Huoli sisäongelmista on yhteinen – neljä tahoa kertoo, mitä tekoja nyt tarvitaan

Viime kuntavaaleissa moni ehdokas ja puolue ratsastivat sisäilmaongelmien hoitamisella. Nyt tarvittaisiin konkreettisia päätöksiä lisärahoituksesta ja marssijärjestyksestä – myös valtiovallalta.

 

Näin pohtivat lapsiasiavaltuutettu Tuomas Kurttila, Mannerheimin Lastensuojeluliiton lapsi- ja perhepolitiikan johtava asiantuntija Esa Iivonen ja Helsingin opettajien puheenjohtaja Timo Saavalainen sekä Vihaiset äidit -ryhmän aktiivi Maria Vuorialho.

 

He puhuvat tänään maanantaina Stadin koulut kuntoon -kaupunkilaisliikkeen ja Helsingin vanhemmat-yhdistyksen järjestämässä Sisäilmatempauksessa Helsingissä. Tempauksen tavoitteena on tuoda päättäjien ja viranomaisten tietoon kaupunkilaisten kasvava huoli koulutilojen terveellisyydestä.

 

 

 

Ongelma on laaja. OAJ ja Turun yliopisto julkaisivat viime vuonna sisäilmatutkimuksen, jonka vastaajista peräti 40 prosenttia kertoi sisäilmatekijöiden aiheuttaneen heille terveydellistä haittaa. OAJ ehdottikin yhdeksää keinoa ongelman ratkaisemiseksi.

 

Entä mitä mieltä Sisäilmatempauksen puhujat ovat? Mikä olisi tärkeintä nyt, jotta kouluihin ja oppilaitoksiin saadaan terve sisäilma. Päätösten lisäksi nelikon ajatuksia yhdistää kaikkien koulutiloissa olevien oikeus terveellisiin ja turvallisiin tiloihin ja vaade avoimuudesta.

 

 

 

”Jokaisella kouluissa ja oppilaitoksissa työskentelevällä ja opiskelevalla on oikeus terveeseen ympäristöön: esimerkiksi terveisiin rakennuksiin, siisteyteen ja tarpeeksi pieniin opetusryhmiin.

 

Viime kevään kuntavaaleissa koulutilojen kunto ja hyvä sisäilma olivat lähes jokaisen puolueen kärkiteemoja, joten nyt on aika toimia. Tilanteen ratkaisemiseksi tarvitaan avoimuutta, rahaa laittaa tilat kuntoon sekä vastuunjaon selkeyttämistä.

 

Jos koulurakennuksessa epäillään sisäilmaongelmia, tiedot toimenpiteistä ja tutkimuksista on oltava julkisia ja helposti saatavilla. Avoimuus parantaa luottamusta eri toimijoiden välillä.

 

On selvennettävä, kenelle vastuu kuuluu. Esimerkiksi Helsingin kaupungin koulut vuokraavat kiinteistöjä Tilakeskukselta. Koululla on siten vuokralaisena vain rajalliset mahdollisuudet ratkaista esiin tulevia sisäilmaongelmia. Ongelma on myös se, että koulujen peruskorjaus on nostanut koulujen vuokrakuluja, mutta huonokuntoiset tai käyttökelvottomat tilat eivät ole vuokria alentaneet.

 

Kuntapäättäjiltä toivoisi ratkaisuja hyvin pian. Helsingin kaupunki valmistelee kiinteistöstrategiaa, jossa koulujen korjausrakentaminen huomioidaan. Toivottavasti riittävän hyvin.”

 

 

 

”Koulujen sisäilmaongelmat ovat vakava uhka lasten ja nuorten terveydelle, oppimiselle ja kehitykselle. Vakavat sisäilmaongelmat voivat johtaa lapsella krooniseen sairastumiseen, koulunkäynnin keskeytymiseen ja vertaissuhteiden ulkopuolelle jäämiseen.

 

Sama koskee myös opettajia. Jokaisella koulutiloissa olevalla on oikeus opetukseen ja turvalliseen opiskeluympäristöön.

Sisäilmaongelmista kärsivissä kouluissa tarvitaan ongelmien välitöntä selvittämistä ja ripeitä ratkaisuja. Oppilaat ja koulun henkilökunta eivät saa joutua odottamaan.

 

Jos koulussa tarvitaan esimerkiksi ilmastoinnin säätämistä tai korjaamista tai muita pienempiä korjauksia, ne on tehtävä heti. Jos ne eivät ole riittäviä toimia, tarvittavat väistötilat on järjestettävä nopeasti.

 

Oppilaiden, heidän vanhempiensa ja koulun henkilökunnan kuulemisen on oltava kattavaa ja tiedotuksen avointa.”

 

 

 

”Sisäilmaongelmat tulee ratkaista terveyden vuoksi. Epäterveestä sisäilmasta sairastuminen aiheuttaa kustannuksia muun muassa terveydenhuoltomenoina ja työkyvyn menetyksenä. Voimme vain arvailla hintaa sille, että altistuminen alkaa jo lapsuudessa eikä lapsi pysty suorittamaan edes peruskouluopintoja ikätovereiden tahdissa.

 

Seuraava tärkeä askel on ottaa käyttöön säännölliset käyttäjäkyselyt, joissa oireet huomioidaan riittävän laajasti. Kysely tulee tehdä myös niille lapsille, jotka eivät sairastumisen vuoksi pysty olemaan fyysisesti paikalla koulussa.

 

Väistötilojen löytämiseen sekä jo sairastuneiden lasten opetuksen järjestämiseen tulee panostaa ja luoda uusia toteutustapoja. Sairastuneiden lasten opetuksen järjestyminen ei saa olla kiinni vanhempien voimavaroista ja kyvystä koordinoida yhteistyötä eri tahojen välillä.

 

Tässä joitain ajatuksia, joista yhdessä Vihaiset äidit -ryhmän kanssa olemme keskustelleet.”

 

 

 

”Oppilaitoksille tarvitaan kiinteistörekisteri varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle. Siihen varhaiskasvatuksen ja koulutuksen järjestäjien on ilmoitettava tarvittavat tiedot, kuten lakisääteisten tarkastusten toteutumiset.

 

Vuonna 2013 kolmannes kouluista ei ollut tehnyt tarvittavia terveys- ja turvallisuustarkastuksia, joten valvontaa ja ohjausta on vahvistettava.

 

Koululääkärin rooli pitäisi vahvistaa sisäongelmien havaitsemisessa ja oirekyselyn tekemisessä, jotta ongelmat saadaan havaittua entistä aiemmin.

 

Kiinteistöjen suunnitelmallinen korjaaminen ja korjausvelan vähentäminen tarvitsevat lisärahaa. Julkisen sektorin kiinteän omaisuuden korjausvelka on arvioitu ylivoimaisesti suurimmaksi opetustoimen rakennuksissa.

 

Kunnat tarvitsevat ohjeistuksen välittömästä väistötiloihin siirtymisestä, kun päiväkoti- tai koulurakennuksessa havaitaan sisäilmaongelmia.

 

Etäyhteyksiä osallistua opetukseen tulee kehittää sellaisia tilanteita varten, joissa oppilas ei pysty osallistumaan lähiopetukseen sisäilmaongelmien takia.

 

Edellä olevat ehdotukset olen antanut valtioneuvostolle lapsiasiavaltuutetun vuosikirjassa 2017. Nyt tärkeää on tehdä päätöksiä ja edetä konkreettisesti.”

 

 

Teksti: Salla Hongisto