Tuloksia haulle "Lukiokoulutus"

Hallitus saavutti monta koulutuspoliittista tavoitettaan, mutta tulevalla hallituksella on tekemistä esimerkiksi jatkuvan oppimisen ja koulupolun alun kehittämisessä. Hankelähtöisen kehittämisen kritiikki on kuultu, kertoo opettajille Akatavatalossa puhunut opetus- ja kulttuuriministeriön kansliapäällikkö Anita Lehikoinen.

Suomessa vakinaisesti asuvat lapset ovat oppivelvollisia, sanoo perusopetuslaki. Nykyisenä yhdeksän vuotta kestävänä oppivelvollisuus on ollut peruskouluun siirtymisestä lähtien eli jo lähes 50 vuotta. Oikeus opetukseen on meille suomalaisille vahva perusoikeus, jota on pidetty yhtenä itsenäisen Suomen menestystekijänä.

Kaksi edellistä hallitusta on leikannut kovalla kädellä koulutuksen rahoitusta. Kansa haluaa rahoituskäyrien kääntyvän ylöspäin, selviää Taloustutkimuksen kyselystä.

Kolme neljästä suomalaisesta on sitä mieltä, että oppivelvollisuuden pitäisi jatkua toiselle asteelle. Tämä on saanut tukea myös tutkijoilta. Puolueet ovat asiasta eri linjoilla, mutta päättäjätkin lupaavat toimia, jotta kaikki saavat toisen asteen tutkinnon.

Koulutuksesta on leikattu yli 2 miljardia euroa vuosina 2012–2019. Leikkausten vuoksi opetustunteja on vähennetty, opettajia irtisanottu ja opetusryhmiä suurennettu.

Vuonna 2021 käyttöön tulevan lukion uuden opetussuunnitelman luonnos on nyt verkossa kommentoitavana. OAJ:n asiantuntijat vinkkaavat, että huomiota kannattaa kiinnittää esimerkiksi arviointia, erityisopetusta sekä opintokokonaisuuksia ja moduuleja koskeviin lukuihin.

Rehtori on koulunsa edustaja ja alansa asiantuntija, joka saa tuoda esiin kriittisiäkin näkemyksiä lukioiden yhdistämisestä. Näin toteaa apulaisoikeusasiamiehen sijainen, joka antoi kaupungin sivistysjohtajalle huomautuksen rehtorin sananvapauden loukkaamisesta.

Lukiolain uudistuksen myötä erityisopetusta on järjestettävä jokaisessa lukiossa vuodesta 2021 alkaen. Erityisopettajat kaipaavat lisää resursseja opettamiseen ja opettajien väliseen yhteistyöhön, selviää Opetushallituksen kartoituksesta.

Lukion rahoitusta yritettiin huonoin tuloksin uudistaa vuosina 2014–2015. Uudistusyritys painottui tulosohjaukseen ja tehokkuuteen, jotka eivät lukiokoulutuksen kehittämisen kannalta olleet perusteltuja tavoitteita. Uudistuksessa oli luotu monimutkaisia rahoituselementtejä estämään opiskelun keskeyttämisiä ja opintojen pitkittymistä, vaikka tällaisia ongelmia lukioissa ei edes ollut. Eduskuntakäsittelyssä uudistuksen tie nousi pystyyn ja rahoitusmalli jäi ennalleen.

Ylioppilastutkintolautakunta on laatimassa uusia määräyksiä kokelaille tehtävistä erityisjärjestelyistä tutkinnon aikana. Uudet määräykset ovat muuttuneen lain vuoksi tarpeellisia, mutta kokeiden keston jatkuva kasvu ja tarvittavien valvojien määrä on johtamassa lukioiden toiminnan kannalta kestämättömään tilanteeseen. OAJ ilmaisi asiasta huolensa lausunnossa, jonka se muutoin hyvistä, uusista määräyksistä antoi