• logo
  • logo

OAJ neuvottelee

OAJ:n jäsenten virka- ja työehtosopimusneuvotteluissa sovitaan monista itsestään selvältä tuntuvista yksityiskohdista, esimerkiksi palkasta, työajasta, vapaista ja työhyvinvointiin liittyvistä asioista. Jäsenen ei tarvitse miettiä neuvottelemista itse, sillä OAJ neuvottelee jäsenten puolesta. Sopimusneuvottelut ovat keskeinen jäsenetu.

Löydä vastauksia usen kysyttyihin kysymyksiin

OAJ:n jäsenten uudet virka- ja työehtosopimuksista neuvoteltiin kevään ja alkukesän aikana. Tutustu usein kysyttyihin kysymyksiin, joihin olemme vastanneet sekä neuvottelujen kulkuun.

Lue vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin

Tiedätkö, mikä on sinun virka- ja työehtosopimuksesi? Täältä voit katsoa tiedot kaikista OAJ:n jäsenten sopimuksista. Jos haluat kysyä sopimuksestasi, jäsenpalvelumme auttaa. Katso jäsenpalvelun yhteystiedot täältä.

Mistä asioista neuvotellaan?

Työ- ja virkaehtosopimuksista määritellään iso liuta keskeisiä työelämän ehtoja, joita ei ole määritelty laissa ja joita ei sovita paikallisesti. Mukana ovat muun muassa palkka, työaika ja lomat.

Sopimuksista tulevat muun muassa palkka, työaika, lomat ja muut poissaolot sekä muut työsuhteen edut. Mitään sopimusten sisältöjä ei ole sovittu pysyvästi eli käytännössä kaikki sisällöt neuvotellaan joka kerta uudestaan. Minkään jo neuvotellun edun pitäminen ei ole koskaan itsestään selvää.

Sopimuksiin sisältyy laadullisia ja euromääräisiä asioita. Laadulliset käsitellään yleensä neuvotteluissa ensin. Palkat käsitellään yleensä viimeisenä, aivan neuvotteluiden lopuksi.

Sopimuskauden pituus sovitaan neuvottelemalla

Neuvotteluissa päätetään myös sopimuskauden pituudesta, mikä sekään ei ole vakio. Usein opetusalan sopimukset ovat päättyneet tammikuun lopussa, mutta tällä kertaa sopimukset päättyvät 31.3.2020. Myöhempi ajankohta johtuu Suomeen suunnitellusta, myöhemmin kariutuneesta sosiaali- ja terveysalan sekä maakuntauudistuksesta. OAJ:n vaikuttamistyön tuloksena sopimukset saatiin päättymään maaliskuussa, eikä vielä myöhemmin.

Päättymisajankohta on tärkeä, sillä vaikka sopimukset pyritään ratkaisemaan neuvotteluilla, järjestölliset toimet eli esimerkiksi ylityökiellot tai jopa lakko ovat aina mahdollisia. Kesälomakauden vuoksi myöhään keväällä päättyvät sopimukset ovat opetusalalla taktisesti huonoja.

Sopimukset määrittävät minimitason

Työ- ja virkaehtosopimuksissa määritellään minimitaso, jota paremmista ehdoista voidaan sopia paikallisesti. Lisäksi työhön vaikuttavat eri lait, kuten työehtosopimuslaki, kunnallinen virkaehtosopimuslaki ja valtion virkaehtosopimuslaki sekä kyseistä koulutusastetta koskeva lainsäädäntö.

OAJ:n jäsenillä on kaikkiaan yhdeksän eri sopimusta. Lue sopimuksista täältä.

Miten OAJ:n neuvottelutavoitteet laaditaan?

Jäsenet vaikuttavat neuvottelutavoitteisiin monin tavoin. OAJ on järjestänyt jäseniltoja ja kyselyn, minkä lisäksi eri yhdistykset koostavat tavoitteita. Eri opettajaryhmiä edustavista 20 henkilöstä koostuva OAJ:n hallitus päättää lopulliset tavoitteet. Neuvottelutaktiikan vuoksi kaikkia tavoitteita ei kerrota julkisesti.

Tavoitteita on pohdittu aina viime neuvotteluista eli vuodesta 2018 saakka, mistä on odottanut 35 sivun mittainen tavoitteiden lista. Se on huomioitu uusia tavoitteita valmistellessa.

Jäsenten toiveet kuullaan tavoitteenasettelussa

OAJ:n väki tapaa jäseniä jatkuvasti, jotta pysytään perillä jäsenistön ajatuksista. Syksyllä 2019 järjestettiin jäseniltoja ja tehtiin jäsenkysely, joista saatiin tietoa jäsenistön toiveista.

Paikallisyhdistykset ovat saaneet tavoitetoiveita jäseniltä ja vieneet ne valtakunnallisiin yhdistyksiin. Tätä kautta tavoitteita on käsitelty OAJ:n tulo- ja palkkapoliittisessa toimikunnassa, johon kuuluu edustajia kaikista opettajaryhmistä kaikkialta Suomesta. Toimikunnassa pohditaan, mitkä tavoitteet ovat realistisia ja sitä myötä järkevimpiä.

Hallitus päättää lopulliset tavoitteet

Lopulta tavoitteista päättää OAJ:n hallitus, joka koostuu jäsenten nimeämistä, eri opettajaryhmiä edustavista 20 henkilöstä. Tutustu hallitukseen täällä.

Hallitus on käsitellyt neuvottelutavoitteita kokouksissaan läpi syksyn ja hyväksyi lopulliset tavoitteet joulukuussa. Tältä pohjalta tavoitteita täsmennetään ja niiden perusteella laaditaan neuvottelustrategiaa.

Julkisuuteen on kerrottu neljä päätavoitetta, mutta niiden lisäksi on olemassa eri opettajaryhmiä koskevia yksityiskohtaisempia tavoitteita. Kaikkia tavoitteita ei voi kertoa julkisesti neuvottelutaktisista syistä.

Mitkä ovat OAJ:n neuvottelutavoitteet?

Päämääränä on neuvotella jäsenille parhaat mahdolliset sopimukset. Neuvotteluissa osapuolet antavat tiettyjä asioita saadakseen sen, mikä on itselle keskeistä. OAJ:llä on muutamia julkisia päätavoitteita. Kaikkia tavoitteita ei kerrota, sillä se ei ole taktisesti fiksua.

OAJ:n tähtäin on saada jäsenilleen mahdollisimman hyvät sopimukset kokonaisuudessaan. Neuvotteluissa kukin osapuoli antaa jotain ja saa jotain. On kyse siitä, mikä kullekin osapuolelle ja jäsenistölle on keskeistä.

OAJ:n päätavoitteita on tällä sopimusneuvottelukierroksella neljä. Niiden lisäksi on eri opettajaryhmiä koskevia yksityiskohtaisempia tavoitteita. Esimerkiksi ammatillisella puolella tavoitteena on parantaa vuosityöaikasopimuksen sopimusmääräyksiä.

Kaikkia tavoitteita ei julkisteta, sillä vastapuolelle ei haluta kertoa, mitkä ovat jäsenillemme keskeisimpiä asioita. 

OAJ:n päätavoitteet:
  • Kiky. Niin sanotut 24 kiky-tuntia halutaan pois sopimuksista tai niille halutaan kunnon kompensaatio. Vuonna 2016 Suomen taloutta haluttiin parantaa erilaisilla toimilla. Yksi näistä oli kilpailukyky- eli kiky-sopimus, joka sisälsi muun muassa ilman palkkojen korotusta tehdyn 24 tunnin vuotuisen työajan lisäyksen. Vaihtoehto oli vielä huonompi, joten tunnit lisättiin Suomessa lukuisten alojen sopimuksiin ilman mitään korvausta. Tunneista halutaan nyt eroon, sillä tehdystä työstä tulee saada palkka.

  • Varhaiskasvatuksen opettajat OVTESiin. Kunnissa työskentelevät noin 10 000 OAJ:n varhaiskasvatuksen opettajajäsentä ovat tätä nykyä kunnan yleisen virka- ja työehtosopimuksen ehtojen piirissä. Heidät halutaan siirtää muiden opettajien mukaan opetusalan sopimukseen, jotta kaikkien opettajien työehdoista voidaan sopia yhdessä.

  • Palkkaohjelma. Haluamme opetusalan palkat paremmalle tasolle. Tätä varten haemme monen sopimuskauden yli ulottuvaa palkkaohjelmaa. Vaikka palkankorotukset noudattavat julkisella ja yksityisellä yleensä yhteistä linjaa, julkisella puolella ei makseta niin sanottuja liukumia, vaikkapa bonuksia kuten yksityisellä. Tämän vuoksi julkisen puolen palkat laahaavat aina perässä, ja tähän OAJ haluaa muutoksen. Eroa ei ole realistista kuroa umpeen hetkessä, ja tästä syystä ajamme pitkäaikaista palkkaohjelmaa. Osana palkkaohjelmaa halutaan jokaiselle ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneelle vähintään 3 000 euron alkupalkka.

  • Työhyvinvointia voidaan parantaa monin tavoin. Tuomme neuvottelupöytiin muun muassa työnohjaukseen, nuorten opettajien mentorointiin, työn ja perhe-elämän yhteensovittamiseen sekä kuormitustekijöihin liittyviä asioita. Opetusalalla on nähtävissä merkkejä pahoinvoinnista, ja tämä suunta on saatava kääntymään parempaan, jotta oppilailla ja opiskelijoilla on parhaat mahdolliset oppimisympäristöt.

Lue myös Opettaja-lehden juttu: Neljällä päätavoitteella neuvottelupöytiin

Miten neuvottelut etenevät?

Neuvottelut kestävät koko sopimuskauden, kun ratkotaan sopimuksista auki jääneitä asioita. Kiivaimmat neuvottelut käydään virka- ja työehtosopimusten umpeutuessa. Tämä vaihe kestää yleensä muutaman kuukauden, mutta vaikeassa tilanteessa se voi kestää pitempäänkin.

OAJ neuvottelee jäsentensä eduista jatkuvasti. Kun uudet sopimukset ovat tulleet voimaan, niitä arvioidaan ja niiden tulkintaan liittyviä kysymyksiä pohditaan. Tässä on tärkeä osa jäsenen palveluita; jos työntekijä ja työnantaja ovat tulkinnoista eri mieltä, luottamusmies tai muut OAJ:n edustajat tulevat apuun.

Sopimusneuvotteluista jää aina avoimia kysymyksiä. Työnantaja ja työntekijäjärjestö perustavat työryhmiä, joissa pyritään ratkomaan näitä aiheita. Vuoden 2018 neuvotteluiden jälkeen OAJ on pyrkinyt ratkomaan työryhmissä lukuisia eri asioita, mm. palkkausjärjestelmään, sairauslomaan, työssä oppimiseen ja palkkaperusteisiin liittyviä asioita.

Sopimusneuvotteluilla tarkoitetaan yleensä neuvotteluiden kiivainta vaihetta

Usein sopimusneuvotteluilla tarkoitetaan kiivainta vaihetta, joka käydään työ- ja virkaehtosopimusten päättymisen tiimoilta. Tällä kertaa tämä vaihe alkaa OAJ:n jäsenten osalta tammikuussa 2020. Näistä neuvotteluista saadaan tulokseksi uudet virka- ja työehtosopimukset.

Näissä neuvotteluissa sovitaan yleensä ensin niin sanotuista laadullisista kysymyksistä. Kun näistä on sovittu, käsitellään palkat, joista neuvotellaan usein vasta aivan loppumetreillä.

Viimeiset viikot ennen sopimusten päättymistä ovat kaikkein kiireisintä aikaa. Vapaapäiviä tai pyhiä ei ajatella, vaan neuvottelijat ovat hommissa lopulta usein yötä myöten viimeiseen asti. Neuvottelutulokseen päästään usein juuri ennen sopimuksen päättymistä.

Työtaistelutoimet ovat mahdollisia vain sopimuksettomassa tilassa

Jos uusi sopimus ei synny ennen vanhan päättymistä, alkaa sopimukseton tila. Tällöin on mahdollista ryhtyä työtaistelutoimiin. Muuna aikana työtaistelutoimet eivät ole mahdollisia, vaan vallitsee niin sanottu työrauha. Lue lisää työtaistelutoimista.

Kun kaikesta on sovittu, syntyy neuvottelutulos. Siitä tulee virallinen virka- ja työehtosopimus, jos päättävät tahot hyväksyvät sen. OAJ:n kohdalla hyväksyjiä ovat sopimuksesta riippuen OAJ:n hallitus tai Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestön JUKOn hallitus.

Hyväksyjä riippuu siitä, mikä taho kyseisestä sopimuksesta viime kädessä vastaa. Yleensä sopimukset hyväksytään nopealla aikataululla, mutta on myös mahdollista, että neuvottelutulos jätetään odottamaan, kunnes muut saadaan valmiiksi. Tätä voi käyttää painostuskeinona; OAJ pitää koko opetusalan puolta.

Mitä tapahtuu, jos hallitukset eivät hyväksy sopimuksia?

On mahdollista, etteivät hallitukset hyväksy sopimuksia. Tällöin palataan neuvottelupöytään. Tästä syystä sopimusten sisällöistä kannattaa kertoa vasta, kun sopimukset on hyväksytty. Muuten voi käydä niin, että kerrotaan keskeneräisistä asioista, mikä taas voi vaikuttaa neuvottelijoiden työhön.

Entä, jos neuvottelut eivät etene?

Jos neuvottelut tyssäävät, on edellisten sopimusten päättymisen jälkeen mahdollista vauhdittaa neuvotteluita erilaisilla järjestöllisillä toimilla, kuten mielenilmauksilla tai työtaistelutoimilla.

Video: Työtaistelutoimien perusasiat tutuksi minuutissa

Teksti jatkuu videon jälkeen.

Työrauhavelvoite päättyy, jos uusia sopimuksia ei synny 31.3.2020 mennessä

OAJ:n jäsenten työ- ja virkaehtosopimukset päättyvät 31.3.2020. Jos uusia sopimuksia ei siihen mennessä synny, siirrytään sopimuksettomaan tilaan. Sen aikana palvelussuhteen ehdot pysyvät ennallaan ja palkanmaksu jatkuu normaalisti.

Työrauhaan ei kuitenkaan enää ole velvoitetta, mikä tarkoittaa, ettei työtaistelutoimille, kuten ulosmarsseille tai lakoille, ole enää laillista estettä. Työtaistelutoimia ei halua kumpikaan osapuoli, mutta joskus niiltä ei voida välttyä.

Työtaistelutoimien mahdollisuus on tärkeä osa vaikuttavaa neuvottelutoimintaa. Neuvotteluita voidaan pyrkiä vauhdittamaan myös muilla järjestöllisillä toimilla, kuten mielenilmauksilla tai flash mobeilla (tapahtuma, jossa joukko ihmisiä kerääntyy julkiselle paikalle ja tekee ennalta sovittuna ajankohtana jotain odottamatonta).

Millaisia työtaistelutoimia on olemassa?

Suomessa laki sallii työtaistelutoimet, joita ovat esim. ylityökielto, hakukielto tai lakko. Ylityökiellolla estetään tavallisen työajan ylittävän työn tekeminen, ja joukkoirtisanoutuminen tarkoittaa tilannetta, jossa iso joukko työntekijöitä irtisanoutuu. Hakukielto on määräaikainen toimi, jolla kielletään tai kehotetaan jäseniä olemaan hakeutumatta töihin tietyn työnantajan palvelukseen.

Lakko voi olla totaalinen tai osittainen. Yleensä se on osittainen niin, että lakkoon jäädään tietyllä paikalla tietyksi ajaksi. Lakko edellyttää lakkovaroitusta, joka tulee antaa työnantajalle ja valtakunnansovittelijalle vähintään 14 vuorokautta ennen lakon alkamista.

Valtuusto päättää opetusalan työtaistelutoimista

OAJ:n jäsenten osalta työtaistelutoimista päättää valtuusto. Se kuitenkin myönsi syyskokouksessaan 2019 järjestön hallitukselle valtuudet tehdä päätös, jos työtaisteluun lähtee enintään viisi prosenttia varsinaisista jäsenistä. Tämä valtuutus mahdollistaa toimenpiteiden aloittamisen ensivaiheessa. Laajemman työtaistelun osalta päätöksen tekee valtuusto. Yksittäinen jäsen tai yhdistys ei siis päätä työtaistelutoimista.

Tehdessään päätöksen lakosta järjestö kantaa kaiken vastuun työtaistelutoimista ja niiden seuraamuksista. Kun järjestö on päättänyt lakosta, jokaisen sen piiriin kuuluvan on noudatettava lakkopäätöstä. Työnantaja ei voi kieltää lakkoon osallistumista tai painostaa yksittäistä työntekijää. Lakko päättyy erilliseen sopimukseen, jossa määritellään työhön paluun aikataulusta.

Lakon aikana maksetaan lakkokorvausta

Lakon aikana ei saa palkkaa, vaan OAJ maksaa lakkokorvausta. Korvausta maksetaan kaikilta menetetyiltä työpäiviltä, myös viikonvaihteelta. Lakkokorvaus on veronalaista tuloa. Korvauksen suuruuden päättää järjestön hallitus. 

OAJ:n hallitus päätti, että lakkokorvaus kevään 2020 neuvottelukierroksen mahdollisissa lakoissa on 120 euroa/päivä. Lakkoavustusta maksetaan jäsenille niiltä päiviltä, kun jäsenelle tulee mahdollisen lakon vuoksi ansionmenetyksiä.

Työnantajakin voi käyttää työtaistelutoimia

Myös työnantaja voi käyttää työtaistelutoimia neuvotteluissa. Tällöin kyseessä on työsulku, jonka aikana työnantaja estää työnteon.

Mistä saan tietoa mahdollista työtaistelutoimista?

Mahdollisista työtaistelutoimista ilmoitetaan laajasti järjestön viestintäkanavissa. Jäsen saa näistä tietoa myös suoraan omaan sähköpostiinsa ja tekstiviestillä puhelimeensa. Tästä syystä on tärkeää tarkistaa, että yhteystiedot ovat ajan tasalla ja jäsentiedoissa on henkilökohtainen sähköpostiosoite ja puhelinnumero.

Pelkästään työnantajan kautta saatua sähköpostiosoitetta ei kannata käyttää, sillä on mahdollista, että työnantaja estää työtaistelutoimien aikana pääsyn työpaikan sähköpostiin. Katso täältä, miten jäsentiedot tarkistetaan

Mitä rehtorin, johtajan ja esimiehen pitää tietää lakkouhkasta?

Työnantaja ei voi rajata rehtoreita ja esimiehiä työtaistelutoimien ulkopuolelle.

OAJ on kasvattanut järjestöllistä valmiuttaan. Työtaistelun uhka on mahdollinen huhti-toukokuussa, sillä neuvottelutilanne on poikkeuksellisen hankala ja arvaamaton.

Työnantaja ei voi rajata ulkopuolelle

Työnantaja ei voi rajata rehtoreita ja esimiehiä työtaistelutoimien ulkopuolelle, vaan lakkorajat määrittelee sopimusalakohtaisesti OAJ tai JUKO. Opettajien työkautta ei voi jatkaa kesäkeskeytyksen puolelle, vaikka lakon vuoksi jäisi antamatta opetusta. Esimerkiksi pitämättä jääneet koulupäivät eivät siirry opettajien tehtäväksi myöhempänä ajankohtana.

Järjestötoimien tarkoituksena vauhdittaa neuvotteluja

Järjestöllisten toimien tarkoituksena on vauhdittaa neuvotteluja tilanteessa, jossa neuvottelut eivät ole tuottaneet tulosta. Lakko itsessään ei ole tavoitteena. OAJ haluaa saada oikeudenmukaisen sopimuksen neuvottelemalla. 

OAJ:n neuvottelutoiminnan tavoitteena on turvata rehtoreille, esimiehille ja johtajille kilpailukykyiset palvelussuhteen ehdot. Lakko tai lakkouhka on sitä vaikuttavampi, mitä laajemmin opetusalan ammattilaiset ovat siinä mukana.

Lakon aikana työnantaja ei voi velvoittaa OAJ:n jäseniä tekemään minkäänlaista lakonalaista työtä, ei esimerkiksi etätyötä kotona. Myöskään mitään ennakkovalmisteluja tai suunnittelutöitä ei tehdä.

Tietoa lakkoon osallistumisesta ei saa kerätä

Tietoja lakkoon osallistumisesta ei saa kerätä, eikä työntekijällä ole velvollisuutta ennalta kertoa työnantajalle osallistumisestaan lakkoon.

Ammattiliiton jäsenyys tuo työtaistelutilanteessa turvaa yksittäiselle jäsenelle ja OAJ:lle joukkovoimaa neuvottelutavoitteiden saavuttamiseksi. On tärkeää, että OAJ saa jäsenikseen myös niitä opetusalan ammattilaisia, jotka eivät vielä ole ammattijärjestön jäseniä.

OAJ maksaa lakkoavustusta kaikille työtaistelussa oleville jäsenilleen.

Kuka hyväksyy neuvottelutuloksen?

Neuvottelutulos ei vielä tarkoita valmista sopimusta. Kun päättävät tahot ovat hyväksyneet neuvottelutuloksen, on virka- ja työehtosopimus varma.

Kun neuvottelupöydissä on päästy yhteisymmärrykseen kaikista yksityiskohdista, syntyy neuvottelutulos. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että prosessi on valmis. Neuvottelutulokset täytyy vielä hyväksyä.

OAJ:n jäsenten sopimuksista neuvottelee OAJ:n lisäksi Julkisalan neuvottelujärjestö JUKO. OAJ:n hallitus hyväksyy ne sopimukset, joista OAJ vastaa itsenäisesti. JUKOn hallitukseen menevät sen sijaan ne sopimukset, joista vastaa JUKO eli OAJ:n tapauksessa KVTES sekä Sivistystyönantajien yliopiston ja harjoittelukoulujen sopimus.

Vasta, kun sopimus on hyväksytty viimeisessä päättävässä elimessä, voidaan sopimuksen sisältö julkistaa. On mahdollista, että neuvottelupöydässä saavutettua tulosta ei hyväksytäkään hallituksissa, jolloin palataan taas neuvottelemaan. Tästä syystä sopimusten sisällöistä kannattaa kertoa vasta, kun kaikki on täysin valmista.

Mistä saan tietoa?

OAJ kertoo sopimusneuvotteluista monipuolisesti kaikilla kanavillaan.

Jaamme sopimusneuvotteluista ja niihin liittyvistä asioista paljon tietoa ennen ja jälkeen sekä neuvotteluiden aikana. Kannattaa seurata OAJ:n verkkosivuja, Opettaja-printtilehteä tai opettaja.fi-sivustoa ja somekanaviamme, joissa kaikissa käsittelemme neuvotteluita ja sopimuksia monipuolisesti. Somessa voit keskustella ja hakea tietoa aihetunnisteella #oajneuvottelee.

Tärkeä viestinnän kanava ovat jäsenkirjeet, joita lähetämme suoraan jäsenten sähköpostiin yleensä suunnilleen kerran kuukaudessa. Jos et saa jäsenkirjettä, tarkista jäsentietosi tai ota yhteyttä.

Kannattaa tarkistaa omat yhteystiedot ja varmistaa, että sähköpostiosoite on henkilökohtainen, ei työnantajan. Työpaikalta saatua sähköpostiosoitetta ei kannata käyttää, sillä on mahdollista, että työnantaja estää työtaistelutoimien aikana pääsyn työpaikan osoitteisiin.

Varsinaisten neuvotteluiden etenemisestä kerrotaan niukasti

Neuvotteluiden aikana varsinaisten neuvotteluiden etenemisestä kerrotaan hyvin vähän. Neuvotteleminen perustuu molemminpuoliseen luottamukseen, ja tätä luottamusta pidetään yllä muun muassa niukalla viestintälinjalla. Sopimukset laaditaan neuvottelupöydissä, ei esimerkiksi mediassa tai somessa.

Neuvotteluiden etenemistä voi kuitenkin seurata sopimuskohtaisesti sekä neuvottelujen ajankohtaistasivulla sekä uutisissa

Niukka viestintälinja on myös osa neuvottelutaktiikkaa; emme halua, että vastapuoli tietää esimerkiksi yksityiskohtaisista tavoitteistamme. Ei ole järkevääkään kertoa neuvotteluiden sisällöstä julkisesti, sillä yhtenä päivänä kerrotut asiat voivat muuttua seuraavana.

Kun sopimukset on hyväksytty, viestimme aiheesta kaikilla kanavillamme. Kerromme sopimusten sisällöistä ja niiden merkityksestä jäsenillemme ja muulle yhteiskunnalle.

Jos haluat kysyä neuvotteluista, vastaamme mielellämme! Katso yhteystiedot täältä.

Mikä on oma sopimukseni?

OAJ:n jäsenet työskentelevät yhdeksän eri virka- ja työehtosopimuksen piirissä. Voit katsoa tiedot kaikista OAJ:n jäsenten sopimuksista sivujemme työelämäoppaasta.

Lue myös Opettaja-lehden juttu: Tärkein jäsenetu tarjolla

Mitä tarkoittaakaan tes tai neuvottelutulos?

Neuvotteluissa on paljon osapuolia ja yksityiskohtia, ja siksi uutisoinnissa voi vilistä toinen toistaan hämmentävämpiä termejä. Olemme koonneet tärkeimmän sopimusneuvottelusanaston listaksi.

Tutustu sopimussanastoon

Etkö löytänyt etsimääsi? Kokeile hakua!