Miltä hallitusohjelma näyttää? OAJ perkaa
Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia, jotka toteutuessaan vaikuttaisivat OAJ:n jäsenten tekemään työhön. Kokoamme tälle sivulle hallitusohjelman linjauksia teemoittain ja koulutustasoittain jaoteltuna. Sisältöjä päivitetään.
OAJ otti hallitusohjelmaan yleisellä tasolla kantaa heti tuoreeltaan perjantaina 16.6.2023, kun hallitusohjelma julkaistiin. Ensikommentit voit lukea täältä.
Mikään hallitusohjelman kirjaus ei astu voimaan välittömästi, vaan esimerkiksi lakimuutokset täytyy ensin valmistella ja viedä eduskuntaan hyväksyttäväksi. Tämä vie yleensä vähintään vuoden, ja myös tämän valmistelun aikana OAJ vaikuttaa siihen, että muutokset olisivat jäsenten edun mukaisia, kun ne tulevat voimaan.
OAJ aikoo myös läpi hallituskauden vaikuttaa sen puolesta, että hallitusohjelman kirjauksista riippumatta päättäjät kuuntelevat ja ottavat huomioon OAJ:n tavoitteita ja näkemyksiä ja että he tekevät tasapainoista ja kestävää työmarkkina- ja koulutuspolitiikkaa.
Koulutuspolitiikka: Hyviä tavoitteita, mutta missä rahat?
Ensitiedotteessa OAJ arvioi, että suhteessa hallituksen kuuden miljardin euron sopeutustavoitteeseen koulutuslinjaukset ovat pääosin hyviä. Erityiskiitosta sai hallituksen sitoutuminen oppimisen tuen uudistamiseen ja siihen, että tuki ulotetaan varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Samalla kuitenkin muistutettiin, että esimerkiksi kuntien indeksin leikkaaminen on käytännössä koulutusleikkaus. Monesta sinänsä hyvästä kirjauksesta puuttuu myös konkretia toteutustavoista sekä toteutuksen vaatimasta rahoituksesta.
Tutustu tarkemmin koulutusasteittain ja -tasoittain tehtyyn koontiin hallitusohjelman kirjauksista ja OAJ:n arvioista. Suuri osa hallitusohjelmaan kirjatuista sinänsä hyvistäkin tavoitteista vaatii OAJ:n mielestä toteutuakseen vielä paljon konkretiaa sekä riittävät resurssit.
Sisällöt päivittyvät
Selaa koko paketti tai siirry suoraan sinua kiinnostavan teeman pariin
Maahanmuutto ja kotoutamista edistävä koulutus
Jatkuva oppiminen ja osaajapula
Suunnitelma koulutuksen rahoituksen vahvistamiseksi
Varhaiskasvatus
+ Koulutusmääriä nostetaan tuntuvasti
Hallitus aikoo nostaa varhaiskasvatuksen opettajien koulutusmääriä yliopistossa OAJ:n tavoitteen mukaisesti niin, että joka vuosi koulutetaan vähintään 1400 uutta varhaiskasvatuksen opettajaa.
Aloituspaikkojen lisäys tarvitaan, jotta varhaiskasvatuksen opettajapula saadaan taitettua ja siten varmistettua, että jokaisen lapsen oikeus kelpoisen opettajan suunnittelemaan ja toteuttamaan pedagogiikkaa painottavaan varhaiskasvatukseen voi toteutua.
OAJ korostaa, että aloituspaikkojen lisäys täytyy myös rahoittaa. Vain siten voidaan turvata koulutuksen laatu yliopistoissa.
+ Osallistumisastetta pyritään edelleen nostamaan
Hallitusohjelmassa luvataan suunnata erityisiä toimia maahanmuuttajataustaisten lasten osallistumisasteen nostamiseksi varhaiskasvatuksessa. Tämä vahvistaa maahanmuuttajataustaisten lasten suomen ja ruotsin kielen osaamista ja integroitumista suomalaiseen yhteiskuntaan.
+ Tasa-arvoraha vakiintuu
Hallitus lupaa vakiinnuttaa varhaiskasvatuksen tasa-arvorahoituksen määrärahatason. Epäselväksi hallitusohjelma jättää rahoitustason.
+ Kaksivuotinen esiopetus
Hallitus aikoo arvioida kaksivuotista esiopetusta koskevan kokeilun tulokset ja valmistelee jatkotoimet. Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu päättyy vuonna 2025.
OAJ kannattaa maksuttoman esiopetuksen laajentamista kaksivuotiseksi. Oikeus esiopetukseen takaa 5-vuotiaille yhdenvertaisesti oikeuden ikä- ja kehitystason mukaiseen oppimista ja kehitystä tukevaan ohjattuun toimintaan. Näin turvataan lapsille hyvät valmiudet opinpolun jatkumolle.
Uudistuksen myötä esiopetukseen ohjautuisi koko ikäluokka, myös ne 5-vuotiaat, jotka nyt nuoremman sisaruksen kotihoidon vuoksi jäävät muita useammin varhaiskasvatuksen ulkopuolelle.
+ Varhaiskasvatuksen laatukriteerien päivittämistä arvioidaan
Hallitus lupaa arvioida varhaiskasvatuksen laatukriteereiden päivittämistä. OAJ kannattaa sitovia laatukriteereitä kaikille asteille.
– Päiväkodin johtajien kelpoisuutta laajennetaan
OAJ pitää ristiriitaisena sitä, että hallitusohjelma korostetaan pedagogiikkaa, mutta päiväkodin johtajaksi voisi kasvatustieteen maisterikoulutuksen lisäksi jatkossa kouluttautua varhaiskasvatuksen sosionomi YAMK- tutkinnolla.
– Yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaminen lisääntyy ja palaa ilmoitusmenettelyyn
OAJ pitää tärkeänä, että varhaiskasvatus on kuntien järjestämää ja vain pieni osa tuotetaan yksityisten järjestämien toimesta. Siksi seuraavat muutokset eivät saa kannatusta.
Yksityisen hoidon tuen hoitoraha korotetaan, ja sen piirissä olevien lasten määrää nostetaan. Yksityisen hoidon tukea voi saada, kun lapsi ei ole kunnallisessa varhaiskasvatuksessa, vaan häntä hoitaa palkattu hoitaja tai yksityinen varhaiskasvatuksen tuottaja. Hallitusohjelmasta ei käy ilmi, millä rahalla hoitorahan korotus toteutetaan.
Varhaiskasvatuksen palvelusetelilainsäädäntö siirretään opetus- ja kulttuuriministeriöön ja tavoitteena on mahdollistaa yhä useammalle perheelle valinta erilaisten varhaiskasvatusmuotojen välillä tasapuolisemmin.
OAJ ei kannata myöskään sitä, että yksityinen varhaiskasvatuksen järjestäminen ei jatkossa perustuisi järjestämislupaan, vaan palataan takaisin ilmoitusmenettelyyn.
Perusopetus
+ Kolmiportainen tuki uudistuu
Jo tuoreeltaan OAJ iloitsi siitä, että hallitus uudistaa kolmiportaista tukea koskevan lainsäädännön siten, että tavoitteena on turvata riittävä tuki sekä vähentää opetushenkilöstön hallinnollista taakkaa. Tavoitteena on, että oppimisen tukea on tarjolla yksilöllisesti ja oppilaan tarpeita vastaavasti. Tuen muodot halutaan valtakunnallisesti yhtenäisiksi, selkeiksi ja monipuolisiksi.
OAJ julkaisi keväällä oman mallinsa oppimisen tuen uudistamiseksi. Hallitusohjelman kirjaus antaa odottaa esimerkiksi sitä, että pedagogisia asiakirjoja selkeytetään ja vähennetään, kuten OAJ on ehdottanut. Erinomaista on sekin, että hallitus lupaa mahdollistaa erityisluokat ja pienryhmät. Tämä on tärkeää kirjata myös lakiin, samoin kuin tuen muodot.
Hallitusohjelmaan on kirjattu myös lupaus erityisopettajien ”riittävästä” koulutusmäärästä. Tämä on tärkeä kirjaus, mutta toteutusta hankaloittaa se, että samaan aikaan hallitus aikoo lakkauttaa aikuiskoulutustuen. Nopein tapa saada erityisopettajia koulutettua lisää olisi lisätä erillisiä erityisopettajanopintoja ja monialaisia opintoja, jolloin luokanopettajat tai aineenopettajat voisivat vuodessa täydennyskouluttautua erityisluokanopettajiksi ja erityisopettajiksi.
+ Perusopetuksen tuntimäärä kasvaa
Perusopetuksessa tuntimäärää aiotaan kasvattaa 2–3 vuosiviikkotunnilla. Lisätunteja on tarkoitus tuoda erityisesti alaluokille luku-, kirjoitus- ja laskutaidon opettamiseen ilman, että opetussuunnitelmaa laajennetaan. Lisäys jätetään toteutettavaksi paikallisesti.
+ Lisää rahaa oppimisen tukeen
Hallitus aikoo suunnata perusopetuksen vahvistamiseen, etenkin oppimisen tukeen, pysyvästi 200 miljoonaa euroa lisää rahaa. Lisäysesitys on määrä tehdä vuonna 2024 siten, että lisäys tulisi voimaan vuonna 2025. Vielä on epäselvää, miten rahoitus jakautuu oppimisen tuen, oppituntien lisäyksen ja muiden toimien välillä.
+ Arviointikriteerit tarkasteluun ja osaamistakuu todeksi
Hallitus aikoo tarkastella perusopetuksen arviointikriteereitä ja määritellä vähimmäisosaamistason, jolla voi edetä luokka-asteelta seuraavalle.
Hallitus lupaa toteuttaa osaamistakuun, joka tarkoittaa vähimmäisosaamistason määrittelyä ja sen saavuttamista edettäessä peruskoulussa luokalta seuraavalle. Erityistä huomiota luvataan kiinnittää peruskoulun toisen ja kolmannen luokan nivelvaiheeseen, yhdeksänteen luokkaan ja päättöarviointiin. Tavoitteena on varmistaa jokaiselle nuorelle riittävät perustaidot, joilla pärjää jatko-opinnoissa.
Tämä kaikki edellyttää, että hallitusohjelmaan kirjattu tavoite ryhmien kohtuullisesta koosta toteutuu.
+ Tolkkua ryhmäkokoihin
Opetusryhmien kohtuulliseen kokoon luvataan hallitusohjelmassa kiinnittää huomiota, jotta oppiminen mahdollistuu ja perustaidot taataan.
Oppimisen tuen toteuttamisen kannalta sopiva ryhmäkoko olisi OAJ:n mielestä alkuopetuksessa eli 1.–2.-luokalla enintään 18 oppilasta ja sen jälkeen enintään 20 oppilasta.
+ Yksityiset koulutuksen järjestäjät samalle viivalle
Hallitus aikoo nostaa yksityisten koulutuksen järjestäjien kotikuntakorvauksen 100 prosenttiin ja yhdenmukaistaa järjestäjien velvollisuudet. Varmistetaan, että järjestämisluvat mahdollistavat jatkossakin toiminnan pitkäjänteisen toteuttamisen.
+ Joustavaa perusopetusta jokaiseen kuntaan
Hallitus aikoo selvittää mahdollisuutta laajentaa joustava perusopetus toteutettavaksi jokaisessa kunnassa. Toteutuessaan tämä tukisi sitä, että jokainen oppilas saa suoritettua perusopetuksen oppimäärän.
+ Satsausta kielten opetukseen
Hallitus lupaa mahdollistaa kielten opetuksen ja opiskelun varhentaminen, monipuolistaminen ja laajentaminen. Hallitus lupaa myös varmistaa, että kieltenopetukseen on varattu riittävästi tuntiresursseja.
OAJ kannattaa ajatusta. Hallitusohjelma jättää kuitenkin vielä epäselväksi, miten varhentaminen ”mahdollistetaan” ja miten riittävät tuntiresurssit varmistetaan.
+ Tavoitteena ”häiritsevän toiminnan” vähentäminen
Hallitus lupaa vahvistaa opettajien ja rehtoreiden toimivaltuuksia puuttua opetusta häiritsevään toimintaan ja tehdä ”tarvittavat lainsäädäntömuutokset” mobiililaitteita koskien. Kouluväkivallan ehkäisyssä aiotaan ottaa käyttöön yhtenäiset suunnitelmat ja vahvistaa kiusaamisen uhriksi joutuneen oppilaan oikeusturvaa.
Keskeinen kysymys on se, miten nämä aiotaan toteuttaa, sillä konkreettisia keinoja hallitusohjelmassa ei linjata. Esimerkiksi toimivaltuuksien lisäämisen toteutuksessa täytyy arvioida tarkkaan, lisäisikö se opettajien ja rehtoreiden töitä ja velvoitteita. Mahdollisista lisätöistä pitäisi tietenkin maksaa sekä ositta tarpeen mukaan työaikaa niiden toteuttamiseen. Tämä pätee myös mobiililaitteiden käytön rajoittamista koskeviin lakimuutoksiin.
Epäselvää on se, mitä tarkoitetaan yhtenäisillä suunnitelmilla. Uusia suunnitelmia ja papereita ei kaivata, vaan kouluväkivallan ehkäisemiseksi OAJ on vuosia esittänyt riittävän pieniä ryhmiä, tarpeeksi tukea oppimiseen ja lisää kelpoisia opettajia.
+ Huomiota nivelvaiheeseen
Hallitus aikoo laatia selvityksen tutkintoon valmentavan TUVA-koulutuksen toimivuudesta ja siitä, miten koulutus auttaa lukioon ja ammatilliseen hakeutuvia sekä tukee perustaitojen vahvistumista. TUVA-koulutuksen vaatimuksia kevennetään niin, että koulutusta voidaan järjestää osatoteutuksena. Hallitusohjelma ei erittele, mitä tämä konkreettisesti tarkoittaisi.
Lisäksi hallitus aikoo mahdollistaa oppivelvollisuuden suorittamisen myös työpajatoiminnassa sekä lisätä oppivelvollisille suunnattua nivelvaiheen koulutusta kaksinkertaistamalla Kansanopistojen Opistovuosi –koulutuksen aloituspaikkojen määrän.
+ LUMA-strategia toteutukseen
Hallitus sitoutuu toimeenpanemaan LUMA-strategian, jotta oppilaiden luonnontieteellis-matemaattiset valmiudet vahvistuvat.
Tästäkin puuttuu vielä konkretia, mutta OAJ on mielellään jäsentensä äänenä mukana työryhmissä, jotta kirjauksesta tulee totta ja että strategian toimeenpano tehdään fiksusti ja riittävillä resursseilla.
+ Perusopetuksen järjestämiselle yhtenäiset kriteerit
OAJ kannattaa hallituksen suunnitelmaa laatia perusopetuksen järjestämiseen liittyvät kriteerit. Kriteerien tavoitteena on varmistaa jokaisen lapsen sivistyksellisten oikeuksien toteutuminen asuinpaikasta riippumatta.
OAJ on mielellään mukana kriteerien valmistelussa, ja varautuu laatimaan omat kantansa kriteereihin heti alkusyksyn aikana.
– Peruskoulun kehittämistarpeiden selvittämisen sijaan pitäisi tarttua toimeen
Hallitusohjelmassa mainitaan mm. huoli oppimistuloksista. Huoleen hallitus vastaa käynnistämällä ”laaja-alaisen peruskoulun tulevaisuustyön” peruskoulun kehittämistarpeiden arvioimiseksi.
Tärkeämpää olisi tarttua toimeen ja korjata tiedossa olevat ongelmat.
OAJ:n kanta on se, että kehittämis- ja korjaustarpeet ovat kyllä tiedossa, ja niistä kertovat jo aiemmilla hallituskausilla tehdyt vastaavat selvitykset. Uutta parlamentaarista ryhmää OAJ ei siis pidä tarpeellisena, vaan tärkeämpää olisi tarttua toimeen ja korjata tiedossa olevat ongelmat. Kun tällaisesta tulevaisuustyöstä on kuitenkin linjattu, OAJ haluaa olla mukana ryhmässä ja on jo aloittanut omien näkemystensä kokoamisen tulevaisuustyön tueksi.
– Laatukriteerien päivittämistä arvioidaan – missä teot?
Hallitus lupaa ”arvioida” perusopetuksen laatukriteereiden päivittämistä.
OAJ huomauttaa, että jo edellisellä kaudella OKM:ssä tehtiin työtä perusopetuksen laatukriteerien päivittämiseksi. Silloin työn kuitenkin torppasi se, että Kuntaliitto vastusti valtakunnallisesti sitovia kriteereitä.
Pohjatyö laatukriteerien määrittelyssä on siis jo tehty, ja sen pohjalta OAJ on mielellään mukana jatkotyöstössä, joka alkanee jo syksyllä. OAJ pitää tärkeänä, että laatukriteereistä tehdään sitovat. Vain siten niillä on merkitystä ja ne auttavat edistämään perusopetuksen tasa-arvoa läpi Suomen.
Ammatillinen toinen aste
Useat hallitusohjelmaan kirjatut ammatillista koulutusta koskevat tavoitteet ovat hyviä – esimerkiksi koulutuksen keskeyttämisen vähentäminen ja osaamisen ja oppimisen tuen lisääminen. Kun perusasiat ovat kunnossa ja opiskelijat saavat riittävästi tukea, voidaan edesauttaa opiskelijoiden työllistymistä ja sitä, että he saavat valmiudet halutessaan myös jatkaa opintoja korkea-asteella.
Ammatilliseen koulutukseen on kohdistunut viime vuosina merkittäviä rakenteellisia uudistuksia, kuten ammatillisen koulutuksen reformi ja oppivelvollisuusuuden laajentaminen. Tämäkään hallitus ei jätä ammatillista koulutusta uudistusten ulkopuolelle, vaan luvassa on rahoituksen, toiminnan ohjauksen ja koulutuksen tarjonnan uudistamista. Vaikka isoilta leikkauksilta vältyttiin, herää edelleen kysymyksiä siitä, onko näillä tehtävillä uudistuksilla jokin säästötavoite.
Monet ammatillista koulutusta koskevat kirjaukset kaipaavat myös konkretiaa, jotta toteutus tehdään fiksusti, kestävästi ja riittävillä resursseilla.
+ Hallitus lupaa turvata lähiopetuksen määrän, työpaikkaohjaamisen ja oppimisen tuen
Hallitusohjelmassa on hyviä ja kunnianhimoisia tavoitteita ammatilliselle koulutukselle. Hallituksen tavoitteena on mm. vähentää määrätietoisesti koulutuksen keskeyttämistä ja turvata riittävä lähiopetuksen määrä. Oppimisen tuen ketju luvataan yhtenäistää varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.
Tähän työhön hallitus on varannut pysyvää lisärahoitusta 10 miljoonaa euroa. Vuonna 2024 lisäys on 5 miljoonaa euroa.
OAJ näkee, että oppimisen tukea ammatillisessa koulutuksessa on vahvistettava säätämällä tukiopetuksesta ja osa-aikaisesta erityisopetuksesta sekä kohdentamalla rahoitus osa-aikaiseen erityisopetukseen ja tukiopetukseen.
OAJ:n mukaan lisätyllä 10 miljoonalla eurolla saadaan 15 %:lle opiskelijoista 16 oppituntia lukuvuodessa osa-aikaista erityisopetusta tai tukiopetusta. Rahoitus tulee kohdentaa suoraan, mahdollisimman vähäisellä hallinnollisella lisätyöllä erityisopettajan tai opettajan antamaan lisä- tai tukiopetukseen koulutuksen järjestäjän parhaaksi katsomalla tavalla.
+ HOKSeissa huomio on kiinnitettävä olennaiseen
Hallitus haluaa varmistaa, että jokainen opiskelija saa lain edellyttämät henkilökohtaiset suunnitelmat.
Jo ennestään opiskelijoille lähtökohtaisesti tehdään HOKSit. Olennaisempaa onkin varmistaa, että suunnitelmiin kirjataan selvästi opetus, ohjaus ja tuki, ja että suunnitelmat toteutuvat. Myös HOKS-prosessi on tärkeää saada sujuvammaksi. Prosessi on OAJ:ssä parhaillaan luupin alla, ja syksyllä on luvassa ehdotuksia keinoiksi, joilla prosessia voitaisiin kehittää.
+ Rahoitusmallia uudistetaan
Hallitus aikoo uudistaa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallia. OAJ näkee rahoitusmallin uudistamisen tarpeellisena, kunhan huolehditaan siitä, että rahoitusmalli takaa riittävän vakaat ja ennakoitavat mahdollisuudet opetuksen ja ohjauksen toteuttamiseen useiden ammatillista koulutusta koskevien uudistusten jälkeen.
Nykyinen rahoitusmalli on vaikeaselkoinen ja raskas. OAJ:n näkee, että oppivelvollisten osalta rahoitusmallin ns. perusrahoituksen osuus tulee nostaa 90 prosenttiin, jotta opiskelijan opetus, ohjaus ja tuki ovat pitkäjänteisiä ja tukevat osaamisen kehittymistä, valmistumista, työllistymistä ja jatko-opintoihin siirtymistä.
Rahoitusmallin uudistamisaikeissa on hyvää se, että hallitus aikoo huomioida tutkintoja pienempien osakokonaisuuksien suorittamisen. Oleellista kuitenkin on, että ensisijaisesti kannustetaan kokonaisten tutkintojen suorittamiseen, sillä ne ovat myös kelpoisuusedellytyksinä ja työn saannin edellytyksinä useisiin tehtäviin.
Vaikuttavuusrahoituksen mittariston kehittämisessä ja seurannassa pitää kuunnella vahvasti oppilaitoksia mm. asioista, joihin oppilaitos voi omalla toiminnallaan vaikuttaa.
+ Toiminnan ohjausta kehitetään
OAJ kannattaa hallitusohjelmaan kirjattua aikomusta kehittää toiminnanohjausta. Toiminnan ohjausta tulee OAJ:n mielestä tarkastella muiden koulutusmuotojen kanssa yhdessä tunnistaen tarpeet, työtavat ja yhteistyö.
Hallinnollista työtä tulee vähentää. Koulutuksen järjestämisen lupaprosesseja kehitetään niin, että mahdollistetaan nopeampi alueelliseen tarpeeseen perustuvan koulutuksen tarjoaminen. Tässä on myös huomioitava koulutuksen laatuvaatimukset.
Monen kirjauksen toteutus herättää kysymyksiä
Hallitus aikoo esimerkiksi...
- ”huomioida” ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen erityispiirteet
- lisätä englanninkielisten opintosisältöjen tarjontaa
- mahdollistaa kotimaisten kielten ”riittävän” opiskelun
- vahvistaa toisen asteen urheiluoppilaitosten asemaa ja vakiinnuttaa ammatillisten urheiluoppilaitosten rahoituksen
- keventää ulkomailla suoritettujen tutkintojen vastaavuusvaatimuksia ja varmistaa tutkintojen yhteneväisyyden sekä sujuvoittaa tutkintojen tunnustamisen käsittelyaikoja.
- ”palauttaa” liikunnan ja terveystiedon oppiaineen tutkintojen perusteisiin
Epäselväksi jää, mitä kirjauksilla käytännössä tarkoitetaan ja miten ne aiotaan toteuttaa ja rahoittaa.
Lukiokoulutus
+ Lisää rahaa
Hallitus aikoo lisätä lukiokoulutuksen rahoitusta viidellä miljoonalla eurolla vuonna 2024 ja kymmenellä miljoonalla vuodesta 2025 alkaen.
Lisäraha tulee tarpeeseen, mutta ongelmana on se, että sitä luvataan kohdentaa vain uusiin ja myöhemmin tarkentuviin velvoitteisiin. Nykyistä rahoitusvajetta tämä lisäys ei riitä korjaamaan.
+ Rahoitusjärjestelmä uudistetaan, lukiokoulutuksen saavutettavuus turvataan
Hallitus aikoo uudistaa lukiokoulutuksen rahoitusjärjestelmän vastaamaan paremmin lukiokoulutuksen järjestämisestä aiheutuviin kustannuksiin. Rahoitusmallin muutoksista tehdään kattavat vaikutusarvioinnit. Niiden pohjalta valmistellaan hallituksen esitys vuoden 2025 loppuun mennessä.
Rahoitusmallin muutokset hallitus aikoo toteuttaa riittävän pitkällä siirtymäajalla. Tavoitteena on säilyttää kattava lukioverkko. Lisäksi hallitus aikoo uudistaa lukion rahoitukseen kuuluvan pienten lukioiden lisän tukemaan koulutuksen saavutettavuutta ja sivistyksellisten oikeuksien toteutumista.
Huomio kääntyy jälleen siihen, riittääkö rahoitus.
Näitä OAJ pitää kannatettavina linjauksina. Silti huomio kääntyy jälleen siihen, riittääkö rahoitus. Jos laissa jo aiemmilta vuosilta olevaa yksikköhinnan leikkuria ei tälläkään hallituskaudella pureta, rahoitus käytännössä vähenee tulevina vuosina.
+ Oppimisen tukeen panostetaan
Hallitus aikoo säätää lukiolaisten oikeudesta tukiopetukseen sekä panostaa opinto-ohjaukseen.
Nämä ovat hyviä ja tarpeellisia uudistuksia, kunhan esimerkiksi opinto-ohjaukseen panostaminen toteutetaan fiksusti ja riittävillä resursseilla.
+ Turvaa erityisen koulutustehtävän lukioille
Hallitus lupaa, että erityisen koulutustehtävän lukioiden ”riittävä” määrä turvataan.
+ Lukiodiplomin asema vahvistuu
Hallitus lupaa luoda lukiodiplomille valtakunnallisen kriteeristön ja mahdollistaa yhden ylioppilaskokeen korvaamisen lukiodiplomilla.
Tämä on OAJ:n pitkään ajama uudistus. Olennaista on, että uudistuksen rahoitus turvataan.
– Missä laatukriteerit?
Syksyllä 2023 valmistunut lukiokoulutuksen laatustrategia ei OAJ:n suureksi pettymykseksi sisältänyt eduskunnan silloin edellyttämiä valtakunnallisia laatukriteereitä. OAJ pitää välttämättömänä, että työtä jatketaan tällä hallituskaudella valmistelemalla sitovat laatukriteerit.
Laatukriteereissä tulee kiinnittää huomio digitalisaation laadukkaaseen toteuttamiseen ja siihen, että etä- ja verkkovälitteisen opetuksen laadukkaalle toteuttamiselle luodaan selkeät periaatteet ja yhteiset käsitteet. Laatukriteereissä tulee huomioida henkilöstön hyvinvointiin ja työssä jaksamiseen liittyvä kokonaisuus.
Monen kirjauksen toteutus herättää kysymyksiä
Lukiokoulutukseen liittyen hallitus aikoo myös esimerkiksi...
- mahdollistaa englanninkielisen ylioppilastutkinnon ”rajatuin kriteerein”
- Selvittää viikottaisen liikunnanopetuksen mahdollistamista
Myös näissä kysymyksiä herättää käytännön toteutus sekä se, onko hallitus valmis käyttämään uudistuksiin lisärahaa. Esimerkiksi englanninkielisten ylioppilastutkintojen mahdollistaminen ei onnistu ilman Ylioppilastutkintolautakunnalle kohdennettavaa lisärahoitusta.
Korkeakoulutus
Hallitusohjelmassa luvataan juhlavasti kääntää suomalaisten osaamistaso takaisin kasvu-uralle ja nostaa koulutustasoa. Se edellyttää satsauksia korkeakoulutukseen. Tästä hallitusohjelmassa onkin oikeansuuntaisia linjauksia, mutta monin paikoin konkretia ja etenkin eurot vielä uupuvat.
OAJ pitää välttämättömänä, että rahoitus sekä aloituspaikkojen lisäämiseen että TKI-rahoitukseen on käytössä jo vuoden 2024 alussa. Hallitusohjelmassa ei ole uskottavia resursseja Suomen koulutustason nostamiseksi. Korkeakouluilla on mahdotonta enää lisätä aloituspaikkoja leikkautuvalla perusrahoituksella ja työmarkkinat jäävät näin ollen odottamaan korkeasti koulutettuja osaajia.
Hallitusohjelmassa ei ole uskottavia resursseja Suomen koulutustason nostamiseksi.
+ Hallitus sitoutuu lisäämään korkeakoulujen aloituspaikkoja
Hallitus aikoo laatia suunnitelman toimenpiteistä, joilla edetään kohti tavoitetta nostaa Suomen korkeakoulutettujen nuorten aikuisten määrän OECD:n kärkimaiden tasolle. Tavoite on hyvä. Se on myös kunnianhimoinen, sillä vuonna 2021 vain 40 prosenttia Suomen 25–34-vuotiaista oli suorittanut korkea-asteen tutkinnon, kun kärkimaat hätyyttelevät jopa 70 prosentin tasoa.
Tavoitteeseen yltäminen vaatiikin myös kunnianhimoisia tekoja lähtien siitä, että yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen aloituspaikkoja lisätään tuntuvasti ja lisäykset rahoitetaan täysimääräisesti. Ilman riittävää rahoitusta ei paikkoja voida lisätä.
Suurena puutteena pidämme sitä, ettei hallitusohjelmassa ole kyetty konkretisoimaan lisäysmäärää eikä linjaamaan kuinka lisäykset rahoitetaan.
+ T&k-toiminnan rahoitusta vahvistetaan
Hallitus sitoutuu toimeenpanemaan parlamentaarisen tki-työryhmän ehdotukset siitä, miten Suomen t&k-toiminnan rahoitus nostetaan neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta vuoteen 2030 mennessä.
OAJ pitää tärkeänä, että lisääntyvää tki-rahoitusta kohdennetaan yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen perusrahoitukseen. Rahoitusta yrityksille suunnattaessa pitäisi myös edellyttää, että ne tekevät enemmän TKI -yhteistyötä korkeakoulujen kanssa.
– Uudistukset osoittautumassa rahoitusleikkauksiksi
Yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen indeksejä ei jäädytetä, mutta hallitus aikoo silti leikata valtion rahoitusta korkeakouluilta.
Rahoitusleikkaukset toteutetaan siten, että EU- ja ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden olisi vuodesta 2024 alkaen maksettava itse kokonaisuudessaan koulutuksensa kustannukset ja siksi Korkeakoulujen rahoituksesta leikataan vuonna 2024 viisi miljoonaa euroa. Leikkaus kasvaa portaittain niin, että 2027 se on 20 miljoonaa. Kokonaisuutena leikkaus on yhteensä 70 miljoonaa euroa.
Se, saavatko korkeakoulut leikkausta vastaavan rahoituksen kerättyä lukukausimaksuilla, on erittäin epävarmaa. Lukukausimaksujen roima korotus vähentää varmasti houkuttelevuutta tulla Suomeen opiskelemaan EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta.
On erittäin epävarmaa, saavatko korkeakoulut leikkausta vastaavan rahoituksen kerättyä lukukausimaksuilla.
Toinen leikkaus toteutetaan leikkaamalla valtion rahoitusta vastaava määrä kuin korkeakoulujen avoimen koulutustarjonnan säädettyjä enimmäismaksuja korotetaan. Tämä on yhteensä 39 miljoonan euron leikkaus, jos avoin koulutustarjonta ei tätä kykene jatkossa kattaamaan.
Ammattikorkeakouluihin ja yliopistoihin kohdistuvat leikkaukset voivat siten olla yhteensä 109 miljoonaa euroa vuosien 2024-2028 aikana. Ammattikorkeakoulujen osuus tästä on arviolta noin 36 miljoonaa euroa. Tilannetta ja korkeakoulujen rahoituskehitystä on seurattava tiiviisti, jotta ei käy niin, että samalla, kun halutaan nostaa kansan koulutustasoa, leikataan kouluttamisen edellytyksiä.
– Sote- harjoittelumaksujen leikkaaminen ammattikorkeakouluilta
Ammattikorkeakouluihin kohdistuu lisäksi 12 miljoonan euron vuosittainen leikkaus, kun ns. sote -harjoittelumäärärahat leikataan ammattikorkeakoulujen perusrahoituksesta. Koska sote-alalla on merkittävä pula osaajista, on syytä todeta, että 12 miljoonalla kouluttaa 1 500 sotealan osaajaa.
Vapaa sivistystyö
+ Kansanopistojen Opistovuosi –koulutukseen 3 miljoonaa
Hallitus aikoo lisätä oppivelvollisille suunnattua nivelvaiheen koulutusta kaksinkertaistamalla Kansanopistojen Opistovuosi –koulutuksen aloituspaikkojen määrää. Tähän osoitetaan 3 miljoonan euron määräraha.
– Hallitus vähentää vapaan sivistystyön vuosittaista rahoitusta 25 miljoonaa euroa
Hallitusneuvottelujen aikana huhut huomattavasti suuremmista summista liikkuivat villeinä, ja OAJ kokosi joukon muita tahoja vastustamaan kanssaan yhdessä leikkauksia.
Leikkaussumma saatiin pienemmäksi, mutta silti hallituksen suunnittelema ja valtion budjetin kannalta mitätön leikkaus tulee näkymään vapaan sivistystyön kentällä raadollisesti.
Taiteen perusopetus
+ Lainsäädäntö uusitaan
Hallitus aikoo uudistaa taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön. Tavoitteena on opetuksen saavutettavuuden parantaminen eri taiteenalat huomioiden.
OAJ seuraa kiinnostuneena lainvalmistelun käynnistymistä. Taiteen perusopetuksen saavutettavuudesta täytyy huolehtia, samoin opettajien saatavuudesta ja heidän osaamisensa päivittämisestä.
Maahanmuutto ja kotoutumista edistävä koulutus
OAJ julkaisi kesäkuussa 2024 ehdotuksensa ratkaisuiksi, joilla voidaan edistää maahanmuuttotaustaisten kouluttautumista ja työllistymistä Suomessa.
Tutustu OAJ:n ratkaisuihin täällä.
+ Valmistava opetus pitenee
Hallitus aikoo laatia perusopetuksen valmistavalle opetukselle selkeät tavoitteet ja testauksen, jonka läpäisy on edellytys yleisopetukseen siirtymiselle. Lisäksi valmistavan opetuksen rahoitus aiotaan laajentaa enintään kaksivuotiseksi.
Epäselväksi hallitusohjelma jättää uudistusten lainsäädäntötarpeet ja sen, mistä uudistuksen vaatiman rahoitus löydetään.
+ Kotimaisten kielten opetusta vahvistetaan
Hallitus aikoo vahvistaa kotimaisten kielten opetusta kaikilla koulutusasteilla- ja tasoilla, varhaiskasvatuksesta korkeakoulutukseen.
Myös tältä osin hallitusohjelmasta uupuu selkeät kirjaukset siitä, miten kielten opetuksen vahvistaminen toteutetaan ja rahoitetaan.
Opettajarekisteri
– Opettajarekisterin perustamisesta ei kirjauksia
OAJ:n ja monien tutkimuslaitosten pitkään kaipaama opettajarekisteri otti tänä keväänä askeleen eteenpäin, kun Opetushallitus sai valmiiksi määrittelytyönsä rekisterin rakentamisen edellytyksistä ja rajauksista. Opettajarekisterin perustamista kannatti myös valtaosa tahoista, jotka antoivat asiasta lausuntonsa opetus- ja kulttuuriministeriölle maaliskuussa 2022.
Vankasta kannatuksesta huolimatta hallitusohjelmassa ei opettajarekisteriä mainita. OAJ:n mielestä hallituksen olisi silti tärkeää jo syksyn budjettiriihessä varata rahaa opettajarekisterin perustamiseen ja käynnistää työ rekisterin perustamiseksi viipymättä.
Hallituksen olisi tärkeää jo syksyn budjettiriihessä varata rahaa opettajarekisterin perustamiseen ja käynnistää työ rekisterin perustamiseksi viipymättä.
Opettajarekisteri tarvittaisiin ennakoimaan opettajatarvetta sekä kokoamaan yhteen tietoja opettajien täydennyskoulutuksesta. Näin voitaisiin esimerkiksi ehkäistä eläköitymisestä aiheutuvaa opettajapulaa.
Jatkuva oppiminen ja osaajapulaan vastaaminen
Hallitusohjelmassa on monia kirjauksia siitä, miten jatkuvaa oppimista edistetään ja osaajapulaan vastataan. Jatkuvan oppimisen rahoitusratkaisut on tehtävä tällä hallituskaudella.
Yksilöille ja työnantajille on luotava kannusteet hankkia tarvitsemansa koulutus. Esimerkiksi korkeakoulut eivät voi kasvattaa tai kehittää jatkuvan oppimisen tarjontaa perusrahoituksella.
Näistä OAJ kannattaa esimerkiksi seuraavia – joskin huomiota täytyy näissäkin kiinnittää siihen, että toteutus tehdään fiksusti ja riittävästä rahoituksesta huolehditaan.
- Jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia lisätään erityisesti sote- ja kasvatusaloille
- Edistetään TalentBoost-ohjelmaa (koulutusta Suomessa vaadittavaan ammattipätevyyteen ja suomen/ruotsin kielitaitoon työvoimapula-aloilla)
- Suomen tai ruotsin kielen opetuksen uudistaminen maahanmuuttajille
- Säädös velvoitteesta jatkaa kielikoulutusta, jos kielitaitovaatimus ei täyty ( esim. Ammatilliseen koulutukseen tarvittava
- Käyttämättömän osaamispotentiaalin hyödyntäminen, osallisuus ja osaaminen (piilotyöttömät, osatyökykyiset, vammaiset, paluumuuttajat, työhaluiset eläkeläiset)
- Rahoitusjärjestelmä tukee tutkintoja pienempien osaamiskokonaisuuksien suorittamista
- Selvitetään oppisopimuskoulutuksen ja opintotuen parempi yhteensovittaminen
Ristiriitaista on se, että samaan aikaan kun hallitus on huolissaan osaajapulasta, se aikoo esimerkiksi lakkauttaa aikuiskoulutustuen ja vuorotteluvapaajärjestelmän sekä leikata vapaasta sivistystyöstä.
Blogikirjoituksemme tiivistää, miksi aikuiskoulutustukea ja vuorotteluvapaajärjestelmää tarvitaan
Myös seuraavissa hallituksen lupaamissa jatkuvaan oppimiseen ja osaajapulaan vastaavissa kirjauksissa paljon jää kiinni siitä, miten ne aiotaan toteuttaa.
- aikuisten tutkintokoulutuksen kohdentaminen
- koulutuksen suuntaamisessa työvoimapoliittinen tarveharkinta
- Jatkuvan oppimisen tarjonnan markkinalähtöisyyttä lisätään
- Oppisopimuskoulutuksen korvauksen porrastaminen
Kuntien rooli ja rahoitus
Hallituksen kuntapolitiikka sisältää monia kirjauksia, joiden käytännön toteutuksella voi olla merkittäviä vaikutuksia varhaiskasvatus- ja koulutuspalveluiden järjestämiseen. Tässä vaiheessa kirjauksista huolta herättävät muun muassa seuraavat asiat:
- Kuntien tulevaisuuden toimintaedellytysten turvaamiseksi on tärkeää tunnistaa ja sallia kuntien erilaistuminen.
- Kaikkien kuntien toimintaedellytyksiä vahvistetaan jatkamalla normien purkamista nykyisestä kuntien tehtäväkentästä. Tarkoitusta varten hallitus käynnistää kuntien normituksen keventämisohjelman, johon kytketään kaikki kuntia ohjaava sektorilainsäädäntö soveltuvin osin. Kuntien toiminnan ja tehtävien mitoitusta ja toteutustapojen yksityiskohtaista sääntelyä karsitaan. Osana ohjelmaa toteutetaan erilaisia kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja, joiden avulla kokeillaan miniminormiohjausta kuitenkaan vaarantamatta ihmisten perustuslain mukaisia oikeuksia palveluihin.
Näitä kirjauksia mm. OAJ on ajanut ja kannattaa:
- Kuntien tehtäväkentän vakiinnuttamiseksi kuntien tehtäviä ei siirretä hyvinvointialueille hallituskauden aikana.
- Hallitus lisää myös alueellisten ratkaisujen joustavuutta kuntien ja hyvinvointialueiden työnjaossa. Tavoitteen edistämiseksi säädetään kuntien ja hyvinvointialueiden mahdollisuudesta sopia tehtävien hoitamisesta alueellisten ja paikallisten tarpeiden mukaisesti.
- Hallituskauden alussa hallitus tekee kustannus- ja vaikuttavuusarvioinnin oppilas- ja opiskelijahuollon toimivuudesta. Oppilas- ja opiskelijahuollon osalta luodaan mahdollisuus sopia kyseisten palveluiden organisoimisesta myös kuntien kautta.
- Hallitus edistää asukkaiden palveluiden laadun ja yhdenvertaisuuden toteutumista varmistamalla, että palveluista vastuuta kantavat kunnat ovat taloudellisesti elinvoimaisia. Kriisikuntakriteereiden tehokkuutta arvioidaan hallituskauden aikana. Kuntakoon kasvuun suhtaudutaan myönteisesti.
- Hallitus vahvistaa kaikkien lasten sivistyksellisten perusoikeuksien yhdenvertaista toteutumista.
Huolta OAJ:ssä herättää myös se, että hallitus aikoo leikata prosentin kuntien indeksistä. Se on käytännössä koulutusleikkaus, todettiin jo OAJ:n ensikommenteissa uudesta hallitusohjelmasta.
Rahoituskuilu säilymässä
– Koulutuksen kokonaisrahoitustason noston pitkän aikavälin suunnitelma puuttuu
Hallitusohjelman yksi suurimpia puutteita on se, että siitä puuttuu pitkäjänteinen, hallituskausien yli jatkuva ohjelma ja suunnitelma siitä, kuinka koulutuksen kokonaisrahoitus nostetaan pohjoismaiselle tasolle. Tämä on tehtävä tällä hallituskaudella. Ilman riittävää perusrahoitusta on mahdotonta saavuttaa koulutukselle asetettuja tavoitteita tai ratkoa vastassa olevia ongelmia.
Ilman riittävää perusrahoitusta on mahdotonta saavuttaa koulutukselle asetettuja tavoitteita tai ratkoa vastassa olevia ongelmia.
Uudet velvoitteet koulutusjärjestelmälle on resursoitava täysimääräisesti. Ikäluokkien pienenemisestä vapautuvat valtion rahoitusosuudet on käytettävä kasvatuksen ja koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden parantamiseen.
Kriisien ja taloudellisen epävarmuuden aikana on entistä tärkeämpää huolehtia tulevan kasvun edellytyksistä. Myös Suomen huoltovarmuus ja kriisivalmius edellyttävät pitkäjänteistä suunnitelmallista panostamista kasvatukseen, koulutukseen ja tutkimukseen.
Hallitusohjelma ja työlainsäädäntö: Rajuja linjauksia
OAJ otti jo ensitiedotteessaan kantaa hallituksen kaavailemiin rajuihin työelämälainsäädännön muutoksiin. Yhdessä muiden liittojen kanssa OAJ nosti vielä esiin, että hallituksen ei pidä sekaantua työmarkkinamalliin. Tutustu alta tarkemmin, mitä OAJ ajattelee hallitusohjelmassa kaavailluista muutoksista.
Sisällöt päivittyvät.
– Työriitalain muuttaminen, sovittelujärjestelmä ja työtaistelut
Hallitus pyrkii muuttamaan työriitalakia siten, että työmarkkinamalli olisi aiempaa vientivetoisempi. Käytännössä siis vientialat määrittelisivät esimerkiksi palkankorotusten tason, ja työriitoja ratkovalla sovittelijalla ei olisi mahdollisuutta ylittää sovintoehdotuksissaan tätä tasoa.
OAJ tuomitsee nämä esitykset jyrkästi. Hallituksen suunnitelma on vastoin Suomea sitovia kansainvälisiä sopimuksia ja perustuslakia. OAJ tuomitsi työmarkkinamalliin puuttumisen tuoreeltaan myös yhteiskannanotossa lukuisten muiden ammattijärjestöjen kanssa. Hallituksen tavoite lakisääteisestä vientimallista on täysin vastoin ammattiliittojen neuvotteluoikeutta, sopimusvapautta, työtaisteluoikeutta sekä sopimusyhteiskunnan periaatteita.
Uhkana on, että työnantajapuoli veisi sopimusneuvottelut automaattisesti valtakunnansovittelijan pöydälle. Samalla rapautuisi sovitteluinstituution merkitys, koska valtakunnansovittelijan kädet olisivat sidotut jo etukäteen. Tämän seurauksena laillisetkin lakot ja muut työtaistelutoimet menettäisivät vaikuttavuuttaan.
Tutustu OAJ:n tammikuussa 2024 julkaistuun lausuntoon täällä
– Ensimmäisen sairauspäivän muuttaminen palkattomaksi
Hallitus suunnittelee uudistusta, joka tekisi ensimmäisestä sairauslomapäivästä palkattoman”omavastuupäivän”. Omavastuupäivä ei koskisi yli viiden päivän sairauslomia tai tilanteita, joissa sairaspoissaolo johtuu työstä.
Kyseessä on vasta hallitusohjelmaan tehty kirjaus, joka vaatisi lakimuutoksen toteutuakseen. Jos lakimuutos toteutuisi, työ- ja virkaehtosopimuksessa voitaisiin jatkossakin sopia sairauslomakäytännöstä lain kirjausta paremmin.
Ainakaan välittömiä vaikutuksia uudistuksella ei olisi isoon osaan OAJ:n jäsenistä. Vaikka lakia muutettaisiin, sairauslomakäytännöt menisivät entiseen tapaan ainakin nykyisten työ- ja virkaehtosopimusten päättymiseen asti.
Poikkeuksena ovat seuraavat jäsenryhmät, joiden työehtosopimuksiin on kirjattu sairauslomien määrittyvän työsopimuslain mukaisesti:
- Yksityisen opetusalan työehtosopimuksen sivutoimiset tuntiopettajat ja vastaavassa asemassa olevat tuntiopettajat, joita on kaikissa yksityisen opetusalan koulutusasteilla peruskoulusta ammattikorkeakouluun saakka
- Kunnallisissa virka- ja työehtosopimuksen piirissä olevat vapaan sivistystyön opettajat, joilla on alle 14 opetustuntia viikossa
- AVAINOTES:in aikuiskoulutuskeskuksen sivutoimiset tuntiopettajat, joiden työaika on alle 16 tuntia viikossa, sekä kansalaisopiston tuntiopettajat, jotka opettavat keskimäärien alle 14 tuntia viikossa.
– Määräaikaisten aseman heikentäminen
Hallitus haluaa muuttaa työsopimuslain nykyistä sääntelyä määräaikaisesta työsopimuksesta siten, että jatkossa työsopimus olisi mahdollista tehdä vuodeksi määräaikaisena myös ilman erityistä perustetta.
OAJ kritisoi suunnitelmaa, sillä se heikentäisi olennaisesti työntekijöiden työsuhdeturvaa. Muutos lisäisi epävarmuutta työmarkkinoilla. Riskinä on, että vastaisuudessa alettaisiin solmimaan aina enintään vuoden pituisia määräaikaisia työsopimuksia.
Opetus- ja tutkimusalalla perusteettomat määräaikaisuudet ovat jo ennestään merkittävä ongelma. Toisaalta opetusalalla tilanne on monia aloja selkeämpi, koska kelpoisuusasetus ohjaa rekrytointeja.
– Irtisanomisen helpottaminen
Hallitus suunnittelee muuttavansa henkilöön liittyvän irtisanomisperusteen sääntelyä niin, että työsopimuksen päättämiseen riittäisi jatkossa ”asiallinen syy”. Nykylaissa edellytetään tämän lisäksi myös painavaa syytä.
OAJ:n mielestä tämäkin lisäisi epävarmuutta työmarkkinoilla ja olisi merkittävä heikennys työntekijöiden työsuhdeturvaan.
– Lomautusilmoitusajan lyhentäminen
Hallitus haluaa lyhentää työsopimuslain vaatimusta lomautusilmoitusajasta seitsemään päivään nykyisen 14 päivän sijaan. Lomautus voitaisiin siis käynnistää nykyistä nopeammin, jolloin lomautettavat työntekijät menettäisivät palkkansa viikkoa nykyistä aiemmin. Kyse olisi ns. pakottavasta lainsäädännöstä, ja sitä voitaisiin noudattaa, vaikka työehtosopimuksilla olisi sovittu pidemmästä ajasta.
Toteutuessaan muutos koskisi pääsääntöisesti yksityistä sektoria.
–Ansiosidonnaisen työttömyysturvan porrastus ja työssäoloehdon pidentäminen
Hallitus aikoo porrastaa ansiosidonnaisen työttömyysturvan tasoa siten, että kahdeksan työttömyysviikon jälkeen tuki laskee 80 prosenttiin alkuperäisestä ja 34 viikon jälkeen 75 prosenttiin alkuperäisestä. Lisäksi hallitus haluaa pidentää ansiosidonnaisen työttömyysturvan työssäoloehtoa 12 kuukauteen.
OAJ kritisoi näitä suunnitelmia jo tuoreeltaan, sillä toteutuessaan heikennykset osuisivat erityisesti niihin, jotka ovat jo ennestään heikommassa asemassa työelämässä.
– Yhteistoimintalain soveltaminen yli 50 henkilöä työllistäviin yrityksiin
Hallitus muuttaa yhteistoimintalakia siten, että lakia sovellettaisiin jatkossa vain niihin yrityksiin ja yhteisöihin, jotka työllistävät säännöllisesti 50 työntekijää. Nykyisin lakia sovelletaan yrityksissä, joissa työntekijöitä on 20 tai enemmän.
OAJ:n mielestä muutos olisi vastoin yhteistoimintalain mukaista vuoropuheluperiaatetta, sillä jatkossa lakia ei enää sovellettaisi valtaosaan suomalaisista yrityksistä. Samalla lisääntyisi epävarmuus työmarkkinoilla.
– Takaisinottovelvollisuuden poistaminen alle 50 henkilöä työllistäviltä yrityksiltä
Hallitus haluaa poistaa työsopimuslakiin perustuvan työntekijän takaisinottovelvollisuuden 50 henkeä säännöllisesti työllistäviltä yrityksiltä ja yhteisöiltä.
OAJ pitää linjausta heikennyksenä. Suurta käytännön merkitystä muutoksella ei silti välttämättä olisi, koska irtisanotut eivät usein edes halua mennä takaisin töihin yritykseen, josta heidät on irtisanottu.
Paikallisen sopimisen lisääminen
Hallitus haluaa uudistaa lainsäädäntöä siten, että paikallinen sopiminen olisi mahdollista kaikissa yrityksissä, myös järjestäytymättömissä.
Lisäksi hallitus haluaa muuttaa työlainsäädäntöä niin, että myös yrityksen kanssa tehdyllä työehtosopimuksella voitaisiin sopien poiketa samoista työlainsäädännön säännöksistä, joista poikkeaminen on nyt mahdollista vain valtakunnallisella työehtosopimuksella. Työsopimuslaissa on määritelty lista tällaisista asioista, ja listalla on muun muassa sairausajan palkka.
Valtaosaan OAJ:n jäsenistä uudistus ei vaikuttaisi suoraan, koska opetusalalla lähes kaikki työnantajat ovat järjestäytyneitä. Opetusalalla järjestäytymättömiä työnantajia löytyy mm. erilaisista opistoista ja päiväkodeista.
Eläkeuudistus
Hallitus aikoo valmistella eläkejärjestelmään liittyviä muutoksia keskeisten työmarkkinajärjestöjen kanssa kolmikantaisesti. Tavoitteena on varmistaa eläkejärjestelmän ”rahoituksellinen kestävyys” sekä turvata ”riittävä etuustaso”.
Jos kolmikantaisesti ei löydetä yhteisymmärrystä muutoksista tammikuuhun 2025 mennessä, hallitus tekee eläkejärjestelmään liittyviä päätöksiä ilman työmarkkinajärjestöjä.
+ Työttömyyskassojen rooli
Hallitus aikoo antaa työttömyyskassoille mahdollisuuden tarjota asiakkailleen työvoimapalveluita. Tätä OAJ pitää positiivisena muutoksena.