistä koulutustasoa ja sitä kautta vakautta ja demokratiaa.
Tänään 11.10. vietetään kymmenettä kertaa kansainvälistä Tyttöjen päivää. Globaalissa tarkastelussa tyttöjen koulutukseen panostaminen on tutkitusti parhaita tapoja vastata suurimpiin maailmanlaajuisiin haasteisiin kuten väestönkasvuun, köyhyyteen, ilmastonmuutokseen ja yhteiskuntien epävakauteen.
Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä jokaista, ja siksi myös OAJ kantaa globaalia vastuuta ja korostaa kansainvälisessä solidaarisuustyössään opettajien työelämän ihmisoikeuksien vahvistamisen lisäksi erityisesti tyttöjen koulutusmahdollisuuksien lisäämistä. Koulutus mahdollistaa tytöille ammatin ja taloudellisen nousun. Itsenäinen taloudellinen asema tuo mahdollisuuksia vaikuttaa sekä omaan elämään että ympäröivään yhteiskuntaan.
Kestävän tulevaisuuden rakentamiseen tarvitaan meitä jokaista, ja siksi myös OAJ kantaa globaalia vastuuta ja korostaa kansainvälisessä solidaarisuustyössään opettajien työelämän ihmisoikeuksien vahvistamisen lisäksi erityisesti tyttöjen koulutusmahdollisuuksien lisäämistä.
Globaalisti tytöt ovat nimittäin edelleen alakynnessä: Unicefin tietojen mukaan yli 130 miljoonaa 6–17-vuotiasta tyttöä ei pääse kouluun köyhyyden tai syrjinnän vuoksi. Perusopetuksen ulkopuolella olevia tyttöjä on 5,5 miljoonaa enemmän kuin peruskoulun ulkopuolella olevia poikia. Maailmanlaajuisesti 42 prosenttia 15–24-vuotiaista tytöistä ja nuorista naisista on koulutuksen tai työelämän ulkopuolella. Korona-aika on osaltaan monin tavoin heikentänyt tyttöjen asemaa.
Korona-aika on osaltaan monin tavoin heikentänyt tyttöjen asemaa.
Yksikään maailman valtioista ei ole saavuttanut YK:n kestävän kehityksen mittareiden mukaista sukupuolten tasa-arvoa. Eniten ihmisoikeusloukkauksia kokevat tytöt, jotka elävät äärimmäisessä köyhyydessä, konfliktien keskellä tai pakolaisina ja jotka kohtaavat syrjintää vammaisuutensa tai seksuaali- tai sukupuolivähemmistöön kuulumisen vuoksi. Heidän tilanteensa ei ole juurikaan parantunut kymmenessä vuodessa.
Globaali työ tyttöjen aseman parantamiseksi ei ole pojilta pois. Kansainvälisesti tyttöjen kouluttautuminen hyödyttää ihan jokaista lisäämällä yleistä koulutustasoa ja sitä kautta vakautta ja demokratiaa. Kotimaassa meillä on tyttöjen kouluttautumisen eteen tehty tarvittavaa työtä vahvasti jo viime vuosisadalla. Suomessa oppimisen esteet eivät ole ensisijaisesti sukupuolittuneita. Meillä onkin mahdollisuus edellyttää, että Suomessa ihan jokaisella oppijalla on oltava oikeus riittävästi resursoituun koulutukseen. Yleinen vahva panostaminen koulutukseen ja oppijoiden hyvinvointiin on tulevaisuudenkestävän Suomen menestyksen ehto.
Kansainvälisesti tyttöjen kouluttautuminen hyödyttää ihan jokaista lisäämällä yleistä koulutustasoa ja sitä kautta vakautta ja demokratiaa.
Koulutuksen kiistaton hyöty kestävän ja kilpailukykyisen yhteiskunnan vahvistamiseksi tuntuu Suomessa unohtuneen. Suomen Pisa-tulokset ovat laskeneet vuodesta 2009 alkaen ja koulutuksen rahoituksessa Suomi on Pohjoismaiden hännänhuippu. Samaan aikaan korona-ajan pitkä varjo näkyy kotimaassa lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja esimerkiksi ahdistuneisuus on noussut hälyttävästi yleisesti kouluikäisten nuorten keskuudessa. Nyt on aika panostaa koulutukseen ja lasten ja nuorten hyvinvointiin.'
Koulutuksen kiistaton hyöty kestävän ja kilpailukykyisen yhteiskunnan vahvistamiseksi tuntuu Suomessa unohtuneen.
Näin tyttöjen päivänä on kuitenkin hyvä huomata, että työelämän tasa-arvo ei meilläkään vielä toteudu. Naisen euro oli Tilastokeskuksen mukaan toukokuussa 82 senttiä ja esimerkiksi työelämän sukupuolittuneisuutta on edelleen tarpeen purkaa. Yhteiskunnassamme on myös edelleen paljon rakenteellista korjattavaa siinä, että yhdenvertaiset mahdollisuudet työelämässä toteutuvat vaikkapa sukupuoleen, etniseen taustaan tai seksuaaliseen suuntautumiseen katsomatta. Näistäkin asioista on hyvä tyttöjen päivänä muistuttaa.
Globaalit haasteet eivät pysähdy kansallisvaltioiden rajoille. Jokaisen yksilön ja organisaation on mietittävä, miten voimme yhdessä edistää kestävämmän tulevaisuuden rakentamista. Suomalaisen yhteiskunnan haasteet kytkeytyvät globaaleihin haasteisiin tulevaisuudessa entistä vahvemmin. Vahva koulutukseen panostaminen on keskeinen ratkaisu haasteisiin niin meillä kuin muualla.
Tutustu eduskuntavaalitavoitteisiimme “Tulevaisuudenkestävä Suomi tehdään koulutuksella”
Tutustu solidaarisuustyöhömme
Jenni Arnkil
järjestöpäällikkö, OAJ
Twitter: @jenniarnkil
Kaj Raiskio
erityisasiantuntija, OAJ
Twitter: @kajraiskio
Jenni Arnkil ja Kaj Raiskio vastaavat OAJ:ssä kehitysyhteistyöstä ja muusta solidaarisuustyöstä. Blogeissaan he tarkastelevat maailmaa koulutuksen ja solidaarisuuden näkökulmasta.
