• Opettaja-lehti logo
  • OAJ-areena logo

Tasa-arvoinen perusopetus rakentuu lähiopetukselle

04.06.2020 - 17.18 Näkemys
Kuvituskuva

Koronan vuoksi perusopetusta on tänä keväänä järjestetty etäopetuksena. Syksylläkin koronaepidemia saattaa vaikuttaa opetukseen, ja siksi on perusteltua mahdollistaa opetuksen poikkeusjärjestelyt pakottavissa tilanteissa väliaikaisella lakimuutoksella. Kevään kokemuksista pitää kuitenkin ottaa opiksi, ja jo olemassa olevia etäyhteyksien mahdollisuuksia tulisi perusopetuksessa hyödyntää. Pysyvästi lakiin ei OAJ:n mielestä ole syytä tehdä etäopetusta koskevia muutoksia, koska perusopetuksen laaja kokonaistehtävä rakentuu nimenomaan lähiopetuksen varaan.

Valtaosa perusopetuksen oppilaista sai tänä keväänä opetuksensa noin kahden kuukauden ajan poikkeusjärjestelyin, pääasiassa erilaisin etäopetusjärjestelyin. Opettajat ja rehtorit ansaitsevat edelleen suuren kiitoksen siitä, miten hienosti tästä mullistuksesta kokonaisuutena selvittiin peruskouluissa.

Lue myös: OAJ selvitti, miten opetuksen poikkeusjärjestelyt ovat sujuneet

Myös tilapäisten järjestelyiden perustuttava vankasti lakiin 

On mahdollista, että epidemiatilanne pakottaa myös tulevana syksynä rajaamaan lähiopetusta. Tartuntatautilain nojalla oppilas, luokka tai vaikka koko koulu voidaan joutua asettamaan karanteeniin. Opetuksen on tässäkin tilanteessa jatkuttava. 

Opetuksen pitää myös poikkeustilanteessa perustua lakiin. Siksi OAJ pitää nyt valmistelussa olevaa väliaikaista muutosta perusopetuslakiin ehdottoman tarpeellisena.  

OAJ pitää nyt valmistelussa olevaa väliaikaista muutosta perusopetuslakiin ehdottoman tarpeellisena.  

Esimerkiksi vastuukysymykset pitää määritellä väliaikaisessa laissa selvästi. Lain on myös turvattava se, että opetuksen määrää ei rajata poikkeusoloissakaan. 

Keväällä korona pääsi yllättämään, mutta mahdollisessa syksyn etäopetustilanteessa koulutuksen järjestäjän pitää pystyä järjestämään etäopetukseen tarvittavat välineet. Niin opettajilla kuin oppilailla on oltava käytössään laitteet, jotka mahdollistavat todellisen vuorovaikutuksen.

Poikkeusoloissakaan opetusta ei pidä järjestää siten, että opettaja samanaikaisesti antaa lähiopetusta ja etäopetusta. Käytännössä tämä vastaa tilannetta, jossa opettaja koululla joutuu vastaamaan useamman luokan opetuksesta. Jos tällaiseen järjestelyyn joudutaan pakosta turvautumaan, kuuluu opettajalle maksaa ylimääräisestä työstä. 

Etäyhteyksien mahdollisuuksien hyödyntäminen ei edellytä pysyviä lainmuutoksia  

Keväällä opetuksen poikkeusjärjestelyt nostivat julkisuudessa vahvasti esiin lähiopetuksen arvon ja merkityksen. Suomessa herättiin myös yleisessä keskustelussa laajasti siihen, miten tärkeä rooli koululla on paitsi yksilötasolla lasten ja nuorten elämässä myös laajemmin tasa-arvon edistäjänä. 
Toisaalta poikkeusoloista saivat vauhtia myös ne esitykset, jotka ajavat perusopetuslakiin pysyvää muutosta, joka mahdollistaisi opetuksen järjestämisen nykyistä laajemmin etäopetuksena. Tätä OAJ ei kannata.  

Normien puruksi naamioitu säästömahdollisuuksien hakeminen opetuksesta kyllä kiinnostaa joitakin opetuksen järjestäjiä, mutta tällaista ”kehittämistä” ei pidä lainsäädännöllä mahdollistaa. Perusopetuslaki nimenomaan suojaa tältä osin perusopetuksen tasa-arvoa, eikä tätä suojaa pidä OAJ:n mielestä purkaa. 

On todella ristiriitaista, että etäopetuksen juurruttamista lakiin perustellaan myös suurilla ryhmillä, joissa etenkin keskittymisvaikeuksista tai yliherkkyydestä kärsivät lapset eivät kykene rauhassa opiskelemaan. Jos ryhmät ovat liian suuria ja pienryhmät lakkautettu, on kyseessä opetuksen järjestäjien itse aiheuttama ongelma, joka niiden pitäisi ensi tilassa korjata. Esimerkiksi puutteellisesti järjestettyä oppimisen tukea ei etäopetuksella ratkaista. 

Esimerkiksi puutteellisesti järjestettyä oppimisen tukea ei etäopetuksella ratkaista. 

Jo nyt lainsäädäntö mahdollistaa etäyhteyksien hyödyntämisen opetuksessa laajemmin kuin moni edes tietää. Voimassa olevan lain nojalla on mahdollista hyödyntää etäyhteyksiä muun muassa opetustarjonnan monipuolistamiseksi alueellisesti ja opetuksen laadun vahvistamiseksi. Samalla kuitenkin turvataan lähiopetukseen kuuluva opettajan tuki ja ohjaus sekä vastuu oppimisympäristön turvallisuudesta. 

Etäyhteyksillä voitaisiin jo nykylain puitteissa tarjota esimerkiksi valinnaisten kielten opetusta tai vaikkapa joidenkin aineiden aineenopetusta pienille kouluille, joissa oppilasmäärä ei muuten tuota tähän opetukseen opetusryhmiä. Samoin etäyhteyksiä voisi hyödyntää yksilöllisissä erityisjärjestelyissä. OAJ on etäyhteyksien tämän kaltaisen hyödyntämisen puolesta puhunut jo vuosia. 

Näitä mahdollisuuksia ei kuitenkaan juuri käytetä. Ehkä valtion pitäisi kannustaa toiminnan laajentamiseen osoittamalla siihen kehittämisrahoitusta? 

Onko perusopetuksen kokonaistehtävä unohtunut? 

Pysyvästi etäopetusta ei pidä perusopetuksessa mahdollistaa, koska koulussa ei ole kyse vain tiettyjen oppimäärään kuuluvien tiedollisten asioiden omaksumisesta, vaan koulu muodostaa laajan oppimisen, kasvun ja hyvinvoinnin kokonaisuuden, jossa keskeistä on yhdessä kasvaminen, yhteisöllisyys ja joka lapsen kohtaaminen ja vielä yhdenvertaisesti koko maan alueella.

Perusopetuksen tehtävänä on tukea oppilaiden kasvua ihmisyyteen ja eettisesti vastuukykyiseen yhteiskunnan jäsenyyteen sekä antaa heille elämässä tarpeellisia tietoja ja taitoja.  
Tässä kokonaisuudessa lähiopetuksella on merkittävä rooli. Myös opetusministeri on esimerkiksi blogikirjoituksessaan korostanut lähiopetusta koulun kokonaistehtävän ja lapsen oikeuksien näkökulmasta. 

Laki turvaa nyt äärimmäisen tärkeän kodin ulkopuolisen sosiaalisen ympäristön koko maassa myös haja-asutusalueiden lapsille. Ymmärrettävästi koulun merkitys on jopa suurempi, ellei muita kodin ulkopuolisia sosiaalisia piirejä ole tarjolla. 

Koulun merkitys on jopa suurempi, ellei muita kodin ulkopuolisia sosiaalisia piirejä ole tarjolla. 

Malli, jossa osa oppilaista opiskelisi esimerkiksi osan viikosta kotoaan, rajaisi lasten sosiaalista piiriä merkittävästi. Samoin se supistaisi perusopetuksen kokonaistehtävää näiden lasten osalta. 

Se herättäisi myös samat kysymykset, jotka ovat nousseet esiin koronakeväänä: 

  • Onko oppilaan itseohjautuvuus opiskelun edellytys vai sen kehittyminen koulun tavoite? Etäopiskelu vaatii oppilailta valtavasti itseohjautuvuutta, jota monilla peruskouluikäisillä ei vielä riittävästi ole. Monet oppilaista tarvitsevat jatkuvasti opettajan ohjausta liki kädestä pitäen, ja heillä on siihen oikeus.

  • Etäopetuksessa vanhemmilla on suuri rooli lastensa oppimisen ja koulutyön tukemisessa. Vanhempien mahdollisuudet ja kyky tukea koulutyötä kuitenkin vaihtelevat, eikä kotiympäristö aina tue oppimista. Oma lukunsa ja huoli on tietysti lapsista, joiden kotiympäristö voi olla jopa haitallinen lapsen hyvinvoinnille. Mitä enemmän oppiminen perustuu kodin antaman tuen varaan, sitä enemmän lasten oppimismahdollisuuksien tasa-arvo on uhattuna ja oppimistulosten eriytyminen vain kiihtyy. Miten tämä sopisi yhteen peruskoulun yhdenvertaisuuden kanssa?  

Mitä enemmän oppiminen perustuu kodin antaman tuen varaan, sitä enemmän lasten oppimismahdollisuuksien tasa-arvo on uhattuna ja oppimistulosten eriytyminen vain kiihtyy. 

Etäyhteyksien hyödyntämistä on syytä kehittää, mutta se on tehtävä perusopetuksen tasa-arvoa ja perustehtävää vaarantamatta. Tähän antaa jo nykyinen, lähiopetuksen turvaava perusopetuslaki mahdollisuudet.