• logo
  • logo
Koulutuksen laatu

Ammattikorkeakoulu läpäisi selviytymiskokeensa – nyt epäkohdat on korjattava

20.03.2018 - 09.00 Näkemys
Kuvituskuva

Ammattikorkeakoulu on kantanut viimeisen kuuden vuoden aikana oman vastuunsa Suomen taloudellisen tilan kohentamistalkoissa. Kellekään ei pitäisi olla enää epäselvää, että valtion kohdistamat mittavat perusrahoituksen leikkaukset (-22 % eli 200 miljoonan muutos vuosittaisessa rahoituksen tasossa) vaikuttavat ammattikorkeakoulutuksen opetukseen ja osaamiseen sekä työ- ja opiskeluhyvinvointiin.

Kerrattakoon vielä, että selviytymiskokeen kohteena oleminen on tarkoittanut merkittäviä muutoksia ja toimintojen karsimista. Toimipisteitä ja palveluja on keskitetty, koulutusohjelmien sisäänottoja ja opetuksen määrää on vähennetty, yhteistyötä lisätty, koulutusohjelmia on lakkautettu ja henkilöstöä vähennetty samaan aikaan kun Suomen osaamistasoa on pitänyt nostaa.

Vuosina 2010–2016 ammattikorkeakouluista on vähentynyt noin 2 548 henkilötyövuotta, mistä opetus- ja tutkimushenkilöstön osuus on 1 633 ja muun henkilöstön osuus on noin 915 henkilötyövuotta. Lisäksi sivutoimisena työskennelleiden ja ostopalveluna hankitun työn tuntimäärät ovat kuudessa vuodessa vähentyneet yli 400 000 tunnista noin 200 000 tuntiin.

Opiskelijat ovat aktiivisesti nostaneet esille opintojen etenemiseen ja koulutuksen laatuun liittyviä huoliaan. OAJ:n tekemät työolobarometrikyselyt kertovat kerta toisensa jälkeen karua todellisuutta. Myös Kunta10-tutkimus osoittaa samaa trendiä. Työkykyarviot ovat kaikkein heikoimmat ammattikorkeakouluissa työskentelevillä. Opetushenkilöstön ja esimiesten työkyky laski suomalaisen työelämän keskiarvon alapuolelle.

Päättäjien Suomi-kartalla ei näytä olevan kokonaiskuvaa amkeille suuntautuvasta rahoituksesta, ja olemme menettämässä hyvää vauhtia sitä vahvuutta, mitä amkit ovat rakentaneet. Tähän meillä ei ole kansakuntana varaa, ja nyt on viimeinen hetki reagoida. Toiminnan rahoituksen pysyvä vahvistaminen olisi tällä hallituskaudella tärkeämpää, kuin osan rahoituksesta jakaminen lyhytkestoisina hankerahoitushakuina.

Haasteita on edelleen myös TKI-rahoituksen puolella, sillä TKI-rahoitusjako ei kohdennu kaikkien kansallisten ja kansainvälisten rahoituslähteiden osalta ammattikorkeakouluille. Soveltavan TKI-toiminnan rahoitusinstrumentit ovat kerta kaikkiaan jääneet kehittämättä vuonna 2014 uudistetun amk-lainsäädännön ja rahoitusmallin yhteydessä ja niiden voimaantulon jälkeen. Ja tämä vaikuttaa siihen, miten amkien tuottamaa osaamista voidaan hyödyntää yhteiskunnassa.

Amkit hyviä reagoimaan toimintaympäristöjen nopeisiin muutoksiin

Yhteiskunnan uudistumista ja mahdollisuuksien tasa-arvoa tukee se, että suomalaisten osaamis- ja koulutustaso nousee jatkossa. Osaamisen tulevaisuuspaneelin mukaan Suomen tulisi vastata työn murrokseen sekä neljänteen teolliseen vallankumoukseen mahdollistamalla jatkuva oppiminen monella eri rintamalla.

Ammattikorkeakoulut ovat erittäin vetovoimaisia hakukohteita. Niistä valmistuu vuosittain 27 000 osaajaa eri ammattialoille, kuten ensihoitajiksi, apuvälineteknikoiksi tai bioanalyytikoiksi. Tilastojen valossa tutkinnoilla myös työllistytään erittäin hyvin. Amkeilla on tiivis yhteistyö työelämän kanssa ja ne reagoivat opetuksen uudistamistarpeisiin nopeasti. Siksi tämä korkeakoulumuoto olisi luonteva aikuisväestön osaamisen kehittäjä.

Amkien koulutuksella ja aluetta palvelevalla kehittämis- ja innovaatiotoiminnalla on selvä vaikutus hyvinvointiimme ja kilpailukykyymme. Amkit tuottavat osaamista, mikä vahvistaa sekä yksilön mahdollisuuksia työelämässä että nostaa työmarkkinoiden ja yhteiskunnan innovaatiokapasiteettia.

Viimeisen 15 vuoden aikana TKI-toiminnan tulokset ja indikaattorit osoittavat ammattikorkeakoulujen lunastaneen paikkansa osana suomalaista tutkimus- ja innovaatiojärjestelmää, mutta potentiaali on edelleen isommin hyödyntämättä. Amkit ovat määrätietoisesti vahvistaneet verkostojaan ja toimintamallejaan. Toiminta perustuu käytännön kokemuksen sekä uusimman tieteellisen tiedon ja vahvan osaamisen yhteensovittamiseen.

Vuonna 2015 noin 260 TKI-ympäristöä tuottavat amkien, elinkeinoelämän ja julkishallinnon kanssa yhteistyössä uutta tietoa ja osaamista sekä kehittävät omaa toimintaansa. TKI-toimintaan osallistui yli 7 200 yritystä, joista suurin osa (5 300) oli pk-yrityksiä.

Päättäjien on tarkasteltava koko korkeakoulutuksen kehitystä ja kiinnostuttava myös ammattikorkeakoulutuksesta.

Nämä epäkohdat on korjattava

  1. Rakennetaan monipuoliset kansalliset TKI-rahoitusinstrumentit, jotka mahdollistavat korkeakoulujen profiloitumisen. Ammattikorkeakoulujen tekemä työ innovaatioiden ja soveltavan tutkimuksen saralla on otettava aidommin ja vahvemmin tarkasteluun muun muassa uudistamalla tutkimusrahoituksen rahanjakoa niin, että soveltavaa tutkimuksen rahoitusta tarkastellaan erityisesti ammattikorkeakoulutuksen toiminnan kautta. Niiden tekemään yhteistyöhön satsaaminen on kauaskantoista ja yhteiskunnalle todella merkityksellistä. Kaikkea hyötyä ei amkien osalta ole vielä nähty tai edes tunnistettu.
  2. Vahvistetaan ammattikorkeakoulujen keinoja tuottaa juuri niitä uudenlaisia ratkaisuja ja toimintamalleja yhteiskuntaamme, joissa on alueellisen kasvun ja hyvinvoinnin kehittämisen kannalta olennaista osaamista. Kokeilukulttuuri on ammattikorkeakoulujen leipälaji.
  3. Ammattikorkeakoulujen toimintaan on panostettava lisäresursseja. Perusrahoituksen on oltava sellaisella tasolla, että sillä voidaan hoitaa lakisääteisiä tehtäviä. Rahoitusmallin tuloksellisuuspainotteisuutta (97,5 %) on tarkasteltava uudelleen, sillä kansallisessa rahoituksessamme tulosperusteisen rahoituksen osuus on varsin suuri verrattaessa eri maiden korkeakoulujärjestelmien rahoitusta.
  4. Korkeakouluyhteisön työhyvinvointia on kohennettava, opetus- ja tutkimushenkilöstömäärät on mitoitettava oikein ja osaaminen on valjastettava parhaaseen käyttöön eli opetuksen ja soveltavan tutkimuksen äärelle alueiden hyväksi. Opettajien osaaminen on kansainvälisesti erittäin korkeaa tasoa: amkeissa työskentelee lähes 700 tohtorikoulutuksen saanutta henkilöä. Lisätään opetus- ja tutkimushenkilöstön liikkumismahdollisuuksia amkin ja työelämän välillä osana urapolkuajattelua.
  5. Lujitetaan amkien roolia aikuisväestön kouluttajana. Muun muassa työvoimakoulutuksen pitää olla amkien lakisääteistä toimintaa.
     

Hannele Louhelainen
erityisasiantuntija
OAJ