Kouluilla, oppilaitoksilla ja päiväkodeilla on alkavana lukuvuonna koronaepidemiasta huolimatta kaikki mahdollisuudet onnistua perustehtävässään, vaikka lukuvuosi aloitetaan poikkeuksellisen utuisessa tulevaisuuskuvassa. Oppimisen edistäminen ja tukeminen on asetettava etusijalle poikkeuskevään jälkeen.
– Koulutuksen ja varhaiskasvatuksen näkymät ovat nyt valoisammat kuin viime keväänä, vaikka koronauhka ei olekaan väistynyt. Hallitus osoitti kesäkuussa lisätalousarviossaan lähes 160 milj. euroa koulutukseen ja varhaiskasvatukseen osana mittavaa lasten ja nuorten tukipakettia. Lisärahoitusta tuli kaikille koulutusasteille. Koulutuksen tukipäätöksiä on jatkettava syyskuun budjettiriihessä, sillä poikkeusolojen ja aiempien resurssileikkausten aiheuttamaa oppimis- ja osaamisvajetta ei paikata vuodessa eikä kahdessa, puheenjohtaja Olli Luukkainen muistuttaa.
– Valitettavasti tumma pilvi leijuu kymmenien kuntien koulujen ja päiväkotien yllä. Opettajien lomautuksia on vireillä enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun lamavuosien. Kuntapäättäjien pitäisi ymmärtää, ettei niillä tavoiteltava kertaluontoinen säästö ole järkevässä suhteessa oppimiselle aiheutettuun haittaan, eikä se koskaan pelasta kunnan taloutta. Lomautusoloissa opetussuunnitelman mukainen opetus käy mahdottomaksi ja opiskelun turvallisuus heikkenee.
– Kuntavaalien lähestyessä kannustankin kansalaisia seuraamaan päättäjien toimintaa tarkasti. Valtion ei pidä tukea lomauttavia kuntia, joissa paikalliset päättäjät omilla ratkaisuillaan aiheuttavat ongelmia ja laittavat paikkaamisen valtion maksettavaksi. Onneksi lähemmäs sata kuntaa on jo tunnistanut riskit ja vetänyt pois lomauttamisaikeensa, Luukkainen toteaa.
OAJ:n tietojen mukaan vähintään 49 kuntaa joko lomauttaa, irtisanoo tai osa-aikaistaa opettajia tänä vuonna. Näistä 18 tervehtii koulutus- ja kasvatushenkilöstöä ja paikkaa oppimisvajetta ajoittamalla lomautukset syyslukukaudelle.
Opettajat selvisivät esimiesten ja kollegojen tuella
Koulut ja oppilaitokset siirtyivät keväällä pääosin etäopetukseen peruskoulua myöten. Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa sekä korkeakouluissa opetusta annettiin pääasiassa vain etänä, kun taas perusopetuksessa palattiin lähiopetukseen toukokuun puolivälissä. Varhaiskasvatus toteutettiin lähes kokonaan lähitoimintana.
OAJ selvitti loppukeväästä 2020 peruskoulun ja lukion opettajien kokemuksia poikkeusjärjestelyistä ja paluusta lähiopetukseen. Verkkokyselyyn vastasi 1 663 opettajaa ja rehtoria. Opettajia pyydettiin arvioimaan, millaisia vaikutuksia etäopetusjaksolla oli oppimiseen.
Neljännes vastaajista arvioi, että etäjakson vaikutus oppimiseen oli kielteinen useille oppijoille. 70 prosenttia opettajista katsoi, että seuraukset olivat haitalliset yksittäisille oppijoille. Lähes kaikki opettajat tunnistivat etäopetusjaksolla olleen kuitenkin myös positiivisia vaikutuksia yksittäisille ja jopa useille oppilaille.
– Oppimisvajetta varmasti syntyi, vaikka etäjaksosta oli myös myönteisiä kokemuksia. Tänä syksynä ja ensi talvena tarvitaan monenlaista oppimisen tukea, esimerkiksi pienempiä opetusryhmiä sekä enemmän opettajan antamaa henkilökohtaista tukea ja ohjausta. Oma lukunsa on esimerkiksi ammatillinen opetus, jossa ongelmia syntyi jo siitä, ettei kaikkea opetusta ja työpaikoilla tapahtuvaa oppimista voitu toteuttaa. Opettajat eivät myöskään tavoittaneet kaikkia opiskelijoita, Luukkainen toteaa.
– Odotan vahvasti, että opetusministeriö ja erityisesti Opetushallitus vaativat kunnilta oppimisvajeiden kartoitusta ja edellyttävät niiltä suunnitelmaa vajeiden paikkaamiseksi. Muutoin on vaarana, että osa kunnista ei tee vakavalle asialle mitään, kuten lomautukset jo nyt osoittavat.
– Kuntien on lisäksi selvitettävä heti lukuvuoden alkajaisiksi, mitä puutteita ilmeni välineistössä, tietoyhteyksissä ja osaamisessa sekä aloitettava korjaustoimet, Luukkainen vaatii.
Opettajat arvioivat myös, miten laajasti opetussuunnitelman mukaista opetusta pystyttiin antamaan etäopetuksena keväällä. Etenkin perusopetuksessa opetuksen tavoitteista, sisällöistä ja työtavoista jouduttiin tinkimään. Näin arvioi kolme neljästä opettajasta.
Valtaosa vastaajista koki, että valtakunnan tasolta ja koulutuksen järjestäjiltä saadut ohjeet lähiopetukseen paluusta olivat epäselviä ja puutteellisia. Sen sijaan oman työyhteisön antama tuki koettiin tärkeäksi. Rehtorit ja esimiehet saavat opettajilta kiitosta, sillä 71 prosenttia vastaajista kertoi, että omalta esimieheltä saatu tuki on ollut riittävää tai melko riittävää. Erityisen tärkeäksi opettajat kokivat kollegojen antaman tuen.
– Opettajat selvisivät hurjasta kuormituksesta koulun arjen tuntevien kollegojen ja rehtorien tuella. Alkavana lukuvuonna opettajat ja rehtorit ansaitsevat kuitenkin konkreettiset ohjeet siitä, kuinka koronatilanteen jatkuessa toimitaan. Tämä on ministeriön, Opetushallituksen ja koulutuksen järjestäjien vastuulla, Luukkainen muistuttaa.
Myös ammattijärjestöön tukeuduttiin kriisikevään aikana. Yhteydenotot OAJ:hin viisinkertaistuivat, ja jäsenmääräkehitys oli poikkeuksellisen positiivinen.
– Ammattijärjestö olemassa juuri sitä varten, että se auttaa jäseniään, kun työelämässä tulee ongelmia. Moninaiset käytännön ongelmat koulun arjessa, etätyössä ja terveyden suojelussa aiheuttivat opettajissa huolta ja kysymyksiä, ja niihin saatiin apua omasta liitosta.
Opettajien digiosaaminen lujittui
Lähes kaikki vastaajat kertoivat, että heidän digitaalinen ja poikkeusoloihin soveltuva pedagoginen osaamisensa koheni etäjaksolla. 68 prosenttia vastaajista arvioi, että voivansa hyödyntää kokemuksiaan myös normaaliolojen opetuksessa.
Kyselyn mukaan välineistöpuutteet aiheuttivat epätasa-arvoa oppimisen näkökulmasta. Noin joka kolmas peruskoulun opettaja kertoi, että oppilaiden välineissä oli merkittäviä opiskelua haittaavia puutteita. Läheskään kaikilla opetuksen järjestäjillä ei siis ollut tarjota opetuksessa tarvittavia välineitä.
Myös opettajien työvälineissä oli eroja. Työtä merkittävästi haittaavista välinepuutteista kertoi 30 prosenttia peruskoulun ja 15 prosenttia lukion opettajista.
Kouluun turvallisin mielin
Olli Luukkainen korostaa, että vanhemmat voivat lähettää luottavaisin mielin lapsensa ja nuorensa alkavaan lukuvuoteen.
– Tärkeintä on tukea kasvatus-, opetus- ja koulutushenkilöstöä heidän vaativassa työssään ja kannustaa lapsia ja nuoria tekemään opinnoissaan parhaansa, Luukkainen tähdentää.
Tutustu OAJ:n toisen koronakyselyn tuloksiin
Lomautukset ja kuntien muut toimet opetusalalla
Missä kunnissa uhkaa opettajien lomautus? Seuraa lomautustilannetta. Jo reilu 100 kuntaa on luopunut lomautusaikeista ja muista henkilöstömenoleikkauksista.
Uutiseen lisätty 10.8. linkki, joka vie sivulle, jossa näkyy kuntien lomautustilanne.
Uutiseen lisätty 5.8. klo 15.50 tiedosto, jossa näkyy kuntien opetusalan lomautukset. Tiedostoa päivitetään tilanteen mukaan.