Tuloksia haulle "Koulutusjärjestelmä"

OAJ:n mielestä on perusteltua painottaa oppisopimuskoulutuksen koulutuskorvauksissa nuoria opiskelijoita, joilla ei ole aiempaa toisen asteen tutkintoa. Valmisteilla on väliaikainen asetusmuutos, jonka turvin työnantajalle voidaan maksaa korotettua koulutuskorvausta, jos oppisopimuskoulutuksessa oleva on alle 20-vuotias ja vailla toisen asteen tutkintoa.

Jos perusopetuksen oppilas ei tukitoimillakaan saavuta arvosanan 5 mukaista osaamista, hänen oppimääränsä voidaan yksilöllistää. Yhteishaussa yksilöllistetyn oppimäärän mukaisten arvosanojen käsittely tapahtuu nykyisin epäoikeudenmukaisesti. Tähtimerkillä merkityt yksilöllistetyn oppimäärän arvosanat rinnastetaan yhteishaussa tavallisen oppimäärän mukaisiin arvosanoihin, vaikka osaamisen taso ei ole verrattavissa. OAJ vaatii lausunnossaan, että perusopetuksen yksilöllistetyn oppimäärän tähtimerkillä merkitty arvosana rinnastetaan yhteishaussa arvosanaan 5.

OAJ on vaikuttanut pitkäjänteisesti opettajarekisterin saamiseksi. Tässä muutamia keskeisiä vaiheita, joiden kautta työ on edennyt. Vaiheet listattu tuoreimmasta vanhimpaan.

OAJ kannattaa rekisteriä, johon kerätään seuraavat tiedot: nimi, ikä, opettajan kelpoisuus tai kelpoisuudet sekä korkeakouluissa suoritetut täydennyskoulutukset. Rekisteriin tallennettaisiin myös tieto virasta, tehtävästä tai toimesta, jossa opettaja tai johtaja työskentelee.

Opettajarekisteri muun muassa auttaa opettajankoulutuksen paikkamäärien arvioinnissa ja vahvistaa opettajan ammatin vetovoimaa.

Aikuiskoulutuksen keinovalikoimaa pitää kehittää ja koulutuksen rahoitusmallit saada tukemaan jatkuvaa oppimista. Paljon puhuttu aikuisten osaamisen kehittäminen jää muuten pelkiksi puheiksi, kirjoittaa erityisasiantuntija Tuovi Manninen.

Yksityisestä varhaiskasvatuksesta halutaan luvanvaraista. OAJ kannattaa luvanvaraisuutta, mutta katsoo, että yksityisten päiväkotien varhaiskasvatusta olisi parasta säädellä järjestämisluvin kuten yksityistä perusopetusta.

Valtioneuvoston asetuksen mukaan ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa opetuksen ja ohjauksen määrä on vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti. 

Kansallisen lapsistrategian toimeenpanosuunnitelmassa on OAJ:n mielestä sivuutettu kokonaan suomalainen koulutusjärjestelmä varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle.

Korkeakoulutuksen ja korkeakoulun saavutettavuuden edistämiseksi ollaan laatimassa ohjelmaa, johon kootaan saavutettavuudelle valtakunnalliset tavoitteet. OAJ:n mielestä monet esitetyt tavoitteet ovat hyviä ja kannatettavia, mutta jotta ne voitaisiin saavuttaa, tarvitaan hyvät rakenteet ja sujuvat käytännöt korkeakoulujen ja työelämän välille.