• logo
  • logo
Eduskuntavaalit

Innovatiivinen toimintaympäristö antaa moninaisia osaamissyötteitä

26.03.2019 - 12.04 Blogi
Kuvituskuva

Suomeen on muodostunut ja muodostumassa osaamiskeskittymiä, joissa ammattikorkeakoulujen, yliopistojen, toisen asteen oppilaitosten, tutkimuslaitosten ja työelämän erilainen osaaminen keskittyy vaikuttaviksi kokonaisuuksiksi.

Parhaimmillaan tiedon jakaminen ja toimijoiden voimavarojen sovittaminen yhteen uudistaa työelämää, alueita ja yhteiskuntaa ja vetää opiskelijoita, tutkijoita ja yrityksiä puoleensa. Osaamiskeskittymät toimivat siten alueella ja alueiden välillä moottorina ja kasvattavat alueen osaamista, synnyttävät uusia työpaikkoja ja kehittävät palveluja.

Osaamiskeskittymät voivat olla alueellisia tai alakohtaisia. Oppilaitos jo yksinään on iso osaamiskeskittymä tuhansine opiskelijoineen ja henkilöstöineen. Kun tähän yhdistetään vielä muut alueen toimijat, on kyse valtaisasta osaamisen keskittymästä ja kansallisesta osaamisen pääomasta. Keskittymät hyödyntävät toiminnassaan niin kansallisia kuin kansainvälisiä innovaatioympäristöjä ja -verkostoja. Sopivissa oloissa eri toimijat pystyvät yhdessä tuottamaan uutta tietoa, jotta voimme tavoitella humaanimpaa, kestävämpää, terveempää ja älykkäämpää maailmaa.

Vuonna 2017 Tutkimus- ja innovaationeuvosto linjasi visiossaan ja tiekartassaan, että tutkimus- ja innovaatiojärjestelmän toimijoiden yhteistyön tukeminen on yksi keskeisistä toimintalinjoista Suomen kestävän kehityksen turvaamisessa, kun menemme kohti vuotta 2030. Keskittymien menestyksellinen toiminta edellyttää sekä alueellisia että kansallisia rakenteita ja toimintaympäristöjä.

Osaamiskeskittymiä edistettävä määrätietoisesti

Valtakunnallisessa politiikassa pitää ottaa huomioon alueelliset ja paikalliset vahvuudet. Poliittisten päätösten on tuettava ympäristöjen, rakenteiden ja toimintamallien syntymistä, joissa oppimista ja kriittistä osaamista jaetaan innovaatiopartnereiden kesken. Pienen maan ei pidä hukata yhteistyövoimavarojaan kansallisella tasolla, vaan lähteä siitä, että tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiojärjestelmä muodostuu vahvasti verkottuneesta julkisesta ja yksityisestä sektorista.

Kaupungeilla ja kunnilla on erittäin iso rooli keskittymien kehittämisessä, ja siksi kuntia on kannustettava erilaisin keinoin infrastruktuurin rakentamiseen. Esimerkiksi Kuopion kaupunki on panostanut voimallisesti infran kehittämiseen rakentaakseen muutamia keskittymiä alueelleen. Musiikki kokoaa alan toimijat lähekkäin keskusta-alueelle, ja palvelut ja tilat ovat lähellä kaupunkilaisia.

Savilahden alueelle on muodostumassa kolmen koulutusasteen, tutkimuslaitosten ja yritysten verkosto vuoteen 2022 mennessä. Oppilaitokset voivat jatkossa toimia yhä aktiivisemmin ympäröivän elinkeinoelämän, julkisen sektorin ja kolmannen sektorin kanssa.

Oppilaitosten ja työelämän osaamispotentiaalien törmäytys arkisemmaksi

Keskittymien toimintaperiaatteena on ruokkia eri alojen yhteistyötä yli rajojen ja toimia uusien oppimisen paikkojen ja tapojen näyteikkuna. Oppilaitoksilla on kehityksessä vahva roolinsa, ja muun muassa ammattikorkeakoulut ja yliopistot ovat lisänneet yhteistyötään innovaatiopalveluiden tuottamisessa. Osaamispotentiaali ei ole kuitenkaan riittävästi käytössä.

Alueellisen elinvoiman vahvistamisessa pitää hyödyntää voimakkaammin myös koko ammatillisen koulutuksen osaamista. Ammattikorkeakoulujen TKI-toiminta näkyy suoraan yritysten kilpailukyvyssä ja kasvussa ja se lisää TKI-toiminnalla tuotettujen ratkaisujen kansainvälistä kysyntää.

Uudistuva ammatillinen koulutus tarjoaa yrityksille monipuolisen keinovalikoiman, joilla yritykset ja julkinen toimija voi hankkia uutta osaamista. Korkea-asteen ja ammatillisen toisen asteen koulutukset ovat entistä joustavampia ja toiminnassaan yhä lähempänä työelämää.

Vahva osaamistaso on perusta tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle

Suomi on jäänyt jälkeen koulutukseen, tutkimukseen ja uudistavaan innovaatiotoimintaan panostamisessa. Osaamiskeskittymien hyödyn ulosmittaamista vahvennetaan sillä, että tunnistettu huoli otetaan vakavasti seuraavalla hallituskaudella ja resursseja lisätään. Kasvun ylläpitäminen vaatii investointeja tutkimus- ja kehittämis- ja innovaatiotoimintaan. 

Korkeakoulujen TKI-rahoituksen on otettava huomioon TKI-toiminnan asettamat erilaiset tarpeet – niin yliopistojen, ammattikorkeakoulujen kuin ammatillisen toisen asteen koulutuksen tarjoajien erilaiset profiilit sekä yhteistyön tarve eri alueilla. 

Koulutus- ja osaamistasoamme on nostettava, sillä se antaa perustan tutkimus- ja innovaatiotoiminnalle. Innovatiivinen toimintaympäristö antaa moninaisia ja kauaskantoisia osaamissyötteitä opiskelijoille ja mahdollistaa sekä opetuksen että oppimisen työelämäläheisyyden. Oppilaitokset ovat merkittäviä yhteiskunnallisten palvelujen kehittäjiä.

Tutkimus- ja innovaationeuvoston visio- ja tiekartassa on Suomen tahtotilaksi asetettu, että osaamiskeskittymät mahdollistavat menestymisen globaalissa kilpailussa. Tarvitaan yhteisiä määrätietoisia toimia osaamisen keskittymien edistämiseksi ja Suomen houkuttelevuuden lisäämiseksi kansainvälisten osaajien parissa. Kyse on Suomen seuraavasta 100 vuodesta.

Hannele Louhelainen, erityisasiantuntija OAJ

Lue lisää: Ratkaisuja Suomelle -julkaisu, Ratkaisu 4: Suomen kilpailu- ja innovaatiokykyä on vahvistettava

Eduskuntavaalit 2019: Tutustu ratkaisuehdotuksiimme!

Huomispäivän Suomea tehdään joka ikinen päivä päiväkodeissa, kouluissa ja oppilaitoksissa ympäri maan. Tutustu 37 ratkaisuehdotukseemme ja tarkista oman vaalipiirisi opettajataustaiset ehdokkaat!

Koulutus ratkaisee