Millainen koulupäivä tukee oppimista, hyvinvointia ja harrastusmahdollisuuksia?

Koulupäivää kehitettäessä on tärkeää pitää perusasiat mielessä. Koulun päätehtävänä on edistää oppilaiden oppimista ja kasvua. Siksi koulupäivääkin on kehitettävä ennen kaikkea tästä näkökulmasta. Siksi oppivelvollisuuteen kuuluvaa koulupäivää ei pidä pirstoa, vaan se on pidettävä eheänä kokonaisuutena.

Vaikka koulu ei voi ratkaista oppilaiden hyvinvointia yksin, se voi edistää sitä huomattavasti. Hyvinvointi on myös oppimisen ehdoton edellytys. Oleellisia osia hyvinvoinnissa ovat turvallisuuden tunne ja kokemus kuulumisesta ryhmään sekä tunne siitä, että sinut aidosti kohdataan yksilönä, päivittäin. Millainen siis on koulupäivä, joka edistää oppimista ja hyvinvointia?

Ensiksi on todettava, ettei koulupäivää tule ”kehittää” opetuksen kustannuksella. On huolestuttavaa havaita, että oppilaiden tosiasiallisesti saama opetus on jatkuvasti vähentynyt. Kauas on tultu perusopetuksessa ennen 90-lukua vallinneesta tilanteesta, jos vertaillaan oppilaille annettavien oppituntien määriä.

Juuri tämän opettajat kokevat ristiriitaisena: koululle ja opetukselle asetetut vaatimukset lisääntyvät, mutta tunnit vastaavasti vähenevät. Ei riitä, että todetaan koulun edistävän asiaa x tai y. Vaatimusten toteuttamiselle pitää osoittaa aikaa eli käytännössä opettajaresurssia. Vuorovaikutukseen ja kohtaamiseen tarvitaan tilaa ja opettajan työaikaa koulupäivässä.

Yhtenä ratkaisuna OAJ esittää, että perusopetuksen tuntijakoon lisätään uusia oman ryhmän tunteja, niin alakouluun kuin yläkouluunkin. Tuntien pitämisestä vastaisi oman ”kotiryhmän” opettaja: alakoulussa luokanopettaja ja yläkoulussa ensisijaisesti luokanvalvoja. Opetuksessa voisi hyödyntää myös yhteisopettajuutta. Näillä tunneilla voitaisiin ryhmäyttää oppilaita, edistää kiusaamisen ennaltaehkäisyä, harjoitella vuorovaikutustaitoja jne.

Oppilaiden hyvinvointia voidaan tukea myös harrastustoiminnalla. Harrastuksen tarjoaminen joka lapselle on myös useiden puolueiden tavoitteena. Juuri koulut ovat paikkoja, joissa kaikki lapset saavuttavaa harrastustoimintaa on mahdollista järjestää. Koulun kerhotoiminnan etuna on sen avoimuus ja maksuttomuus. Tätä pitäisi nyt laajentaa. Koulun harrastustoiminnalla pystyttäisiin myös ratkaisemaan kaikenikäisten perusopetuksen oppilaiden yksinäisten iltapäivien ongelmaa sekä tukemaan lasten liikkumista yms.

OAJ esittää koulun kerho- ja harrastustoiminnan uudistamista kokonaisuutena osana koulupäivää. Monipuolinen ja laadukas harrastustoiminta pitää mahdollistaa kaikille koulun tiloissa ennen ja jälkeen koulupäivän. Tämä on toteutettavissa koulun harrastustunteja (eli kerhotoimintaa) uudistamalla ja niiden rahoitusta laajentamalla ja vakiinnuttamalla sekä tarjoamalla myös ryhmämuotoista taiteen perusopetusta aiempaa laajemmin.

Harrastustuntien, kuten muidenkin tuntien parhaana laadun takeena on niiden järjestäminen opettajien voimin. Seuraava hallitusohjelma olisi oiva paikka tarttua tällaiseen kokonaisuudistukseen.

Jaakko Salo
Kehittämispäällikkö, OAJ