OAJ ja Taloustutkimus selvittivät: kolme neljästä suomalaisesta haluaa lisää lastentarhanopettajia

Parhaillaan eduskunnan käsittelyssä olevan lakiesityksen tavoitteena on vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla henkilöstön koulutustasoa sekä selkeyttämällä henkilöstön tehtävänkuvia ja nimikkeitä.

– Kansa on vahvasti hallituksen varhaiskasvatuslakiesityksen takana. Kysely osoittaa, että selvä enemmistö ymmärtää laadukkaan varhaiskasvatuksen ja osaavien opettajien merkityksen. On ilmiselvää, että varhaiskasvatuksen laatu paranee, kun päiväkotien henkilöstön koulutustaso nousee, OAJ:n koulutusjohtaja Heljä Misukka sanoo.

Koulutustason noston lisäksi hän pitää lakiesityksessä positiivisena sitä, että se selkiyttää päiväkodin henkilöstön nimikkeitä ja tehtävänkuvia. Tulevaisuudessa päiväkodeissa työskentelisi moniammatillisena tiiminä yliopistokoulutuksen suorittaneita varhaiskasvatuksen opettajia, sosionomikoulutuksen ammattikorkeassa suorittaneita varhaiskasvatuksen sosionomeja sekä lastenhoitajia.

–Kyselyn mukaan selvä enemmistö suomalaisista, 63 prosenttia, pitää tärkeänä, että päiväkotien henkilöstön työtehtävät määräytyvät koulutustaustan mukaan, Misukka sanoo.


Suomalaiset haluavat varhaiskasvatukseen laatua ja suunnitelmallisuutta

Kyselyn tulokset kielivät Misukan mukaan siitä, että Suomessa ymmärretään laajasti, että päiväkoti ei ole vain lasten parkkipaikka. Yhdeksän kymmenestä haluaa varhaiskasvatuksen olevan suunnitelmallista ja tavoitteellista.

–Laadukas varhaiskasvatus hyödyttää tutkitusti niin lasta itseään kuin laajemmassa mittakaavassa koko yhteiskuntaa. Suomalaisten tärkeänä pitämät toiminnan suunnitelmallisuus, tavoitteellisuus ja monipuolisuus edellyttävät henkilöstöltä korkeaa osaamista, ja siksikin on tärkeää, että lakiesitys nostaa henkilöstön koulutustasoa ja selkeyttää tehtävänkuvia. Kaikki voivat tulevaisuudessa keskittyä siihen, mihin oma koulutus antaa parhaat edellytykset, Misukka sanoo.

Avainasemassa on varhaiskasvatuksen suunnitelmallisuuden ja tavoitteellisuuden kannalta on opettajien laadukas kasvatustieteellinen yliopistokoulutus.

–Se antaa parhaat eväät tukea leikin, liikunnan, musiikin ja muiden arkisten toimien varjolla tapahtuvaa pienten lasten oppimista, Misukka sanoo.

Suomalaisista peräti 95 prosenttia pitää tärkeänä, että lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarve havaitaan jo päiväkodissa.

–Opettajat tunnistavat, mikäli lapsi tarvitsee muita enemmän tukea kasvuun ja oppimiseen. Näin voidaan esimerkiksi reagoida ajoissa ja ennaltaehkäistä myöhempiä oppimisvaikeuksia, Misukka sanoo.


Lakiesitys turvaa lapsille kaikkialla Suomessa laadukkaan varhaiskasvatuksen

Jo tällä hetkellä monessa päiväkodissa yliopistokoulutuksen saaneita lastentarhanopettajia on sen verran, mitä eduskunnan käsittelyssä oleva varhaiskasvatuslaki edellyttää. Kuntien tilanne voi kuitenkin olla keskenään hyvin erilainen.

– Laki turvaa lapselle yhtäläisen oikeuden laadukkaaseen varhaiskasvatukseen. Tärkeää onkin muistaa, että varhaiskasvatuksessa kyse on aina ensisijaisesti lapsista ja heidän tarpeistaan. Suomalaiset tämän ymmärtävät, sillä peräti 91 prosenttia pitää tärkeänä, että lailla turvataan lapsille kaikissa Suomen päiväkodeissa yhtäläinen oikeus lastentarhanopettajan toteuttamaan monipuoliseen toimintaan, Misukka sanoo.

 

 

 

• 78 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että lastentarhanopettajien määrää lisätään päiväkodeissa, ja 74 prosenttia suomalaisista kannattaa varhaiskasvatuslakiesityksen tavoitetta, että vuoteen 2030 mennessä kaikissa päiväkotien lapsiryhmissä on vähintään yksi yliopistokoulutuksen saanut varhaiskasvatuksen opettaja. 
• 91 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että lailla turvataan lapsille kaikissa Suomen päiväkodeissa yhtäläinen oikeus lastentarhanopettajan toteuttamaan monipuoliseen toimintaan. 
• 63 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että päiväkotien henkilöstön työtehtävät määräytyvät koulutustaustan mukaan. 
• 89 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että varhaiskasvatus päiväkodeissa on suunnitelmallista ja tavoitteellista. 
• 95 prosenttia suomalaisista pitää erittäin tärkeänä tai melko tärkeänä, että lapsen kasvun ja oppimisen tuen tarve havaitaan jo päiväkodissa, jotta voidaan ennaltaehkäistä mahdolliset oppimisvaikeudet. 


 

 

• Taloustutkimus toteutti kyselyn OAJ:n toimeksiannosta toukokuussa 2018. Tutkimus on toteutettu osana viikoittaista Telebus –kuluttajatutkimusta. Kohderyhmänä olivat 15–79-vuotiaat suomalaiset kuluttajat Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Otos muodostettiin satunnaisotannalla väestöä edustavasta rekisteristä (Bisnode, Ihmiset-palvelu). 
• Tutkimus tehtiin atk-avusteisina puhelinhaastatteluina (CATI). Haastattelut tehtiin 14.-15.5. ja 21.-22.5.2018 välisinä aikoina keskitetysti Taloustutkimuksen valvotusta puhelinhaastattelukeskuksesta Helsingistä. 
• Kysymyksiin vastasi 1002 suomalaista. Vastaajat edustavat 15-79-vuotiasta Suomen väestöä (pl. Ahvenanmaa). Tulosten virhemarginaali on enimmillään noin 3 prosenttiyksikköä.

 

 

• Valtioneuvosto antoi eduskunnalleesityksen uudeksi varhaiskasvatuslaiksi 12. huhtikuuta. Uusi laki vahvistaa varhaiskasvatuksen laatua nostamalla päiväkotien henkilöstön koulutustasoa ja selkiyttämällä tehtävänimikkeitä.
• Lakiesityksen mukaan vuonna 2030 päiväkodeissa vähintään kahdella kolmasosalla tulee olla varhaiskasvatuksen opettajan tai sosionomin kelpoisuus.
• Lain tarkoitus on myös selkiyttää ammattiryhmien välisiä työtehtäviä ja tehtävänimikkeitä. Varhaiskasvatuksen uudet tehtävänimikkeet olisivat tulevaisuudessa varhaiskasvatuksen opettaja, varhaiskasvatuksen erityisopettaja, varhaiskasvatuksen sosionomi, varhaiskasvatuksen lastenhoitaja, perhepäivähoitaja ja päiväkodin johtaja.
• Lain tullessa voimaan opettajien, lastenhoitajien sekä johtajien kelpoisuudet nykyisiin tehtäviin säilyvät. Sama koskee henkilöitä, jotka lain voimaan tullessa opiskelevat tai on hyväksytty opiskelemaan alaa. 
• Lue lisää lakiesityksestä OAJ:n uutisesta tai ministeriön sivuilta.