Tuloksia haulle "Budjetti"

Jo reilusti yli puolet opettajista on korona-aikana pohtinut alanvaihtoa, kertoo OAJ:n tänään julkaisema selvitys. Yleisimmät syyt alanvaihdon harkitsemiselle ovat työn kuormittavuus, lisääntynyt työmäärä ja palkkataso. OAJ:n puheenjohtaja vaatii, että poliitikot ja työnantajat heräävät tilanteen vakavuuteen ja ratkaisevat ongelmat, jotka työntävät opettajia pois alalta.

Juuri julkaistu OECD:n Education at a Glance -raportti vahvistaa, että Suomi on pahasti jäljessä muiden Pohjoismaiden koulutuspanostuksista. Huolestuttavinta on kehityksen trendi. Valtaosa OECD:n jäsenmaista on tarkasteluajanjaksolla 2012–2018 lisännyt suhteellisia koulutuspanostuksiaan, kun taas Suomi kuuluu koulutuksesta leikanneiden harvalukuiseen joukkoon.

Koulutuksen rahoitus kääntyi tällä hallituskaudella nousuun kipeiden leikkausten jälkeen, mutta kertaluonteiset rahat eivät paikkaa murentumaan päästettyä perustaa. Mikä on tilannekuva nyt? Entä miten sote-uudistus vaikuttaa kuntien kykyyn tuottaa koulutuspalveluita? Koulutuksen rahoitus luupin alla OAJ:n seminaarissa 10.9. – seuraa ohjelmaa verkossa!

OAJ on pettynyt Marinin hallituksen budjettiriihen päätöksiin. Oppivelvollisuuden laajentaminen toisella asteella voi onnistua vain, jos oppimiseen saa tukea jo päiväkodissa ja peruskoulussa, mutta tämä unohtui hallitukselta. Miksi hallitus ei vie aloittamiaan uudistuksia laadukkaasti loppuun? 

OAJ ja lukuisat muut järjestöt vetoavat maan hallitukseen tieteen rahoitukseen kaavailtujen leikkausten perumiseksi. Jos massiiviset leikkaukset toteutuvat, ne merkitsevät Suomen tieteen alasajoa, järjestöt kirjoittavat.

Koulutus ratkaisee – siinä tiivistettynä Euroopan opettajajärjestöjen resepti niin koronapandemian haavojen korjaamiseen kuin ilmastonmuutoksen torjuntaan. Opettajajärjestöjen täytyy huolehtia, että päättäjät investoivat koulutukseen ja työhyvinvointiin, jotta opettajilla on mahdollisuus onnistua työssään.

Yhdeksän järjestöä vaatii pikaisia ja pitkäjänteisiä ratkaisuja Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan vahvistamiseksi. Järjestöt ovat laatineet viiden tavoitteen listan, joilla Suomen TKI-toiminta saadaan kasvuun kohti 4 prosentin tavoitetta.

Varhaiskasvatus ja eri koulutusmuodot ovat saamassa yhteensä 69 miljoonan euron tuen hallituksen kolmannesta lisätalousarviosta. Tuella pyritään korjaamaan koronatilanteen aiheuttamia ongelmia, muun muassa oppimisvajetta ja opiskelijoiden hyvinvoinnin heikentymistä. Tuki on tulossa lähiviikkoina kuntien ja koulutuksen järjestäjien haettavaksi.

Opetusministeri Jussi Saramo on ylpeä siitä, että koulutus jätettiin kehysriihessä leikkausten ulkopuolelle. Suomen koulutusihme on hänestä osaavan ja sitoutuneen opettajakunnan ansiota. Siksi koko yhteiskunnan tulevaisuuden kannalta on tärkeää, että ammatin arvostus säilyy ja päättäjät ymmärtävät koulutuksen ja sivistyksen merkityksen.

Onneksi hallituksella riitti kanttia pitää kiinni yhdestä hallitusohjelmansa tärkeimmistä hallitusohjelmansa kirjauksista: koulutuksen vahvistamisesta. Panostukset koulutukseen ovat panostuksia elämän laatuun, osaamiseen, osallisuuteen, työllisyyteen ja talouteen. Ne ovat panostuksia tulevaisuuteen, Olli Luukkainen kirjoittaa.