Yhteiskunnan muutokset näkyvät oppilaitosten arjessa. Maahanmuutto sekä sosioekonomisten ja hyvinvoinnin erojen kasvu ovat muun muassa lisänneet syrjäytymistä ja radikalisoitumista.
Huumeidenkäyttöä esiintyy jo noin joka kuudennen oppilaitoksen lähiympäristössä. Kaikki oppijat eivät koe kasvu- ja opiskeluympäristöään turvalliseksi ja oppimista edistäväksi. Kiusatuksi tuleminen ja väkivalta ovat arkipäivää yhä liian monelle oppijalle, opettajalle ja muulle henkilökunnan jäsenelle. Tästä huolimatta esimerkiksi joka kolmannella peruskoululla ja lukiolla ei ole toimintamallia kiusaamistilanteisiin puuttumiseen.
Työrauhaa koskevien tulosten osalta Suomi oli PISA-maista kolmanneksi huonoin. Alakoululaisista vain kolmannes pitää oppituntien työrauhaa hyvänä, yläkoululaisista vajaa puolet ja toisen asteen opiskelijoista 71 %. Rehtoreista kaksi kolmasosaa pitää häiriökäyttäytymistä merkittävänä haittatekijänä oppimiselle.
Turvallisuutta heikentää sekin, että erityisluokkia lakkautetaan jatkuvasti. Vuonna 2005 erityiskouluja oli 195, nyt 73. Inkluusion ylilyöntien seurauksena jopa vahvinta tukea tarvitsevat on sijoitettu lähikouluihin, eikä vaativaa erityistä tukea saa. Lasten ja nuorten psykiatrisia sairaalapaikkoja on vähennetty rajusti viiden viime vuoden aikana.
Opetuksen laatu kärsii, kun työrauhaongelmat, jatkuvat uudistukset ja suuret heterogeeniset ryhmät uuvuttavat opettajia. Opetusalan esimiehillä on keskimäärin yli 40 alaista. Esimiehille ei ole osoitettu riittävästi aikaa johtaa turvallisuutta ja hyvinvointia.
Suomea piinaa massiivinen julkisten rakennusten sisäilmaongelma. Päiväkoti-, koulu- ja oppilaitosrakennukset ovat yli-ikäisiä ja huonokuntoisia. Lähes jokaisessa Suomen koulussa on jonkintasoisia sisäilmaongelmia, mikä tulee kalliiksi sairastuvuuden lisääntymisen vuoksi. Eri raporteissa ja kyselyissä suoranaisia kosteus- ja homevaurioita on todettu olevan 25–60 prosentissa koulurakennuksista. Peruskoulussa ja esiopetuksessa joka viides oli vaihtanut työtä tai työpistettä sisäilmaongelmien vuoksi.
Ratkaisu 15: Häirintä, kiusaaminen ja väkivalta on estettävä
Esimiehillä ja opettajilla on oltava riittävästi aikaa oppijoille sekä päiväkodissa, peruskoulussa että muissa oppilaitoksissa. Heidän osaamistaan turvallisuusasioissa ja radikalisoitumisen estämisessä pitää lisätä osana opettajankoulutusta ja jatkuvaa osaamisen kehittämistä. Opetushallituksen on laadittava valtakunnalliset malliohjeet opetussuunnitelman mukaiseen suunnitelmaan oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä. Koulun opetukseen sisällytetään aiempaa enemmän turvallisuus- ja vuorovaikutustaitoja. OAJ:n selvitys opetusalan työoloista ja ratkaisuista niiden parantamiseksi on esitetty kattavasti Opetusalan työolobarometri 2017 -julkaisussa.
Ratkaisu 16: Opiskelukyky on oppimisen edellytys
Monet lapset joutuvat avun ja tuen puuttumisen vuoksi koulussa yleisopetuksen luokkaan, jossa heillä ei ole mahdollisuutta oppia ja opiskella. Jos opettajan aika oppilasryhmässä kuluu suurelta osin muutamaan erityishuomiota tarvitsevaan oppijaan, valtaosa oppijoista joutuu selviytymään opiskelustaan liian usein itsenäisesti ja yksin. Tilanne on raskas kaikille. Opetuksen järjestäjälle pitää asettaa velvollisuus arvioida lasten ja nuorten koulunkäyntikykyä.
Arviointi tehtäisiin huomioiden oppilaan vointi, koulun ja ryhmän tilanne ja muiden toimijoiden järjestämä tuki. Jos koulunkäyntikyvyssä on puutteita, opiskeluhuollon ammattihenkilöillä on velvollisuus välittömästi suunnitella ja järjestää lapsen ja nuoren tarvitsema tuki yhteistyössä lastensuojelusta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palveluista vastaavan tahon kanssa.
Tarvitaan myös lisää sairaalakoulupaikkoja ja psykiatrisia sairaalapaikkoja sekä velvoite nykyistä nopeampaan lasten ja nuorten mielenterveyspalveluihin pääsyyn. Myös toisen- ja korkea-asteen opiskelijoille tulee taata nopea pääsy mielenterveyspalveluihin ilman kohtuuttomia jonotusaikoja. Perusopetuksen rehtorille pitää säätää oikeus antaa jälki-istuntoa, evätä opetus turvaamistoimena kolmeksi päiväksi sekä erottaa turvallisuutta vaarantava oppilas enintään kuukauden määräajaksi. Oppilaiden oppivelvollisuuden eteneminen ja riittävät oppilashuollon palvelut on näissä tilanteissa turvattava.
Ratkaisu 17: Opiskelu- ja työrauhaa on parannettava ja henkilöstön työkuormitusta kevennettävä
Oppijan tuen järjestäminen ja opiskeluhuoltolaki pitää uudistaa poistamalla turha paperityö ja byrokratia. Opetus- ja kulttuuriministeriön kiusaamisen ehkäisyn ja työrauhan edistämisen loppuraportin (2018:16) esitykset lainsäädännön kehittämiseksi on toteutettava. Raportissa esitetään muun muassa mahdollisuutta turvaamistoimena evätä oppilaan osallistuminen opetukseen.
Ratkaisu 18: Puutteellisesti järjestettyyn opetukseen on luotava keinot puuttua
Aluehallintovirastolle pitää säätää oikeus oma-aloitteisesti puuttua opetuksen järjestämiseen ja toimivat sanktiokeinot, jos se epäilee, ettei opetusta järjestetä lakien ja säädösten mukaisesti.
Ratkaisu 19: Kasvatus- ja opetuspalveluiden hyvän johtamisen resurssit on turvattava
Jokaiseen päiväkotiin, kouluun ja oppilaitokseen tarvitaan läsnä oleva toimivaltainen esimies. Johtamista on resursoitava siten, että lähiesimiehellä on johdettavanaan enintään 20 henkilöä.
Ratkaisu 20: Sisäilmaongelmat on korjattava
Valtion on kohdennettava rahoitusta sisäilmaongelmien poistamiseen. Päiväkoti- ja koulurakennusten suunnitteluun, hankintaan, rakentamiseen ja omistajan vastuisiin pitää säätää laatukriteerit ja määritellä vastuut ja sanktiot. Riittävästä ilmanvaihdosta kouluissa, päiväkodeissa ja oppilaitoksissa on tehtävä säädökset.
Työterveyshuolto- ja terveydenhuoltolakiin on lisättävä, että sisäilmasta aiheutuvat terveyshaitat selvitetään kuukauden kuluessa sisäilmaoireilun esilletulosta. Terveydenhuoltolaki pitää laajentaa koskemaan varhaiskasvatusta. OAJ:n ehdotuksia sisäilman parantamiseksi on esitetty kattavasti OAJ:n ja Turun yliopiston tekemässä Sisäilmatutkimus 2017 -julkaisussa (www.oaj.fi).
