OAJ:n valtuustoon kuuluu 150 varsinaista jäsentä ja 150 varajäsentä. Paikat määräytyvät valtakunnallisten vaalipiirien kesken niiden jäsenmäärien perusteella.

Valtuustoon kuuluu myös kolme äänivaltaista opiskelijajäsentä ja heille kolme varajäsentä, jotka valitaan Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liiton (SOOL) jäsenten keskuudesta.

Valtuuston kokouksissa on lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhdellä senioriyhdistyksen edustajalla.

Valtuuston kokoontuminen ja tehtävät

• Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa (kevät- ja syysvaltuusto) sekä tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin.

Valtuuston tehtäviin kuuluu:

• OAJ:n strategian, toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen hyväksyntä
• OAJ:n puheenjohtajan valinta joka neljäs vuosi
• valtuuston puheenjohtajan ja kahden varapuheenjohtajan valinta valtuuston jäsenten keskuudesta joka toinen vuosi.

Valtuuston puheenjohtajisto

• Puheenjohtaja Timo Saavalainen
• 1. varapuheenjohtaja Ulla Kangasniemi
• 2. varapuheenjohtaja Mervi Berg

Valtuustovaalit

Valtuusto on OAJ:n ylin päätöksentekijä. Valtuuston jäsenet valitaan valtuustovaaleilla, jotka järjestetään neljän vuoden välein.

Tarkempaa tietoa vaaleista ja ehdolle lähtemisestä saat OAJ:n valtuutettu -sivulta:

Siirry sivulle

Uusi vaali- ja äänestysjärjestys

OAJ:n valtuustovaalit muuttuivat valtuuston syyskokouksen 2023 päätöksellä valitsijayhdistys- ja asiamiesperustaisesta järjestelmästä ehdokasperustaiseksi. Uutta järjestelmää oli valmisteltu valtuustossa tehdyn ponnen sekä vaalitoimijoilta, ehdokkailta ja jäseniltä saadun palautteen pohjalta. Uutta vaali- ja äänestysjärjestystä käytettiin ensi kertaa kevään 2026 valtuustovaaleissa.

Mikä muuttui?

• Ehdokkaan tueksi ei enää vaadita jäsenen perustamaa valitsijayhdistystä, vaan ehdokas voi lähteä ehdolle itse (ehdokasperustainen järjestelmä).
• Äänestysaika muuttui erillisestä ennakkoäänestyksestä ja varsinaisesta vaalipäivästä yhdeksi yhtenäiseksi äänestysajaksi. Äänestys muuttui myös kokonaan sähköiseksi.

Vaalitapa

Eri alueilla ja valtakunnallisten yhdistysten sisällä on erilaisia ehdokkaiden muodostamia vaaliliittoja eli listoja, joilla on yhteisiä painotuksia ja tavoitteita. Suhteellisessa vaalissa äänistä kilpailevat nämä listat.

Suhteellisessa vaalissa annettu ääni menee ehdokkaan koko listalle. Koko listan äänimäärästä muodostuu vertailuluku niin, että listan eniten ääniä saaneen ehdokkaan vertailuluku on koko listan äänimäärä, listan toiseksi eniten ääniä saaneen puolet koko määrästä ja listan kolmannella kolmanneksen ja niin edelleen.

Esimerkki kahden ehdokkaan listasta: 1. ehdokas saa 100 ääntä ja 2. ehdokas saa 50 ääntä. Ehdokkaan 1 vertailuluku on 150 ja ehdokkaan 2 vertailuluku 75. Vaalitulos määräytyy vertailulukujen, ei henkilökohtaisten äänimäärien mukaan.

Suhteellisessa vaalissa listan ehdokasmäärällä voi olla merkitystä, mikäli ehdokkaita on paljon. Toisilla alueilla läpi voi päästä yhden ehdokkaan listallakin.

Vaalipiirit

Vaalipiirit muodostuvat OAJ:n valtakunnallisista piireistä:

• OAJ:n ammatilliset opettajat OAO
• Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL
• Yliopistojen opetusalan liitto YLL
• OAJ:n yleissivistävät Opettajat OAJ-YSI 

Valtakunnalliset piirit jakaantuvat alueellisiin, järjestön hallituksen vahvistamiin vaalipiireihin. Myös Finlands Svenska Lärarförbundilla, FSL:llä on oma valtakunnallinen vaalipiirinsä.

Kaikki ehdokkaat eivät siis kilpaile samoista 150 paikasta valtuustossa, vaan vaalipiirien paikoista. Valtakunnallisten piirien ja alueellisten vaalipiirien paikat valtuustossa määräytyvät sen mukaan, millainen jäsenmäärä niissä on 1.1.2026.