Valtuustoon valitaan vaalipiireittäin 150 varsinaista jäsentä ja 150 varajäsentä. Paikat määräytyvät valtakunnallisten vaalipiirien kesken niiden jäsenmäärien perusteella. 

Valtuustoon kuuluu myös 3 äänivaltaista opiskelijajäsentä ja heille kolme varajäsentä, jotka valitaan SOOLin jäsenten keskuudesta. Valtuuston kokouksissa on lisäksi läsnäolo- ja puheoikeus yhdellä senioriyhdistyksen edustajalla.

Valtuuston kokoontuminen

Valtuusto kokoontuu sääntömääräisiin kokouksiin kaksi kertaa vuodessa ja lisäksi tarvittaessa ylimääräisiin kokouksiin. Valtuuston toimikausi on neljä vuotta, paitsi opiskelijaedustajilla yksi vuosi. 

Valtuuston tehtävät

• Valitsee joka neljäs vuosi OAJ:lle puheenjohtajan.
• Valitsee joka toinen vuosi keskuudestaan valtuuston puheenjohtajan ja kaksi varapuheenjohtajaa.
• Hyväksyy OAJ:n strategian, toimintasuunnitelman, talousarvion, toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. 

OAJ:n valtuustopaikkojen jakautuminen 2022–2026

• OAJ:n yleissivistävillä opettajilla 96 paikkaa
• OAJ:n ammatillisilla opettajilla 28 paikkaa
• Varhaiskasvatuksen opettajien liitolla 23 paikkaa
• Yliopistojen opetusalan liitolla 3 paikkaa
• Suomen Opettajaksi Opiskelevien Liitolla 3 paikkaa (syyskokouksesta 2023 alkaen) 

OAJ:n valtuuston puheenjohtajisto 2022–2024

• Puheenjohtaja Timo Saavalainen
• 1. varapuheenjohtaja Ulla Kangasniemi
• 2. varapuheenjohtaja Mervi Berg

Valtuustovaalit

Valtuusto on OAJ:n ylin päätöksentekijä. Nykyinen valtuusto aloitti toimintansa keväällä 2022. Seuraavat valtuustovaalit käydään keväällä 2026. Ehdolle asettuminen alkaa vuoden 2025 puolella. Ehdolle voi lähteä myös itse, ilman valitsijayhdistystä

OAJ:n valtuustovaalit muuttuivat valtuuston syyskokouksen 2023 päätöksellä valitsijayhdistys- ja asiamiesperustaisesta järjestelmästä ehdokasperustaiseksi. Jatkossa ehdokkaan tueksi ei vaadita jäsenen perustamaa valitsijayhdistystä, vaan ehdokas voi lähteä ehdolle itse.

Uutta järjestelmää oli valmisteltu valtuustossa tehdyn ponnen sekä vaalitoimijoilta, ehdokkailta ja jäseniltä saadun palautteen pohjalta. 

Jatkossa myös äänestysaika muuttuu. Erillisen ennakkoäänestyksen ja varsinaiset vaalipäivät korvaa yksi yhtenäinen äänestysaika. Äänestää voi ainoastaan sähköisesti. Uutta vaali- ja äänestysjärjestystä käytetään seuraavissa, kevään 2026 valtuustovaaleissa. 

Vaalitapa 

Suhteellisessa vaalissa äänistä kilpailevat ehdokkaiden muodostamat vaaliliitot eli listat. Eri alueilla ja valtakunnallisten yhdistysten sisällä on erilaisia vaaliliittoja, joilla on yhteisiä painotuksia ja tavoitteita. Suhteellisessa vaalissa annettu ääni menee ehdokkaan koko listalle.

Koko listan äänimäärästä muodostuu vertailuluku niin, että listan eniten ääniä saaneen ehdokkaan vertailuluku on koko listan äänimäärä, listan toiseksi eniten ääniä saaneen puolet koko määrästä ja listan kolmannella kolmanneksen ja niin edelleen.

Esimerkki kahden ehdokkaan listasta: 1. ehdokas saa 100 ääntä ja 2. ehdokas saa 50 ääntä. Ehdokkaan 1 vertailuluku on 150 ja ehdokkaan 2 vertailuluku 75. Vaalitulos määräytyy vertailulukujen, ei henkilökohtaisten äänimäärien mukaan.

Suhteellisessa vaalissa listan ehdokasmäärällä voi olla merkitystä, mikäli ehdokkaita on paljon. Toisilla alueilla läpi voi päästä yhden ehdokkaan listallakin

Vaalipiirit

Vaalipiirit muodostuvat OAJ:n valtakunnallisista piireistä:

• OAJ:n ammatilliset opettajat OAO
• Varhaiskasvatuksen Opettajien Liitto VOL
• Yliopistojen opetusalan liitto YLL
• OAJ:n yleissivistävät Opettajat OAJ-YSI 

Valtakunnalliset piirit jakaantuvat alueellisiin, järjestön hallituksen vahvistamiin vaalipiireihin. Myös Finlands Svenska Lärarförbundilla, FSL:llä on oma valtakunnallinen vaalipiirinsä. 

Kaikki ehdokkaat eivät siis kilpaile samoista 150 paikasta valtuustossa, vaan vaalipiirien paikoista. Valtakunnallisten piirien ja alueellisten vaalipiirien paikat valtuustossa määräytyvät sen mukaan, millainen jäsenmäärä niissä on 1.1.2026.