Karvi arvioi: Laatu vaihtelee varhaiskasvatussuunnitelmissa – täydennyskoulutus ratkaisevaa

Kunnat ja yksityiset varhaiskasvatuspalvelut tekevät varhaiskasvatustyötä ohjaavia varhaiskasvatussuunnitelmia varsin kirjavasti, arvioi Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi.

 

Laatueroja on paljon. Arvioinnin mukaan varhaiskasvatussuunnitelmat eli vasut toimivat melko hyvin työn tukena, mutta erityisesti lasten vasuissa on laadullisia ongelmia. Karvi toivoo, että lasten yhdenvertaisuuteen varhaiskasvatuspalveluissa ja palvelujen tasaiseen laatuun kiinnitettäisiin huomiota.

 

OAJ:n erityisasiantuntija Kirsi Sutton pitää äärimmäisen tärkeänä, että tällainen arvio on tehty. Se kertoo siitä, että pedagogiikan laadusta pitää pitää kiinni palkkaamalla riittävästi varhaiskasvatuksen opettajia. Täydennyskoulutus on ratkaisevassa roolissa, jotta vasuprosessi onnistuu.

 

– Esimiehet tarvitsevat täydennyskoulutusta, jotta he voivat johtaa muutosprosessia, mutta tietysti myös lastentarhanopettajat ja muu henkilökunta tarvitsee koulutusta, jotta voi toteuttaa vasun mukaista toimintaa parhaalla mahdollisella tavalla.

 

 

Karvin kyselyssä olivat mukana kunnalliset ja yksityiset varhaiskasvatuspalvelujen järjestäjät sekä perhepäivähoitajat. Vastausten perusteella vasut onnistuivat parhaiten silloin, kun prosessit oli suunniteltu hyvin ja henkilöstö osallistunut täydennyskoulutukseen.

 

Heikoimmin vasuprosessi onnistui maaseutumaisissa kunnissa, joissa täydennyskoulutukset järjestettiin usein kaukana ja sijaisten saaminen oli hankalaa.

 

 

Kiirekin näkyi tuloksissa. Karvin arvion mukaan vasuprosesseja ei pystytty toteuttamaan toivotulla tavalla, koska aikataulu oli liian tiukka.

Sutton muistuttaa, etteivät vasut ole vieläkään valmiita. Kun uusi varhaiskasvatuslaki tulee syyskuussa voimaan, valtakunnallisia varhaiskasvatussuunnitelman perusteita joudutaan uudistamaan lain vaatimalla tavalla. Samalla myös paikallisia vasuja täytyy päivittää.

 

OAJ pitää ongelmallisena sitä, että varhaiskasvatuksen eri toimintamuodoille on sama ohjaava asiakirja. Karvi kiinnitti huomiota samaan asiaan. Arviointiryhmä toivoo, että varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa selkeytettäisiin eri toimintamuodoille asetettuja tavoitteita ja vaatimuksia.

 

 

 

Karvin kyselyyn vastanneet kertoivat myös, että liian suuret ryhmäkoot haittasivat vasun perusteiden toimeenpanoa.

 

– Tiukka kuntatalous on johtanut siihen, että ryhmät on täytetty tappiin ja lapsia on joissain kunnissa suhdeluvun kasvattamisen myötä enemmän suhteessa aikuisiin kuin ennen, Sutton sanoo.

 

Myös pula lastentarhanopettajista haittasi vasujen käyttöönottoa kunnissa ja yksityisissä päiväkodeissa. OAJ on pitänyt jo vuosia esillä sitä, että lastentarhanopettajia ja erityislastentarhanopettajia on koulutettava yliopistoissa lisää.

 

– Kunnilla on valta tehdä päätöksiä muun muassa palkkauksen keinoin, joilla houkutella lastentarhanopettajia töihin, Sutton toteaa.

 

 

Paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otettiin käyttöön elokuun alussa 2017. Sen jälkeen jokaiselle varhaiskasvatuksen piirissä olevalle lapselle on pitänyt laatia vuosittain oma henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma.

 

Karvin arvioinnin mukaan kunnilla oli eri tulkintoja siitä, mitä lastentarhanopettajan vastuu vasujen laadinnasta tarkoittaa. OAJ:n mielestä tulkinta on selkeä. Lapsen vasusta vastaa lastentarhanopettaja.

 

Arviointiraportin tulokset julkaistaan Karvin järjestämässä seminaarissa 25.10. kello 9-15.30. Lisää tietoja Karvin verkkosivuilla. 

 

Teksti: Riitta Korkeakivi