Työtaakka kasvoi opsin myötä

OAJ kysyi yhdessä Uutissuomalaisen kanssa opettajilta, kuinka perusopetuksen uuden opetussuunnitelman toimeenpano on onnistunut ja millaista tukea opettajat ovat siihen saaneet. Kyselyyn vastasi 350 perusopetuksen opettajaa yli sadasta eri kunnasta.

Opettajien näkemykset ja kokemukset uudesta opsista vaihtelivat suuresti. Uudistuksessa nähtiin paljon hyvää, mutta myös huonoa. Yksiselitteinen tulos oli kuitenkin, että työtä on nyt enemmän.

Opettajilta kysyttiin, ovatko he kokeneet työmääränsä kasvaneen, vähentyneen tai pysyneen ennallaan sinä aikana, kun uusi opetussuunnitelma on ollut käytössä. Yli 90 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että työmäärä on kasvanut.

OAJ:n erityisasiantuntija Jaakko Salo pitää tulosta huolestuttavana. Hän muistuttaa, että opettajat ovat tähänkin saakka olleet täystyöllistettyjä eikä työn kuormittavuutta ole varaa lisätä.

– Opettajan työaika ei ole tässä yhteydessä muuttunut. Jos siis opsin yhteydessä päätetään paikallisesti opettajien uusista tehtävistä, on vastaavasti mietittävä, mistä aikaisemmista tehtävistä luovutaan, jotta uudet tehtävät voidaan tehdä työajan puitteissa.

Jatkuva arviointi meni överiksi

Eniten työmäärään vaikuttivat kyselyn perusteella muutokset arvioinnissa. Etenkin jatkuva arviointi ja siihen liittyvät sähköiset arviointityökalut ja -keskustelut tukkeuttavat monen opettajan työpäivää.

Myös OAJ:n tietoon on tullut useita työmäärältään täysin epärealistisia tapoja toteuttaa arviointia. Salo muistuttaa, ettei opetussuunnitelman perusteiden tarkoitus ollut näännyttää opettajaa arvioinnilla.

– Jatkuvaan arviointiin on kehitetty paikoin todella työläitä ja byrokraattisiakin malleja, vaikka opsin perusteet eivät sellaisia edellytä. Jatkuva arviointi on ennen kaikkea osa oppimistapahtumaa. Se tapahtuu opettajan ja oppilaan välisessä vuorovaikutuksessa ja keskusteluissa oppitunneilla.

Jaakko Salo epäilee, että jatkuvassa arvioinnissa on myös ylitulkittu opsin perusteita.

– Byrokraattiset ja työläät arviointikäytännöt eivät ole hyviä kenenkään näkökulmasta. Oppilaallekin välitön palaute on paljon palkitsevampaa kuin liput ja laput, sähköisetkin. Jatkuvassa arvioinnissa on inflaation vaara, jos se menee överiksi.

Salon mielestä nyt pitäisikin kysyä, onko arviointi se tehtävä, johon opettajien työaikaa halutaan tässä määrin käyttää. Tämä aika on pois jostain muusta, kuten opetuksen tai tuen suunnittelusta.

Liian työläs ja aikaa vievä arviointi johtuu Salon mukaan paikallisista arviointilinjauksista, ei opsin perusteista.

– Korjausliikkeitä voidaan tehdä nopeasti. Se ei edellytä muuta kuin että kuunnellaan opettajia ja katsotaan toimintamalleja uusiksi, hän sanoo.

Joka neljäs ilman perehdytystä

Opettajilta kysyttiin, ovatko he päässeet vaikuttamaan paikallisiin opetussuunnitelmiin, miten heitä on niihin perehdytetty ja miten niissä tuettu. Tulokset jakaantuivat selvästi. Joka neljäs opettaja on jäänyt ilman perehdytystä.

Jaakko Salon mukaan ainoa hyväksyttävä tilanne olisi se, että opettajia on perehdytetty runsaasti. Se, että joka neljäs oli jäänyt ilman perehdytystä, on todella huolestuttavaa. 

– Peruskoulu on yksi tärkeimpiä peruspalvelujamme ja lainsäädäntömme lähtee siitä, että joka koulussa saadaan yhtä lailla laadukasta ja opetussuunnitelman mukaista perusopetusta. Nyt eriarvoisuus kasvaa.

Opsin toimeenpano ratkaisee Salon mukaan koko opsin onnistumisen. Opsin julkaisu on vasta ensimmäinen askel ja sen toimeenpanon pitäisi jatkua koko opsin ajan eli noin kymmenen vuotta. Ensimmäiset vuodet ovat tärkeimmät.

Kenen vastuulla opsin onnistuminen sitten on? Salon mukaan opetuksen järjestäjällä on ilman muuta vastuu opettajien tukemisesta ja perehdyttämisestä. Suuria muutoksia ei tapahdu, jos toimeenpanoon ei panosteta.

OAJ:n ja Uutissuomalaisen kyselyn perusteella erot koulujen ja kuntien välillä ovat suuret. Joissakin kunnissa opettajia on perehdytetty opsin toimeenpanoon hyvin, toisissa huonosti.

Siellä missä opettajat ovat päässeet vaikuttamaan, heitä on myös perehdytetty ja tuettu runsaasti ja heillä on hyvät työvälineet ja materiaalit opsin toteuttamiseen. Osa opettajista kertoi ongelmista kaikissa osa-alueissa.

Viimeksi valtakunnallinen peruskoulufoorumi nosti esille tarpeen vahvaan tukeen opetussuunnitelman toimeenpanoon.

Numeroita lykätään myöhempään

OAJ:n ja Uutissuomalaisen opettajille tehdyssä kyselyssä vastaajista kaksi kolmasosaa kertoi, että numeroarvosanoja annetaan lukuvuositodistuksissa myöhemmin kuin ennen. Arviointikriteerit ovat opettajien mielestä epäselviä.

Myös OAJ on vaatinut kriteerien selventämistä ja tuonut esille huolensa arvioinnin yhdenvertaisuuden heikentymisestä. OAJ onkin antanut oman esityksensä toimenpiteistä, joilla arvioinnin yhdenvertaisuutta tulisi parantaa.
 
Teksti: Riitta Korkeakivi
Kuva: Vesa Ilves