Opetusalan Ammattijärjestö

Varhaiskasvatus ja esiopetus

Tällä sivulla:

 

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksella tarkoitetaan lapsen suunnitelmallista ja tavoitteellista kasvatuksen, opetuksen ja hoidon muodostamaa kokonaisuutta, jossa painottuu pedagogiikka.

Varhaiskasvatuslaissa asetetaan varhaiskasvatukselle kattavat ja vaativat tavoitteet. Varhaiskasvatuksen tavoitteena on muun muassa edistää jokaisen lapsen iän ja kehityksen mukaista kasvua ja kehitystä, tukea oppimisen edellytyksiä ja edistää elinikäistä oppimista ja koulutuksellista tasa-arvoa. Tavoitteena on toteuttaa monipuolista pedagogista toimintaa ja tarjota myönteisiä oppimiskokemuksia kehittävässä, oppimista edistävässä varhaiskasvatusympäristössä, jossa lapsi saa tarvitsemansa tuen.

Varhaiskasvatusta voidaan järjestää päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Päivähoitoasetus edellyttää, että päiväkodin varhaiskasvatuksessa vähintään joka kolmannen hoito- ja kasvatustehtävissä toimivan työntekijän tulee olla kelpoinen lastentarhanopettajan tehtävään. Muilla päiväkodin työntekijöillä tulee olla kelpoisuuslaissa säädetty ammatillinen koulutus ja kelpoisuus.
Lue lisää:
Kelpoisuudet > varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajat
Jokaiseen päiväkodin ryhmään tarvitaan opettajia (pdf)   

Vanhemmat päättävät lapsensa osallistumisesta varhaiskasvatukseen. 

1.8.2016 voimaan tullut lainmuutos antaa kunnille oikeuden rajata lapsen varhaiskasvatukseen osallistumisen 20 tuntiin viikossa. Tätä laajemmin lakisääteinen varhaiskasvatukseen osallistumisen oikeus on vain lapsilla, joiden huoltajat ovat kokoaikaisesti työssä tai opiskelemassa tai joille oikeus laajempaan osallistumiseen on päätetty myöntää huoltajien esittämien perustelujen ja selvitysten perusteella.

Useat kunnat ovat päättäneet olla toimeenpanematta varhaiskasvatusoikeuden rajausta, koska se aiheuttaa mm. lisätyötä ja -kuluja ja kasvattaa byrokratiaa. Rajaus voi myös vaikuttaa haitallisesti lasten oppimiseen ja hyvinvointiin.

OAJ:n mielestä pitää varhaiskasvatusoikeuden rajaus eriarvoistaa lapsia ja heikentää varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta. OAJ vaatii, että kunnat eivät rajaa lasten oikeutta osallistua varhaiskasvatukseen ja että aiemmat huonot päätökset korjataan.
Lue lisää: OAJ vaikuttaa > Varhaiskasvatuslaki

Esiopetus

Esiopetuksen tavoitteena on edistää lapsen kasvu-, kehitys- ja oppimisedellytyksiä. Tavoitteena on vahvistaa lapsen sosiaalisia taitoja ja tervettä itsetuntoa leikin ja myönteisten oppimiskokemusten avulla. Esiopetuksella on suuri merkitys lasten kasvun ja oppimisen tuen tarpeiden varhaisessa havaitsemisessa, tuen antamisessa ja samalla vaikeuksien ehkäisemisessä. Kun lapsen kehitykseen ja oppimiseen vaikuttavat ongelmat havaitaan ajoissa ja niihin puututaan oikea-aikaisesti, ehkäistään kasautuvia ja mahdollisesti myöhemmin ilmeneviä vaikeuksia.

Kuusivuotiaille tarjottavavasta maksuttomasta esiopetusta säädetään perusopetuslaissa (628/1998). Lain mukaan lasten on oppivelvollisuuden alkamista edeltävänä vuonna osallistuttava vuoden kestävään esiopetukseen tai muuhun esiopetuksen tavoitteet saavuttavaan toimintaan. Esiopetus kestää yleensä yhden lukuvuoden ja sitä annetaan vähintään 700 tuntia. Pidennetyn oppivelvollisuuden piirissä olevilla lapsilla esiopetus alkaa jo vuotta tätä aiemmin ja se voi kestää kaksi vuotta.  

Kunnat vastaavat esiopetuksesta ja niiden on osoitettava esiopetuspaikka kaikille siihen oikeutetuille lapsille. Esiopetusta voivat järjestää myös siihen luvan saaneet yksityiset päiväkodit ja koulut.

Varhaiskasvatuksessa järjestettävään esiopetukseen sovelletaan, ellei perusopetuslaissa toisin säädetä, lisäksi varhaiskasvatuslain säädöksiä, muun muassa lapsiryhmien koon, henkilöstömitoituksen ja henkilöstön kelpoisuuksien osalta.

Esiopetusta antavan opettajan kelpoisuusvaatimuksista säädetään opetustoimen kelpoisuussäädöksissä.
Lue lisää: 
Kelpoisuudet > varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen opettajat

Varhaiskasvatuksen ja siihen kuuluvan esiopetuksen sekä perusopetuksen tulee muodostaa lapsen kasvun ja oppimisen kannalta johdonmukaisesti etenevä kokonaisuus ja perusta elinikäiselle oppimiselle.

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen hallinto

Varhaiskasvatuksen suunnittelu, ohjaus ja valvonta kuuluvat opetus- ja kulttuuriministeriölle, osana koko kasvatus- ja koulutusjärjestelmää. Lasten hoidon tukien hallinto on sosiaali- ja terveysministeriössä.

Varhaiskasvatuksen sekä esiopetuksen paikallisesta hallinnosta päättää kunta itse. Kuntaliiton selvityksen mukaan vuoden 2016 alussa varhaiskasvatuksen hallinto oli 90 prosentissa kunnista opetustoimessa. 

Varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen ohjaus ja kehittäminen

Opetushallitus on varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen asiantuntijavirasto. Opetushallitus laatii ja päättää valtakunnalliset esiopetuksen opetussuunnitelman perusteet (OPH 2014) sekä valtakunnallisen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet (OPH 2016). Näiden normien pohjalta laaditaan paikalliset suunnitelmat.

Uudet perusteiden mukaiset paikalliset varhaiskasvatussuunnitelmat otettiin käyttöön 1.8.2017, esiopetuksen opetussuunnitelmat elokuussa 2016.

Opetushallituksen varhaiskasvatussuunnitelman perusteet -sivuille

Lapselle laadittavat suunnitelmat

Varhaiskasvatuslain mukaan päiväkodissa tai perhepäivähoidossa olevalle lapselle on laadittava henkilökohtainen varhaiskasvatussuunnitelma lapsen kasvatuksen, opetuksen ja hoidon toteuttamiseksi. Suunnitelmaan on kirjattava tavoitteet lapsen varhaiskasvatuksen toteuttamiseksi lapsen kehitystä, oppimista ja hyvinvointia tukevalla tavalla sekä toimenpiteet tavoitteiden toteuttamiseksi. Lisäksi siihen kirjataan lapsen tarvitseman tuen tarve, tukitoimenpiteet ja niiden toteuttaminen.

Lapsen varhaiskasvatussuunnitelma laaditaan yhteistyössä henkilöstön ja lapsen vanhempien tai muiden huoltajien kanssa. Päiväkodeissa suunnitelman laatimisesta ja arvioinnista vastaa lastentarhanopettajan kelpoisuuden omaava henkilö. Lapsen mielipide on selvitettävä ja otettava huomioon varhaiskasvatussuunnitelmaa laadittaessa. Suunnitelma on päivitettävä vähintään vuosittain. 

Esiopetuksessa lapselle, joka tarvitsee säännöllistä tukea tai samanaikaisesti useita kasvun ja oppimisen tukimuotoja, tulee perusopetuslain mukaan laatia oppimissuunnitelma. Lapselle, jolle on tehty erityisen tuen päätös, annetaan erityisopetusta hänelle laaditun henkilökohtaisen opetuksen järjestämistä koskevan suunnitelman mukaisesti.  
Lisätietoa: Opetushallituksen ohjeistusta ja tukiaineistoa kolmiportaisen tuen toteuttamiseksi 

null