OAJ, Arene, Samok ja Sivista: Oppimisen tarpeet koulutuspolitiikan keskiöön kehysriihessä
Opiskelijoiden ja oppimisen tarpeet on nostettava keskiöön hallituksen kehysriihen linjauksissa. Samalla on varmistettava, että ammattikorkeakouluilla on ennakoitava ja pitkäjänteinen rahoitus opiskelijoiden hyvinvoinnista ja laajenevista opiskelijamääristä huolehtimiseen, esittävät ammattikorkeakouluja sekä niiden henkilöstöä ja opiskelijoita edustavat OAJ, Arene, Samok ja Sivista.
Suomalaiset ammattikorkeakoulut ja muut oppilaitokset ovat onnistuneet järjestämään etäopetusta poikkeusoloissa, mutta korona-aika uhkaa jättää pitkän varjon nuoriin. Pitkittynyt etäopetusaika ja yksinäisyys ovat heikentäneet lukuisten nuorten hyvinvointia ja aiheuttaneet oireilua, millä voi olla pitkäaikaiset vaikutukset. Poikkeusolojen vaikutuksia nuorten osaamiseen ei vielä kyetä arvioimaan.
– Kulunut vuosi on ollut koko ammattikorkeakouluyhteisölle raskas, ja kaikki ovat joutuneet joustamaan ja venymään epämukavuusalueelle aina opiskelijoista opetushenkilöstöön. Matalan kynnyksen tukeen tarvitaan resursseja nopealla aikataululla, jotta tilanne saadaan katkaistua ennen kuin on liian myöhäistä, muistuttaa puheenjohtaja Oona Löytänen Suomen opiskelijakuntien liitto Samokista.
Rahoituksen oltava pitkäjänteistä ja ennakoitavaa
Työelämän muutokseen ja Suomen osaajapulan vastaamiseksi on tavoitteiksi asetettu korkeakoulutettujen määrän lisääminen ja työelämässä olevien koulutusmahdollisuuksien parantaminen.
Järjestöt muistuttavat, että kevään 2020 yhteishaussa jäi valitsematta yli 60 000 ensimmäistä korkeakoulupaikkaa hakenutta. Korkeakoulujen aloituspaikkojen lisääminen on pitkäjänteistä työ- ja elinkeinopolitiikkaa.
– Aloituspaikkojen lisääminen hakijasuman purkamiseksi on tehtävä tavalla, joka ei vähennä ammattikorkeakoulujen opiskelijakohtaista rahoitusta. Tämä on ainoa tapa taata laadukas koulutus niille nuorille, jotka tavoittelevat ensimmäistä opiskelupaikkaansa, linjaa toiminnanjohtaja Petri Lempinen Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenesta
– Nuorten seisottaminen korkeakoulujen odotushuoneessa ei ole kenenkään etu. Opiskelemaan pääsyn nopeuttamisesta hyötyisivät kaikki, Oona Löytänen Samokista jatkaa.
Suomi on kroonisessa osaajapulassa, mikä edellyttää kaikkien suomalaisten saamista työelämään ja osaamisen parasta mahdollista hyödyntämistä. Koulutus- ja osaamistason nostamiseen ammattikorkeakoulut tarvitsevat pitkäjänteisen ja ennakoitavan rahoituksen, joka mahdollistaa laajentuvista tehtävistä selviämisen.
– Työelämässä oleville tarvitaan nykyistä enemmän joustavia mahdollisuuksia osaamisen päivittämiseen, korostaa johtaja Laura Rissanen Sivistystyönantajista.
Toimivat rahoitusinstrumentit luotava
Ammattikorkeakoulutuksen erityisenä vahvuutena on koulutuksen alueellinen kattavuus, ja niiden elinvoimaa lisäävä vaikutus ei jää vain maakuntatasolle, vaan lisää myös kuntien elinvoimaisuutta.
Hallitus on sitoutunut päätöksissään TKI-tiekartan tavoitteeseen nostaa tutkimus-, kehitys- ja innovaatiopanostukset neljän prosentin tasolle BKT:stä. Hallitusohjelman kirjauksen toimeenpano vaatii toimivien rahoitusinstrumenttien luomista ammattikorkeakoulutukselle ja perusrahoituksen tason korotusta TKI-toiminnan kehittämiseksi.
– Kestävän kasvun ohjelmasta tulevat lisäpanostukset ovat korkeakouluille määräaikaisia. Korkeakoulutus tarvitsee ratkaisuja, jotka ovat pitkälle tulevaisuuteen taloudellisesti kestäviä. Monimuotoisten haasteiden ratkaiseminen vaatii hallituskaudet ylittävää pitkäjänteistä työtä, huomauttaa koulutusjohtaja Heljä Misukka OAJ:stä.