Opettajaopintojen soveltuvuuskokeeseen valikoituu 60 prosenttia ylioppilaskokeen perusteella
06.06.2018 - 00.00
Uutinen
60 prosenttia hakijoista valitaan yliopistoissa kasvatustieteen valintakokeisiin pelkän ylioppilaskokeen perusteella. Esimerkiksi luokanopettajaopintoihin pisteitä voi saada neljästä aineesta äidinkielestä, pitkästä tai lyhyestä matematiikasta, yhdestä reaaliaineesta sekä yhdestä kielestä.
Yliopistoissa on tehty päätökset alakohtaisista todistusvalinnan valintakriteereistä vuoden 2020 opiskelijavalinnoissa. Yliopistojen koulutusalat ovat käyttäneet ylioppilastutkinnon pisteytyksen suunnittelussa aiemmin tänä vuonna julkaistua pisteytystyökalua.
Koulutusaloilla on painotettu kullekin alalle tärkeitä ylioppilastutkinnon aineita tai aineryhmiä. Lisäksi koulutusaloilla on pyritty tekemään yhteistyötä siten, että samalla alalla valintakriteerit eivät eri yliopistoissa eroaisi suuresti.
Opettajaopintoihin soveltuvuuskokeen kautta
OAJ pitää hyvänä koulutusvalintojen uudistamista, koska valintakriteerit yhtenäistyvät. Järjestö kuitenkin haluaa, että opettajaopintoihin järjestetään jatkossakin soveltuvuuskokeet eikä opiskelijoita valita pelkästään ylioppilaskokeen perusteella.
– Soveltuvuuskoe kaikille opettajille on erittäin tärkeä. Erinomaista olisi saada yhtenäinen soveltuvuuskoe kaikkiin opettajankoulutusta antaviin yksiköihin, erityisasiantuntija Päivi Lyhykäinen sanoo.
60 prosenttia pääsee soveltuvuuskokeeseen ylioppilaskokeen perusteella, ja loput valikoituvat soveltuvuuden arviointiin kirjallisen pääsykokeen tai avoimen väylän kautta.
– OAJ pitää hyvänä, että opettajankoulutuksen soveltuvuuskokeeseen voi jatkossakin hakeutua myös pääsykokeella, Lyhykäinen toteaa.
Luokanopettajakoulutuksen soveltuvuuskokeisiin pääsee jatkossa 60 prosenttia todistusvalinnalla. Pisteitä saa neljästä aineesta, jotka ovat äidinkieli, pitkä tai lyhyt matematiikka, yksi ainereaali ja yksi kieli.
– Matematiikan ja vieraan kielen sisällyttäminen todistusvalintaan on hyvä. Laaja-alainen osaaminen on opettajalle ensiarvoisen tärkeää, Lyhykäinen sanoo.
Tukea matematiikan opiskeluun
Erityisasiantuntija Olavi Arra on tyytyväinen siihen, että lukioiden toiveita pisteytyksestä on kuultu. Arra muistuttaa, että yliopistojen sisäänoton kriteereillä on vaikutusta myös lukioiden toimintaan.
– On tärkeää, että lukiot jatkossakin ovat laajasti yleissivistäviä, jotta korkeakouluopiskelijoilla on hyvä pohja opinnoilleen. Korkeakoulujen sisäänottokriteerit ohjaavat tuntijaon ohella lukiokoulutusta.
Arra arvelee matematiikan opiskelun lisääntyvän nyt julkistettujen valintakriteereiden myötä. Arran mukaan palkitseminen matematiikan osaamisesta on parempi ohjauskeino matematiikan opiskelun lisäämiseen kuin matematiikan opiskelun pakollisuus.
Arra pitää positiivisena sitä, että uusissa valintakriteereissä on alakohtaisille painotuksille jätetty enemmän tilaa.
– On hyvä, että esimerkiksi humanistisilla aloilla painotetaan juuri niiden reaaliaineiden suorituksia, joita pyritään opiskelemaan. Näin saadaan motivoituneita opiskelijoita ja palkitaan järkevällä tavalla lukion aikana tehdystä hyvästä työstä, Arra sanoo.
Yliopistoon myös ammatillisista opinnoista
Yliopistoon hakeutuvat myös ammatilliselta puolelta valmistuneet. Osa pyrkii ammatillisen toisen asteen ja osa ammattikorkeakoulun jälkeen. Koska ammattikorkeakouluun voi hakeutua myös ammatillisista opinnoista, kaikki amk-pohjaiset pyrkijät eivät ole ylioppilaita.
Ammatilliselta puolelta valmistuneet hakijat kilpailevat jäljelle jääneistä aloituspaikoista niiden ylioppilaiden kanssa, jotka eivät pääse todistuksella soveltuvuuskokeisiin tai suoraan yliopistoon.
– Miten heille tulee riittämään paikkoja, se jää nähtäväksi. Heidän tilanteensa vähän huolettaa, korkeakouluasiamies Pasi Repo pohtii.
Kielten valintakriteerit kesän aikana
Kielten osalta todistusvalinnan valintakriteerit julkaistaan myöhemmin, viimeistään elokuussa. Täydelliset vuoden 2020 opiskelijavalintojen valintakriteerit julkaistaan loppuvuonna 2019. Koulutusalakohtaiset todistusvalinnan kriteerit löytyvät Opintopolku-palvelusta.
Opiskelijavalintojen uudistamishanke on opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittama kärkihanke, jonka tavoitteena on vahvistaa alakohtaista yhteistyötä ja yhtenäistää valtakunnallisesti ylioppilastutkinnosta annettavia pisteitä.
Teksti: Maija-Leena Nissilä