• logo
  • logo

Yksityisen ammatillisen oppilaitoksen opettajan työaika (EK, Sivistystyönantajat)

Ammatillisen oppilaitoksen opettajat noudattavat joko opetusvelvollisuus-, vuosi- tai kokonaistyöaikaa.

Yksityisten ammatillisten oppilaitosten opettajat voidaan siirtää vuosityöaikaan elokuusta 2019 lähtien. Työaikajärjestelmässä on viiden vuoden siirtymäaika vuoden 2023 syksyyn saakka.

Työnantaja päättää siirtymisajankohdan. Hyvän yhteistoiminnan mukaisesti ennen siirtymistä käydään luottamusmiehen kanssa läpi siirtymiseen liittyviä kysymyksiä. Tällaisia ovat esimerkiksi työsuunnitelman laatiminen ja työajan seurannan välineet sekä toimintaohjeet.

Uuden työaikamallin etuna on, että se ottaa huomioon kaiken opettajan tekemän työn: palkka vastaa tehdyn työn määrää. Vuosityöaikaan lasketaan opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, kokoukset, palaverit, tapaamiset, kouluttautumiset ja kaikki muut opettajalle määrättävät työtehtävät.

Vuosityöaikasopimus antaa mahdollisuuden kehittää ammatillista koulutusta. Koska se mahdollistaa opettajien hyvin erilaiset tehtävänkuvat, se antaa mahdollisuuden kehittää erilaisia didaktisia ja pedagogisia toimintamalleja.

Miksi vuosityöaikaan siirrytään?

Ammatillisen koulutuksen reformilainsäädäntö on muuttanut opettajan työnkuvaa merkittävästi, kun opettajan rooli on muuttunut entistä monipuolisemmaksi. Opetusvelvollisuustyöajassa opettajan pitämät oppitunnit ovat palkanmaksun peruste. Ammatillisen reformin myötä oppituntien käsite poistui lainsäädännöstä, ja näin ollen oppitunti palkanmaksun perusteena ei enää ollut toimiva.

Opettajan työhön on tullut viime vuosina paljon opetuksen ja sen suunnittelun ulkopuolista työtä, eikä kaikki opettajan tekemä työ ole ollut palkanmaksun piirissä. Vuosityöaikasopimus tukee ammatillisen opettajan uutta työnkuvaa, sillä sopimuksen mukaan kaikki opettajan tekemä työ on palkanmaksun perusteena. Sopimus mahdollistaa hyvin erilaisia opettajan työnkuvia. Aiemman työaikamallin ongelmana on ollut, että jos opettajan tehtäville ei löydy suoraa palkkaperustetta, kasvaa niin sanottu harmaa alue, jolloin opettaja tekee töitä korvauksetta omalla ajallaan.

Oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan hyvin eri vaiheissa. Tärkeää on, että siirtymässä otetaan huomioon opettajan työn monimuotoistuminen ja uudet työn tekemisen tavat.

Ongelmia voi syntyä, jos oppilaitoksissa siirrytään kiireesti vuosityöaikajärjestelmään, jolloin ei ole ollut aikaa neuvotella rauhallisesti läpi paikallista soveltamisohjetta.

Siirtymässä on keskeistä, että OAJ tukee paikallistason toimintaa siten, että sopimusta noudatetaan oikein ja että paikalliset soveltamisohjeet ovat kunnossa. Kentällä tehty laaja kierros on osoittanut, että tukea tarvitaan edelleen.

Alkuvaiheessa esille voi tulla tilanteita, joissa kaikki ei mene sovitun mukaisesti ja nämä huolet ovat perusteltuja. Vuosityöaikajärjestelmä on uusi sekä opettajille että työnantajille. Muutostilanteissa siirrytään usein sellaiseen maastoon, jossa herää aluksi huolia.

Jos opettaja epäilee, ettei kaikki suju sopimuksen mukaisesti, hänen tulisi keskustella ensiksi esimiehensä kanssa. Jos asia ei ratkea esimiehen kanssa, seuraavaksi kannattaa olla yhteydessä oman oppilaitoksen luottamusmieheen. Luottamusmiehet tuovat tiedon OAJ:n toimistolle ja asiaan mietitään yhdessä ratkaisu. Paikalliset tilanteet ovat yksilöllisiä, joten on tärkeää, että OAJ voi tukea paikallisia toimijoita uuteen työaikamalliin siirtymisessä. Jos esille tulee paikallisia erimielisyyksiä, asia menee erimielisyysneuvotteluihin ja tarvittaessa myös keskustason neuvotteluihin.

Koulutukset järjestetään yhdessä työnantajan kanssa edunvalvonnallisista syistä. OAJ kouluttaa yhteistyössä työnantajan kanssa siksi, jotta voidaan välttää sitä, että sopimuksesta olisi erilaisia tulkintoja tai että sitä sovellettaisiin väärin. On tärkeää järjestää nämä koulutukset yhdessä, jotta kaikki puhuvat samaa kieltä.

Päätökset työaikajärjestelmistä perustuu analyysiin opettajilla käytössä olevista työaikajärjestelmistä. Opetusalalla on käytössä opetusvelvollisuuksiin perustuvan työaikajärjestelmän lisäksi kokonais- ja vuosityöaikajärjestelmät.

Vuosityöaikamalli näytti sopivan parhaiten ammatillisen koulutuksen opettajien työaikamalliksi, kun ammatillisen koulutuksen lainsäädäntö muuttui ja oppitunnit poistuivat lainsäädännöstä. Kokonaistyöaika olisi ollut myös yksi vaihtoehto, mutta jäsenistön palautteen mukaan sitä ei haluta, koska vuosityöaika turvaa vapaajaksoja paremmin kuin kokonaistyöaika.

Peruslähtökohtana on se, että opettajat voivat rajata työtään vuosityöaikamallissa. Opettajan jaksamisen näkökulmasta on keskeistä tietää, mitä häneltä odotetaan. Sitä kautta opettaja osaa arvioida ja suunnitella omaa työtään.

Miten opettajan työaika lasketaan?

Vuosityöajassa kokoaikaisen opettajan vuosittainen työaika on 1 500 tuntia. Vuosittainen työaika jakautuu 40 työviikolle.

Lisäksi työnantaja voi määrätä työtä 1 700 tuntiin saakka. Tällöin yli 1 500 tuntia ylittävä työ korvataan tunti tunnista -periaatteella. Näiden tuntien palkka saadaan jakamalla kuukausipalkka luvulla 125.

Yli 1 700 tunnin ylitys edellyttää opettajan ja työnantajan yhteistä sopimusta, ja tällöin tuntipalkkaa nostetaan 50 prosentilla. 

Osa-aikaisen opettajan työaika voi olla 800 ja 1 500 tunnin välillä. Jos työaika jää alle 800 tunnin (tai on alle 20 tuntia viikossa), opettaja on tuntiopettaja, jolle on omat sopimusmääräyksensä.

Palkka täytyy suhteuttaa aina työaikaan. Valtaosa opettajista siirtyy vuosityöaikaan opv-työajasta, jossa ei ole samoja käsitteitä kuin vuosityöajassa ja palkkojen vertailu on vaikeaa. Opv-järjestelmässä ns. sidottuun/kiinteään työaikaan kuuluu opetus ja ohjaus, niiden esi- ja jälkityöt, yhteissuunnittelu ja vesot.

Vuosityöajassa sidottuun/kiinteään työaikaan kuuluu esimerkiksi opetus ja ohjaus, yhteissuunnittelu, opettajankokoukset ja kouluttautumiset. Jos tämä paketti pysyy ennallaan, kun verrataan opv-järjestelmän ns. sidottuun työaikaan, niin palkkakin pysyy ennallaan. Sen sijaan palkka voi laskea, jos työaika vähenee.

Sidotun/kiinteän työajan lisäksi opettajille määritellään vuosityöaikasopimuksessa paikkaan ja aikaan sitomatonta vastuutyötä, jota sopimuksen mukaan täytyy olla pääsääntöisesti vähintään 25 prosenttia opettajan työajasta. Tämän työn opettaja on tehnyt opv-järjestelmässä urakkana.

Syy joidenkin opettajien ansioiden laskuun on se, että työnantaja on samalla vähentänyt heiltä ylitunteja tai työaikaa. Koulutuksen rahoitusta on laskettu viime vuosina radikaalisti ja tämä näkyy suoraan opetuksen määrässä.

Jos opettajalla on epäselvyyksiä palkanmaksusta ja palkkalaskelma näyttää odotetutta pienemmältä, tällöin kannattaa kääntyä luottamusmiehen puoleen. Luottamusmies selvittää, onko opettajan työaikasuunnitelma tehty oikein. Jos sopimusta sovelletaan virheellisesti, siihen puututaan.

Kyllä tarvitsee. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Vuosityöajassa kaikki työ on tehdään työajalla, eli kaikki työ on palkanmaksun perusteena. Sijaisuustunnit ovat samalla tavalla työtunteja kuin muutkin tunnit. Kaikille sijaisuuksille on osoitettava työaikaa, ja niistä on maksettava palkka.

Sijaisuudet on mahdollista hoitaa kahdella tavalla:

  1. Työnantaja voi ostaa opettajalta lisätyötä, jos opettajan työtunnit on vahvistettu työaikasuunnitelmassa 1 500 tuntiin ja työaikasuunnitelma on täynnä. Työnantajan on myös huomattava, että sijaisuudet tarvitsevat itse sijaistuntien lisäksi myös sitomatonta työaikaa/vastuutyöaikaa.
  2. Työaikasuunnitelmaan on mahdollista jättää kohdentamatonta työtä. Kohdentamatonta työaikaa voi käyttää lukukauden aikana tarpeen mukaan yllättävissä tilanteissa, kuten sijaisuuksissa. Tällöin sijaisuudet on huomioitu työajassa ja palkassa.

Jos opettajalla ei ole paikkaan tai aikaan sidottua työtehtävää, ei hänellä ole varallaolovelvollisuutta. Kohtuullinen aika ilmoittaa sijaisuuksista on vähintään vuorokautta aiemmin. Paikalliset soveltamisohjeet tarkentavat valtakunnallista sopimusta.

Työaika jaetaan vastuutyöhön ja kiinteään työhön

Opettaja voi päättää vähintään 25 prosentin osalta, missä ja milloin hän tekee työtään. Tämä ns. vastuutyö voi olla esimerkiksi opetuksen suunnittelua tai jälkityötä.

Kiinteän työajan osalta työantaja määrittelee opettajan tekemän työn ajan ja/tai paikan.

Sopimus turvaa sitomattoman työajan tai vastuutyöajan minimin ja tarvittaessa enemmän, sillä sopimuksessa on mainittu, että kyseisen työajan tulee perustua opettajan todelliseen arvioituun tarpeeseen. Jokaisen opettajan todellinen tarve ei luonnollisestikaan voi olla sama, eikä varsinkaan minimi. Vaikuttaa siltä, että sopimusta sovelletaan virheellisesti, jos valtaosa oppilaitoksen opettajista saa vain sopimuksessa mainitun minimin. Jos sopimusta rikotaan, tällöin lähdetään neuvottelumenettelyyn.

Työajanseuranta on kiinteä osa vuosityöaikajärjestelmää, ja seuranta kertoo opettajan työajan tarpeesta. Jos seurannassa huomataan, ettei työaikasuunnitelma pidä sisällään kaikkea opettajan työtä, niin suunnitelmaa on mahdollista muuttaa. Opettajalta voidaan ottaa jotain työtehtäviä pois tai hänelle voidaan maksaa lisätyöstä.

Sopimuksessa on määritelty katto vain sidotulle/kiinteälle työajalle, sillä opettajan työ on monimuotoistunut ja siinä on uusia elementtejä, vaikka opetus ja ohjaus on toki keskeistä edelleen.

Opettajan työtehtävät eriytyvät hyvin eri tavoin eri vuosina. On tärkeää, että sidotun/kiinteän työajan määrä on rajattu ja että työaika sisältää opetuksen ja ohjauksen lisäksi muitakin tehtäviä. Opetuksen ja ohjauksen määrä riippuu pitkälti muista sidotun/kiinteän työajan tehtävistä, kuten kokouksista, HOKS:ien teosta ym.

Työajan käyttö

Ennen työvuoden alkua tulee tehdä jokaiselle opettajalle työsuunnitelma. Työvuosi voi olla kalenterivuosi tai lukuvuosi sen mukaan, minkä työnantaja on päättänyt oppilaitoksen suunnittelukaudeksi.

Työajan jakautuminen eri tehtäväkokonaisuuksiin suunnitellaan yhdessä opettajan kanssa. Tehtäväkokonaisuuksia voi olla esimerkiksi opetus ja ohjaus, kokoukset ja palaverit, kehittämis- tai projektitehtävät sekä muut tehtävät.

Työsuunnitelmaan kirjataan tarvittava työaika vastaamaan todellista työajan tarvetta ja kaikissa työtehtäväkokonaisuuksissa osa työstä voi olla ns. vastuutyötä eli työtä, jonka tekemisen ajan ja paikan opettaja voi itse määrätä. Koko vuosityöajasta tulee olla vähintään 25 prosenttia vastuutyötä.

Laaditun työsuunnitelman toteutumista seurataan työvuoden aikana ja opettajan on oltava yhteydessä lähiesimieheensä, jos jokin työtehtäväkokonaisuuden työtuntimäärät eivät vastaa todellisuutta, jolloin työsuunnitelmaa muutetaan. Työsuunnitelmaa voidaan myös muuttaa, jos työvuoden aikana tulee uusia työtehtäviä tai jotain tehtäviä poistuu.

Työaikasuunnitelma sisältää myös suunnitelman vapaajaksojen toteutumisesta.

Työaikasuunnitelma laaditaan esimiehen ja opettajan yhteistyössä. Suunnitelma annetaan opettajalle ennen opettajan työkauden eli luku- tai kalenterivuoden alkua.

Työajanseurannassa käytetään paikallisesti sovittua mallia. Opettaja seuraa työaikansa toteutumista, ja esimies tarkistaa työajan toteutumisen esimerkiksi kuukausittain.

Työaikasuunnitelman toteutumista seurataan läpi suunnitteluvuoden. Työaikasuunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää, jos se ei vastaa opettajan todellista työnkuvaa.

Pääsääntönä on, että opettajalla ei voi olla työtehtävää, jolle ei ole määritelty työaikaa. Jos työantaja on antanut tietyn tuntimäärän tiettyyn tehtävään, hän on samalla päättänyt, että sillä ajalla saadaan riittävä laatu.

Kyllä voi. Kyseessä on silloin lisätyö. Vuosityöajan ylitys määritellään aina etukäteen työaikasuunnitelmassa tai erillisellä lisätyömääräyksellä. Lisätyöstä maksetaan vähintään sama korvaus kuin perustyöstäkin.

Ilta-, yö-, viikonloppu- ja arkipyhätyö

Kiinteän työajan tehtävistä maksetaan korvauksia seuraavasti:

  • 25 prosenttia tuntipalkasta klo 18–22 ja lauantaihin sijoittuvasta työstä
  • 50 prosenttia tuntipalkasta klo 22–7 ja sunnuntaihin tai arkipyhään sijoittuvasta työstä.

Tuntipalkka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 125. Samalta työtunnilta maksetaan lisää vain yhdellä perusteella.

12 viikkoa vapaajaksoja

Uusi sopimus tuo kaikille yksityisten ammatillisten oppilaitosten opettajille saman määrän vapaajaksoja. Uusi sopimus turvaa yhteensä 12 viikkoa vapaajaksoja, ja näistä 6–8 viikkoa on sijoitettava touko–syyskuulle.

Vapaata on annettava vähintään yksi neljän viikon keskeytymätön jakso. Muut vapaat ovat vähintään viikon jaksoissa.

Sosiaali- ja terveysalan sekä metsä- ja puutalousalan opettajilla 12 viikon vapaajaksoihin siirrytään vaiheittain niin, että ensimmäisenä vuotena, jolloin siirrytään vuosityöaikaan, opettajilla on oikeus 10 vapaajaksoon, seuraavana vuonna 11 ja kolmannesta vuodesta eteenpäin 12 vapaajaksoon.

Lue lisää vuosityöajasta

Kymmenen kysymystä yksityisten ammatillisten oppilaitosten vuosityöajastaYksityiset ammatilliset oppilaitokset siirtyvät vuosityöaikaan

Tutustu koulutusmateriaaliin!

OAJ ja Sivista tukevat vuosityöaikaan siirtymisessä muun muassa järjestämällä koulutuksia aiheesta vuonna 2019. Selaa alta koulutusmateriaalit helmikuulta ja toukokuulta 2019!

Ammatillisten oppilaitosten vuosityöaika: webinaari 15.5.2019

Ammatillisten opppilaitosten vuosityöaika: koulutus 13.2.2019

 

Kysyttävää vuosityöajasta?

Kerro, mikä ammatillisen koulutuksen vuosityöajassa tökkii, ihmetyttää tai ihastuttaa. Jokainen voi lähettää omia ammatillisen koulutuksen vuosityöaikaan liittyviä kysymyksiään, kehitysideoitaan tai huolenaiheitaan tällä lomakkeella.

Omaa nykyistä palvelussuhdettaan koskeviin kysymyksiinsä jäsenet saavat parhaiten vastauksen tietoturvallisilla yhteydenottolomakkeilla tai puhelimitse.


Opetusvelvollisuus- ja kokonaistyöaika (voimassa enintään 31.7.2023 asti)

Ammatillisissa oppilaitoksissa on pääsääntöisesti 190 opetustyöpäivää, joita vähentävät muiksi arkipäiviksi kuin lauantaiksi sattuvat loppiainen, vapunpäivä ja itsenäisyyspäivä.  

Opetusvelvollisuustyöajassa opettajien koulutus- tai suunnittelupäiviä on kahdesta viiteen.

Ammattioppilaitoksen, kauppaoppilaitoksen, taide- ja viestintäkulttuurioppilaitoksen ja merenkulkuoppilaitoksen opettajien työajan ja palkkauksen perustana ovat vuotuiset opetusvelvollisuus- ja ylitunnit.

Opettajan työaika on kokonaistyöaika, joka on soveltuvin osin oppilaitoksen toiminnalliset vaatimukset huomioon ottava toimistotyöaika.

Opettajan tehtävistä osa on sellaisia, joiden tekeminen toimistotyöajan sisällä on vaikeaa sekä osa sellaisia, jotka voidaan tarkoituksenmukaisemmin tehdä muualla kuin työpaikalla. Näistä syistä työaika muodostuu joustavaksi lukuvuoden eri aikoina ja päivittäinkin poiketen tältä osin toimistotyössä noudatettavasta työajasta.

Ammatillisissa oppilaitoksissa opettajan opetusvelvollisuuteen luetaan suunnittelutyötä 1,5 tuntia.

Suunnittelutyön koskee opettajan toimenhaltijoiden lisäksi oppilaitoksen tuntien ja päätoimisuuteen luettavien muiden tehtävien varassa päätoimiseksi tulevaa tuntiopettajaa (keskimäärin vähintään 16 viikkotuntia) sekä niitä osa-aikaisia viranhaltijoita, joilla on vähintään päätoimisuuden edellyttämä tuntimäärä (16 tuntia). Määräyksen soveltaminen edellyttää lisäksi, että opettajan palvelussuhde oppilaitokseen kestää yli viikon.

Mitä suunnittelutyöhön kuuluu?

Suunnittelutyöhön kuuluu:

  • osallistuminen osastonkokouksiin ja vastaaviin kokouksiin
  • osallistuminen opettajien välisiin opetuksellisiin ja kasvatuksellisiin kysymyksiin liittyviin kokouksiin ja neuvonpitoihin
  • yhteydenpito paikalliseen elinkeinoelämään ja vastaaviin sidosryhmiin
  • yhteydenpito opiskelijoiden vanhempiin
  • oman opetuksen suunnittelu
  • osallistuminen oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen liittyviin tehtäviin.

Jos sopimusmääräysten mukainen aika ei riitä näihin tehtäviin, tulee ne korvata erikseen määräysten mukaan.

Kokonaistyöajassa vastaavat tehtävät pitää resursoida tunteina vuosittaiseen työaikasuunnitelmaan.

Jos ammatillisen oppilaitoksen opettaja määrätään hoitamaan työssäoppimisjaksolla olevan opiskelijan ohjaamistehtävää, luetaan työhön käytettäväksi määrätty tuntimäärä opettajan opetusvelvollisuuteen ja myös kokonaistyöajassa olevan opettajan kokonaistyöaikaan. Sen, missä laajuudessa ohjausta annetaan, esimerkiksi kuinka usein opettaja käy työpaikalla, määrää opettajan työnantaja. Työnantaja vastaa työssäoppimisjakson laadusta ja päättää toimintaan käytettävän resurssin suuruuden.

Tärkeää on siis, että opettaja tietää etukäteen ohjaamistehtävän sisällön ja tuntimäärän, jonka mukaisesti opettaja hoitaa työssäoppimisen ohjausta. Tehtävä työ on siis suhteutettava varattuun tuntimäärään ja työstä maksettavaan korvaukseen.

Työpaikoilla käynnit ovat työntekijän tavanomaiseen tavanomaisiin työtehtäviin liittyviä matkoja työpisteestä toiseen tai määrätystä lähtöpaikasta toiseen ja takaisin työntekopaikkakunnalla tai alueella. Matkoista maksetaan matkakustannusten korvausta Verohallinnon voimassa olevien ohjeiden mukaan.

Opettajalle korvataan työnantajan määräämä:

  • ammattitutkinnon/erikoisammattitut­kin­non/ammattiosaamisen näytön (ellei ole työssäoppimisen ohjaustyötä) järjestely-, vastaanottamis- ja arviointitehtävä
  • etäopetuksena suoritettavan kurssin ohjaustyö
  • opiskelijan itseopiskelun ohjaamistehtävä
  • oppilaitoksen tai koulutusalan opetus- ja kasvatustoiminnan kehittämiseen liittyvä tehtävä tai maksulliseen palvelutoimintaan liittyvä suunnittelu- ja konsultointitehtävä.

Opetusvelvollisuustyöaikaa tekevälle opettajalle maksetaan työmäärää vastaava palkkio, jonka perusteena käytetään opettajan omaa ylituntipalkkiota siten, että yhtä ylituntipalkkiota vastaava työmäärä on 1,5 muun työn tuntia. Tehtävä, joka on mitoitettu vastaamaan 38:aa ylituntipalkkiota (57 tuntia), voidaan lukea opettajan opetusvelvollisuuteen yhtenä vuosiviikkotuntina.

Korvauksen saamisen edellytyksenä on, että tehtävät ovat työnantajan määräämiä. Etukäteen on tärkeää sopia työnantajan kanssa tehtävistä, jotka opettajan edellytetään tekevän ja määritellä aikamäärä, jonka sisällä tehtävät pyritään tekemään. Mikäli tehtävien tekemiseen kuluu enemmän aikaa, on ylityksestä syytä sopia etukäteen.

Päätoimiselle opettajalle ja päätoimiselle tuntiopettajalle maksetaan iltaopetuslisä korvauksena oppitunnilta, joka pidetään alkaen klo 16.30 tai sen jälkeen. Lisän suuruus on puolet opettajan ylituntipalkkiosta. Kokonaistyöajassa olevan opettajan iltaopetuslisän suuruus on hänen varsinainen palkkansa jaettuna luvulla 152.

Iltaopetuslisän suuruinen lisä maksetaan kultakin oppitunnilta myös lauantaille ja sunnuntaille (viikonloppulisä) sekä oppilaitoksen loma-aikoihin määrätystä opetuksesta (lomaopetuslisä). Samasta työstä voidaan maksaa vain yhtä lisää. Lomaopetuslisää ei makseta ainoastaan loma-ajaksi otetulle opettajalle.

Oppilaitoksen loma-ajoilla tarkoitetaan syys-, joulu-, urheilu- ja pääsiäislomaa sekä kesäkeskeytysaikaa, joka alkaa oppilaitoksen lukuvuoden päättäjäispäivän jälkeisenä kalenteripäivänä. Luonnonvara-alalla annettavan tavanomaisen kesätyöjakson opetus ei oikeuta lomaopetuslisään.

Vuosityöaikakokeiluiden lyhyt historia

Diasarja perehdyttää vuosityöaikakokeiluiden historiaan, joka ulottuu 1970-luvulle.

Jaa