Suomessa moni on nyt huolissaan lasten ja nuorten tulevaisuudesta. On aika löytää ratkaisuja, jotka kääntävät huolet toivoksi ja rakentavat Suomelle osaavaa ja sivistynyttä tulevaisuutta. Tule mukaan!
Tutustu ja osallistu!
Kansalaiskysely kertoo, millaisia huolia lasten ja nuorten tulevaisuuteen liittyy. Suuri kasvukeskustelu hakee huoliin ratkaisuja. Osallistu järjestämällä osaamisdialogi!
Suuri kasvukeskustelu on sysäys kohti uusia ratkaisuja.
Suuri kasvukeskustelu kokosi 31.3.2026 keskeiset politiikan, koulutuksen, yritysmaailman, kulttuurin, tieteen ja sivistyksen vaikuttajat tärkeiden tulevaisuusteemojen äärelle:
- Miten voisimme luoda lapsille ja nuorille toivoa paremmasta tulevaisuudesta, ja mikä on koulutuksen, osaamisen ja sivistyksen merkitys toivon tuojana?
- Mikä on koulutuksen rooli kestävän hyvinvoinnin ja kasvun rakentamisessa koko Suomelle?
Suuren kasvukeskustelun järjestivät yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry.
Koulutuksen resurssit ja osaamis- sekä koulutustason nosto on turvattava – ratkaisupajat kokosivat vaikuttajat lasten ja nuorten tulevaisuuden äärelle
Suuren kasvukeskustelun ratkaisupajoissa konferenssin osallistujat pääsivät itse ratkaisemaan Huoli ja toivo -kansalaiskyselyssä esiin nousseita haasteita. Lisäksi ratkaisupajojen pohjaksi oli käyty ympäri Suomea yli 30 osaamisdialogia, joissa oli mukana noin 330 opettajaa, rehtoria, nuorta, vanhempaa, kuntapäättäjää sekä muita koulutusalan toimijoita. Osaamisdialogeissa nousi paljolti esiin samat huolet kuin kansalaiskyselyssä.
Ratkaisupajoja toteutui Suuressa kasvukeskustelussa yhteensä 36. Keskusteluissa nousi esiin arjen havaintoja varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja toiselta asteelta – sekä laajempia yhteiskunnallisia ilmiöitä, jotka näkyvät lasten ja nuorten hyvinvoinnissa ja oppimisessa.
Ratkaisupajoissa isoiksi teemoiksi nousivat perustaitojen vahvistaminen kouluissa, mielenterveyden haasteet ja eriytyminen. Myös sosiaalinen media, väestökehitys ja tiukka työllisyystilanne keskusteluttivat ryhmiä.
Kasvun avaimet löytyvät osaamis- ja koulutustason nostosta ja kaikkien mukana pitämisestä
Ratkaisupajojen laajan keskustelun voi tiivistää kolmeen pääkohtaan:
1. Koulutuksen resurssit kuntoon koko koulutusketjussa
Ratkaisupajojen yhteinen pääviesti on selkeä: koulutuksen resursseista on huolehdittava johdonmukaisesti varhaiskasvatuksesta korkeakouluihin.
Haastavassakin taloustilanteessa tarvitaan pitkäjänteistä rahoitusta, jotta oppimisen tuki, kohtuulliset ryhmäkoot ja henkilöstön työssä jaksaminen voidaan turvata.
2. Osaamis- ja koulutustason nosto on yhteinen kansallinen tehtävä
Koulutus- ja osaamistason nosto ovat tutkitusti talous- ja tuottavuuskasvun kestävimmät lähteet. Osaamis- ja koulutustason nosto edellyttää toimivia koulutuspolkuja ja jatkuvan oppimisen mahdollisuuksia.
3. Eriytymiseen on puututtava: koulutuksen keinot eivät yksin riitä
Yhteiskunnallinen eriytyminen näkyy yhä selvemmin päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten arjessa. Eriytymiskehitystä on hillittävä määrätietoisesti. Varhaiskasvatukseen, esi- ja perusopetukseen tarvitaan tasa-arvoraha, jotta voidaan parantaa päiväkotien ja koulujen toimintamahdollisuuksia ottaa huomioon oppilaiden erilaiset lähtökohdat.
Tasa-arvorahoituksella ehkäistään tutkimustenkin mukaan koulujen ja alueiden eriytymistä. Keskusteluissa nostettiin esille, ettei koulu voi kuitenkaan yksin ratkaista kaikkia yhteiskunnallisia haasteita kuten segregaatiota, vaan tarvitaan myös muita ratkaisuja, jotka liittyvät mm. sosiaaliturvaan ja terveyspalveluihin.
Ratkaisupajoissa keskeistä yhteinen keskustelu ja kasvava verkosto
Ratkaisupajojen erityinen anti oli siinä, että eri taustoista tulevat vaikuttajat kokoontuivat keskustelemaan osaamisen ja koulutuksen kautta lasten ja nuorten tulevaisuudesta. Tulosten lisäksi osallistujat tekivät omia oivalluksia ja verkostoituivat, mikä on keskustelun jatkumisen kannalta äärimmäisen keskeistä.
Katso tilaisuuden tallenne alta!
Jos upotuslinkki ei toimi, pääset katsomaan tallenteen alla olevan linkin kautta:
Ratkaisuja toiveikkaamman tulevaisuuden hyväksi
Ratkaisujen aika -blogisarjassa Suuren kasvukeskustelun järjestäjätahot viitoittavat tietä kohti osaavaa ja toiveikasta tulevaisuutta lapsille, nuorille ja koko Suomelle.
-
Ratkaisujen aikaYhdenvertaisuus 26.03.2026Satu Perjo: Säätiöiden kolme ratkaisua yhdenvertaisempaan tulevaisuuteenParempaa tulevaisuutta ei saavuteta ilman nuorten omaa näkemystä, osallisuutta ja ääntä. Säätiöiden parissa tehty yhdenvertaisuustyö tarjoaa kolme käytännöllistä ratkaisua nuorten paremman tulevaisuuden rakentamiseen yli sektorirajojen, kirjoittaa Co-Consultingin perustaja, toimitusjohtaja ja yhdenvertaisuusasiantuntija Satu Perjo. -
Ratkaisujen aikaYhdenvertaisuus 24.02.2026Ulla Siimes: Vain hyvinvoiva lapsi oppiiLasten ja nuorten hyvinvoinnin polarisaatiokehitys on ohjannut ajatukseni viime aikoina yhä useammin otsikon lauseen äärelle. Vaikka suuri osa lapsista ja nuorista voi hyvin, hyvinvointierot ovat suuria. Onko lapsen mahdollista kasvaa, oppia ja menestyä, jos hänen hyvinvoinnistaan ei välitetä? kysyy Lastensuojelun Keskusliiton toiminnanjohtaja Ulla Siimes.
-
Ratkaisujen aikaKoulutuksen laatu 24.02.2026Susanna Pettersson: Tarvitsemme aikaa tiedolle ja tieteelleOsaaminen ja tieto vaativat kypsyäkseen riittävästi aikaa. Ajan kanssa kypsytetystä ja tutkitusta tiedosta kumpuavat myös parhaat päätökset, kirjoittaa Suomen kulttuurirahaston toimitusjohtajana työskentelevä Susanna Pettersson.
-
Ratkaisujen aikaElinikäinen oppiminen 04.02.2026Salla Toppinen-Tanner: Osaamisen kehittäminen lisää työkykyä ja työn tuloksellisuuttaEpävarmuus, työelämän muutokset ja osaajapula tekevät näkyväksi sen, kuinka tärkeää on vahvistaa työpaikoilla jatkuvan oppimisen tukemista ja kulttuuria. Kun osaaminen kehittyy, ihminen sopeutuu muutoksiin nopeammin, pystyy muokkaamaan omaa työtään ja rakentamaan itselleen kestävän ja mielekkään työuran, kirjoittaa Työterveyslaitoksen johtaja Salla Toppinen-Tanner.
-
Ratkaisujen aikaKoulutuksen rahoitus 21.01.2026Ulla Heinonen: Osaaminen on Suomen tärkein kasvupääomaSuomen talouskasvu on pitkään polkenut paikallaan, ja etsimme kuumeisesti keinoja suunnan kääntämiseksi. Kasvu edellyttää rohkeutta, investointeja tukevia toimia, rakenneuudistuksia ja velkaantumisen hillintää – mutta yhtä asiaa emme saa unohtaa: osaamisen vahvistamista, kirjoittaa EK:n johtaja Ulla Heinonen.
-
Ratkaisujen aikaKoulutusjärjestelmä 21.01.2026Katarina Murto: Koulutushuolten tunnistaminen on niiden ratkaisun alkuTosiasioiden tunnustaminen on kaiken viisauden alku. Tämä presidentti Paasikiven tutuksi tekemä periaate päätee koulutuspolitiikkaankin. Nyt on korkea aika tunnustaa tarve suunnanmuutokselle ja tunnistaa koulutusjärjestelmään liittyvät huolet. Sitten päättäjien pitää kääriä hihat ja tehdä viisaita ratkaisuja, jotka luovat oppija kerrallaan toivoa paremmasta tulevaisuudesta koko Suomelle, kirjoittaa OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto.
Osaamisdialogeissa korostettiin koulutuksen rahoituksen, osaamisen ja yhdenvertaisuuden tärkeyttä
Yli 30 osaamisdialogia eri puolilla Suoma
Osaamisdialogeissa syvennyttiin Huolet ja toiveet -kansalaiskyselyn tuloksiin eri puolella Suomea yli 30 keskustelussa. Osaamisdialogeihin osallistui alkuvuoden aikana 330 ihmistä eri puolilta Suomea.
Dialogeja järjestettiin 32 eri puolilla Suomea Rovaniemeltä Espooseen ja Sotkamosta Haminaan asti. Mukana oli laaja joukko opettajia, rehtoreita, nuoria, vanhempia, kuntapäättäjiä sekä muita koulutuskentän toimijoita. 29 keskustelua järjestivät OAJ:n yhdistykset, kaksi Työterveyslaitos ja yhden Goethe-instituutti.
Dialogit käytiin Erätauko-menetelmällä sekä Erätaukoon pohjautuvalla, lapsille suunnatulla Skididialogi-menetelmällä. Keskusteluissa korostuivat koulutuksen resurssit, oppimisen tuki sekä lasten ja nuorten hyvinvointi.
Huolena resurssit, oppimistulokset ja koulurauha
Dialogeissa toistuivat huolet koulutuksen rahoituksesta ja leikkauksista sekä siitä, että talous ohjaa liikaa pedagogisia ratkaisuja. Samalla huoli perustaitojen ja oppimistulosten heikkenemisestä nousi esiin.
Oppimisen tuen uudistusten toimeenpano, lasten ja nuorten hyvinvointi sekä koulurauha huolettivat laajasti. Häiriökäyttäytymisen lisääntyminen, rajalliset puuttumiskeinot ja digitaalisen ympäristön kuormitus nähtiin arkea vaikeuttavina tekijöinä. Samalla opettajien työnkuvan laajeneminen ja uudistusten tempoilu koettiin jaksamista heikentäviksi.
Kansalaiskysely: koulutus nähtiin tärkeimpänä puolustamisen arvoisena asiana
Kansalaiskyselyn viesti sai keskusteluissa vahvistusta: päiväkodeilla, kouluilla ja oppilaitoksilla nähdään keskeinen rooli tulevaisuuden rakentamisessa. Arvostuksen toivotaan näkyvän konkreettisina panostuksina: rahoituksena, resursseina ja toimivana kouluverkkona.
Esillä olivat opettajien jaksaminen ja työrauha sekä huoli perustaitojen heikkenemisestä. Samalla korostuivat tasa-arvo ja eriytymisen ehkäisy sekä huoli nuorten tulevaisuususkon ja sosiaalisen median vaikutuksista.
Osaamisdialogien keskeiset oivallukset
Dialogit huipentuvat osallistujien oivallusten jakamiseen. Osaamisdialogien keskeisimmät oivallukset voi kiteyttää näin:
- Resurssit ja rahoitus varhaiskasvatukseen ja koulutukseen.
- Tasa-arvo ja saavutettavuus eri alueilla ja eri oppijoille.
- Hyvinvointi, varhainen tuki ja työrauha: riittävästi aikuisia lasten ja nuorten arkeen.
- Opettajien osaaminen ja jaksaminen, mukaan lukien täydennyskoulutus.
Osaamisdialogien teemoja syvennettiin 31.3. Suuren kasvukeskustelun ratkaisupajoissa yhteiskunnallisten vaikuttajien kesken. Kutsuvierastilaisuuden tavoitteena oli löytää ratkaisuja, jotka kääntävät huolet toivoksi ja rakentavat Suomelle osaavaa ja sivistynyttä tulevaisuutta.
Katso Suuren kasvukeskustelun tallenne YouTubessa
Osaamisdialogien keskustelurungot tehtiin yhteistyössä OAJ:n ja Erätaukosäätiön kesken.
Suuren kasvukeskustelun järjestivät yhteistyössä Opetusalan Ammattijärjestö OAJ, Elinkeinoelämän keskusliitto, Suomen Kulttuurirahasto, Työterveyslaitos, Lastensuojelun Keskusliitto sekä Säätiöt ja rahastot ry.
Osaamisdialogeissa pureuduttiin toivoa tuoviin ratkaisuihin
Ensin porukka koolle dialogia varten.
Ensin porukka koolle dialogia varten.
Osaamisdialogeja järjestettiin alkuvuonna 2026 eri puolilla Suomea. Kaikki alkoi siitä, että varaa dialogille noin tunnin aikaa vaikkapa kavereidesi tai kollegoidesi kanssa.
Ohjeiden avulla dialogin vetäminen onnistui helposti.
Ohjeiden avulla dialogin vetäminen onnistui helposti.
Osaamisdialogien järjestäjät saivat ohjeet dialogin vetämiseen ja tutustuivat niihin hieman etukäteen. Lasten ja nuorten kanssa käytäviä dialogeja varten tehtiin omat skididialogi-ohjeet.
Osaamisdialogeissa pysähdyttiin noin tunniksi aiheen äärelle.
Osaamisdialogeissa pysähdyttiin noin tunniksi aiheen äärelle.
Oivalluksia syntyi, kun luotiin kaikille turvallinen tilaisuus ajatella ääneen.
Oivallukset jaettiin yhteistä jatkotyöstöä varten.
Oivallukset jaettiin yhteistä jatkotyöstöä varten.
Millaisia ajatuksia ja oivalluksia syntyi? Osaamisdialogien järjestäjät raportoivat niistä verkkolomakkeella. Sen jälkeen dialogien satoa hyödynnettiin Suuren kasvukeskustelun ratkaisupajoissa.