Työsuojeluvaltuutettu huolehtii työpaikalla yhdessä työnantajan kanssa työhyvinvointiin ja työsuojeluun liittyvistä asioista sekä auttaa ja kuulee työntekijöitä. Työsuojeluvaltuutetuiksi tarvitaan opettajien arjen tuntevia ammattilaisia.
Työtä ei tarvitse tehdä yksin. Työkumppanina ovat niin työsuojelupäällikkö kuin pääluottamusmiehet.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävässä:
- Pääset suomalaisen työelämän näköalapaikalle
- Pysyt ajan tasalla lainsäädännöstä
- Saat tueksesi hyvän verkoston muista alan toimijoista
- Saat tehtävääsi OAJ:n järjestämiä koulutuksia
Jos työsuojeluvaltuutetun tehtävät kiinnostavat sinua, ota yhteyttä omaan työsuojeluvaltuutettuusi. Työsuojeluvaltuutetun vaaleista saat lisätietoa pääluottamusmieheltäsi tai luottamusmieheltäsi.
Tehtäviin on oikeus kouluttautua työajalla. Työsuojeluvaltuutetut ja varavaltuutetut saavat osallistua muun muassa OAJ:n järjestämiin työsuojelun perusopintoihin, jatko-opintoihin ja neuvottelupäiville palkallisesti.
Käytössäsi on OAJ:n toimiston työelämäasioiden erityisasiantuntijat. Pidämme sinut ajan tasalla säännöllisesti toimitettavilla työsuojelukirjeillä ja tavoitat meidät helposti. Työsuojelu on yhteistyötä, jossa hyvä työympäristö rakennetaan yhdessä.
Työsuojelun yhteistoiminnalla kehitetään työtä ja työympäristöä
Työnantajan velvoitteena on huolehtia työympäristön turvallisuudesta, tasa-arvosta ja hyvinvoinnista. Työsuojelun yhteistoiminnan tarkoituksena on kehittää työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä mahdollistaa työntekijöiden osallistuminen ja vaikuttaminen työpaikan terveellisyyttä ja turvallisuutta koskevien asioiden käsittelyyn.
Työpaikoilla on kahdenlaista yhteistoimintaa:
- Esihenkilön ja työntekijöiden välinen jatkuva ja jokapäiväinen keskustelu työhön liittyvistä asioista on välitöntä yhteistoimintaa
- Edustuksellisessa yhteistoiminnassa työnantajan ja henkilöstön edustajat käsittelevät laajasti organisaatiota koskevia asioita.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät
Työsuojeluvaltuutettu edustaa hänet valinneita työpaikan työntekijöitä, kun työpaikalla käsitellään:
- Työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen välittömästä vaikuttavia asioita ja niitä koskevia muutoksia
- Periaatteita ja tapaa, joiden mukaan työpaikan vaarat ja haitat selvitetään
- Työkykyä ylläpitävään toiminaan liittyviä, työssä jaksamista tukevia ja muita työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttavia kehittämistavoitteita ja -ohjelmia
- Työntekijöiden turvallisuutteen, terveyteen ja työkykyyn vaikuttavia työn järjestelyyn ja mitoitukseen sekä niiden olennaisiin muutoksiin liittyviä asioita
- Työntekijöille annettavan opetuksen, ohjauksen ja perehdyttämisen tarvetta ja järjestelyjä
- Työhön, työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyviä, työn turvallisuutta ja terveellisyyttä kuvaavia tilasto- ja muita seurantatietoja
- Työsuojeluvaltuutettu ilmoittaa havaitut puutteet työnjohdolle sekä tarpeen mukaan työsuojeluviranomaisille.
Näiden lisäksi työsuojeluvaltuutetun tehtävänä on:
- Oma-aloitteisesti perehtyä työpaikkansa työympäristöön ja työyhteisön tilaan liittyvien työntekijöiden turvallisuuteen ja terveyteen vaikuttaviin asioihin sekä työsuojelusäännöksiin
- Osallistua työsuojelua koskeviin tarkastuksiin ja asiantuntijan tutkimuksiin, jos tämä tai työsuojeluviranomainen katsoo tutkimuksiin osallistumisen tarpeelliseksi
- Osaltaan kiinnittää edustamiensa työntekijöiden huomiota työn turvallisuutta ja terveellisyyttä edistäviin seikkoihin.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävät ja oikeudet kerrotaan tarkemmin Laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta.
Työsuojelun yhteistoiminnan osapuolet
Työsuojeluvaltuutettu edustaa työpaikoilla työpaikan työntekijöitä työsuojelun yhteistoiminnassa. Työsuojeluvaltuutettu ja kaksi varavaltuutettua valitaan vaalilla kahdeksi vuodeksi kerrallaan, ellei tästä ole toisin sovittu.
Kunnissa työsuojeluvaltuutettujen toimikaudeksi on sovittu neljä vuotta. Yksityisissä työpaikoissa kaudesta on voitu sopia paikallisesti.
Edustuksellisessa työsuojelun yhteistoiminnassa työsuojeluvaltuutettu ja työsuojelutoimikunta toimivat työntekijöiden edustajina. Jokaisessa päiväkodissa, koulussa tai oppilaitoksessa ei välttämättä ole työsuojeluvaltuutettua tai -toimikuntaa, mutta jokaisella työnantajalla on. Selvitä, kuka on oman työpaikkasi työsuojeluvaltuutettu.
Työsuojelupäällikkö toimii työnantajan edustajana työsuojelun yhteistoiminnassa.
Työsuojeluvaltuutettu kunnissa
Kunnissa työsuojeluvaltuutetut valitaan vaalilla nelivuotiseksi kaudeksi. Vaalit käydään Työturvallisuuskeskuksen vaaliohjeen mukaan. Mikäli työsuojeluorganisaatiossa tapahtuu kauden aikana muutoksia, järjestetään täydennysvaalit edellä mainittujen ohjeiden mukaisesti.
Kunnissa työsuojeluvaltuutettujen irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta teksti KVTES luku IX: työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuoja (1 §), työsuojeluvaltuutetun korvaus (2 §) ja työsuojeluvaltuutetun ansion menetyksen korvaaminen (3 §). Nämä korvaavat seuraavat virka- ja työehtosopimukset, jotka eivät enää ole voimassa:
- Virka- ja työehtosopimus työsuojeluvaltuutetun irtisanomissuojasta ja työsuojeluvaltuutetun korvauksesta (Helsingissä 24. marraskuuta 2011)
- Virka- ja työehtosopimus kuukausipalkkaisen työsuojeluvaltuutetun korvauksen korottamisesta (Helsingissä 27. toukokuuta 2020)
Kunnissa on lisäksi käytössä:
- Työsuojelun yhteistoimintasopimus, joka määrittelee tarkemmin mm. yhteistoiminnassa käsiteltävistä asioista, työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta, työsuojelupäällikön, työsuojeluvaltuutetun sekä työsuojeluasiamiehen tehtävistä
- Kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetun ajankäyttöä ja ansionmenetyksen korvaamista koskeva työ- ja virkaehtosopimus. Tässä sopimuksessa on määritelty mm. työsuojeluvaltuutetun tehtävän hoitamiseen käytettävä aika sekä se, miten ajankäytön kerroin määritetään
- Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintaryhmä TYRY seuraa työsuojelun yhteistoimintasopimuksen sekä työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä annetun sopimuksen toteutumista sekä pyynnöstä antaa lausuntoja sopimuksen soveltamisesta aiheutuneista tulkintakysymyksistä.
Lisätietoa työsuojeluvaltuutetun työstä
Työsuojeluvaltuutettujen kausi päättyy tämän vuoden lopussa ja uusi nelivuotinen kausi alkaa 1.1.2026. Työsuojeluvaltuutettujen vaalit toteutetaan syksyn 2025 aikana, jotta uudet henkilöt saadaan valittua tehtäviin ajoissa ja he pystyvät aloittamaan työnsä vuoden 2026 alusta.
Luottamusedustajia ja työsuojeluvaltuutettuja on informoitu vaaleihin valmistautumisen toteuttamiseksi jo keväällä 2025. Kevään aikana on ollut tarkoitus, että luottamusedustajat sopivat työnantajan kanssa yhteistoiminnassa mm. työsuojelun yhteistoimintaorganisaation, mikä on työsuojeluvaltuutetun / -valtuutettujen toimialue, lukumäärä ja ajankäyttö, työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä ja eri osapuolten edustus ja asettavatko toimihenkilöt oman ehdokkaansa. Työsuojeluvaltuutettujen on pitänyt arvioida mennyttä toimikautta yhteistoiminnassa työnantajan kanssa.
Työsuojeluvaalien järjestäminen
Työntekijöiden tehtävänä on järjestää työsuojeluvaalit. Työnantajan on mahdollistettava vaalien järjestäminen.
Työsuojelupäällikön tehtävänä on käynnistää valintaprosessi kutsumalla työntekijäjärjestöjen edustajat (PLED) keskustelemaan vaalien toteuttamisesta. Tässä palaverissa päätetään vaalin ajasta, paikasta ja järjestelyistä. Vaalijärjestelyt tulee käynnistää työpaikalla riittävän ajoissa siten kuin Valintaohjeissa, laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta, kunta- ja hyvinvointialan työsuojelun yhteistoimintaa koskevassa työ- ja virkaehtosopimuksessa sekä kunta- ja hyvinvointialan työsuojeluvaltuutetunajankäyttösopimuksessa on todettu.
Työntekijöiden on valittava keskuudestaan työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu. Jos toimialueita on useita, kullekin alueelle on valittava kaikki nämä vastaavat valtuutetut. Mikäli toimihenkilöt haluavat valita oman työsuojeluvaltuutetun, samoin heidän on valittava työsuojeluvaltuutettu sekä ensimmäinen ja toinen varavaltuutettu.
Vaalitoimikunnan asettaminen ja tehtävät
Pääsopijajärjestöjen tai niiden rekisteröityjen alayhdistysten edustajat (PLED) sopivat vaalitoimikunnan perustamisesta. Vaalitoimikunnan jäsenet ovat työntekijöitä ja / tai toimihenkilöitä. Työnantajan edustaja – ml. työsuojelupäällikkö – ei voi olla mukana vaalitoimikunnassa. Vaalien käytännön järjestelyistä huolehtii vaalitoimikunta. Tarvittaessa voidaan asettaa useampia toimikuntia tai muodostaa valintajärjestelyjen koordinaatiota varten keskusvaalitoimikunta. Vaalitoimikunnan tehtävänä on toteuttaa valintatoimet käytännössä:
- päättää vaalitavasta (sähköinen äänestys, postiäänestys, uurnaäänestys, em. yhdistelmä eli hybridi)
- tehdä vaali-ilmoitus
- avata ehdokasasettelu ja ilmoittaa aikataulusta
- valvoa vaalitapahtumaa
- laskea äänet tai todeta sopuvaalin tulos
- ilmoittaa valinnan tulos työnantajan edustajalle, yleensä työsuojelupäällikölle.
Henkilöstöluettelon laatiminen
Vaalin järjestämistä varten työnantajan on annettava vaalitoimikunnan käyttöön luettelo työpaikan/ toimialueen työnantajaan palvelussuhteessa olevista työntekijöistä. Tähän luetteloon sisällytetään toimihenkilöt, jos he eivät valitse omaa työsuojeluvaltuutettua. Mikäli toimihenkilöt valitsevat oman työsuojeluvaltuutetun, annetaan luettelo erikseen toimihenkilöasemassa olevista työntekijöistä/viranhaltijoista. Luettelossa tulee olla mukana myös määräaikainen ja osa-aikainen henkilöstö, työnantajan edustajat, sekä ketkä ovat toimihenkilöitä. Työsuojelupäällikön tulee toimittaa luettelo vaalitoimikunnalle. Toimihenkilöksi katsotaan esihenkilö, jonka pääasiallisena tehtävänä on johtaa ja valvoa alaistensa työtä, ja joka ei ota tai vain tilapäisesti ottaa osaa näiden työhön.
Henkilöstöluettelo on samalla luettelo äänioikeutetuista. Työnantajan edustajiksi katsotaan esimerkiksi kunnanjohtaja, hyvinvointialueen johtaja, viraston, laitoksen päällikkö ja nimetty työsuojelupäällikkö. He eivät voi asettautua ehdolle eivätkä äänestää vaaleissa
Vaalijärjestelyistä ilmoittaminen
Vaalitoimikunta ilmoittaa valintoihin liittyvistä järjestelyistä työpaikalla julkisesti vähintään 14 vuorokautta ennen valinnan toimittamista. Ilmoituksen tulee olla kaikkien saatavilla ja siitä tulee käydä ilmi
- valinnan aihe ja ajankohta
- työsuojeluvaltuutetun toimialue
- työsuojeluvaltuutetun toimikausi
- ehdokasasettelun menettely
- vaalikelpoisten sekä samalla äänioikeutettujen luettelon nähtävillä olo.
Ilmoitus on toimitettava myös erilaisilla työ- ja virkavapailla oleville.
Ehdokasasettelu
Kaikilla kuntaan palvelussuhteessa olevilla (työnantajan edustajia lukuun ottamatta) on oikeus asettautua ehdolle. Ehdokkaaksi voi asettautua itse ja ehdokkaita voivat asettaa vaaleissa äänioikeutetut henkilöt ja heidän viralliset tai epäviralliset ryhmänsä. Myös määräaikainen työntekijä/viranhaltija ja erilaisilla työ- ja virkavapailla oleva voi asettua ehdolle työsuojeluvaalissa.
Ehdokkaat asetetaan työtekijöiden (ja toimihenkilöiden) työsuojeluvaltuutetuksi ja -varavaltuutetuiksi sekä tarvittaessa työsuojelutoimikunnan lisäjäseneksi ja varajäseneksi.
Kaikkien ehdokkaiden (ml. työsuojeluyhdyshenkilöt) nimet ilmoitetaan sovittuun määräaikaan mennessä kirjallisesti vaalitoimikunnalle. Epäselvyyksien välttämiseksi ehdokasilmoitukseen tulee liittää ehdokkaan kirjallinen suostumus. Valintaohjeen liitteinä on lomakkeita.
Työsuojeluorganisaation valintatavat
Kaikilla kuntaan ja hyvinvointialueeseen palvelussuhteessa olevilla (työnantajan edustajia lukuun ottamatta) on oltava tosiasiallinen mahdollisuus äänestää riippumatta siitä, millaista vaalin toteutustapaa käytetään. Myös erilaisilla työ- ja virkavapailla olevilla pitää olla mahdollisuus äänestää.
Enemmistövaali on yleensä tarkoituksenmukaisin valintamenettely. Paikallisesti voidaan sopia valinnan toteuttamisesta myös muulla tavoin.
- Enemmistövaali Mikäli paikallisesti on sovittu, että käytetään suoraa enemmistövaalia, tulee työsuojeluvaltuutetun tehtävään valitun äänestystavan mukaan se, joka on saanut eniten ääniä.
- Sopuvalinta , Jos tehtävään asettuu vain yksi ehdokas, vaalitoimikunta toteaa hänen tulleen valituksi kyseiseen tehtävään
Vaali on toimitettava enemmistövaalina suljetuin lipuin. Äänestys tulee toteuttaa siten, että vaalisalaisuus säilyy. Äänioikeuttaan käyttäneistä on tehtävä merkintä vaaliluetteloon, eli työnantajan antamaan henkilöstöluetteloon. Vaali voidaan toimittaa uurnavaalina, sähköisenä äänestyksenä, postiäänestyksenä tai erilaisten äänestystapojen yhdistelmänä, kuten vaalitoimikunta on toteutuksen päättänyt.
Valinnan tuloksesta ilmoittaminen
Vaalitoimikunta laatii valinnan tuloksesta pöytäkirjan ja vahvistaa sen nimikirjoituksillaan. Pöytäkirja tulee olla työpaikalla kaikkien nähtävillä / saatavilla. Pöytäkirjasta toimitetaan jäljennös työnantajalle, käytännössä työsuojelupäällikölle. Vaalitoimikunta ilmoittaa vaalin tulokset myös valituksi tulleille henkilöille sekä henkilöstölle. Tärkeää on päivittää myös ajan tasaiset tiedot OAJ:n jäsenrekisteriin.
Yhdistykset on tärkeä ottaa mukaan vaalien järjestämiseen
Siinä kun vaalitoimikunnan edustajien on toimittava objektiivisesti, niin yhdistyksellä on tärkeä tehtävä pitää huolta siitä, että ehdokkaiksi asettuu hyviä OAJ:n ehdokkaita ja jäsenistömme äänestää kattavasti. Yhdistys voi olla myös merkittävä apu jäsenten aktivoimisessa ja vaaleista tiedottamisessa. Yhdistyksille on mennyt tietoa työsuojeluvaltuutettujen vaalista elokuun 2025 yhdistystiedotteessa.
Vaalien järjestämisestä on ohjeistettu tarkemmin työturvallisuuskeskuksen valintaohjeessa
Kevään 2025 aikana luottamusedustajien on pitänyt käydä neuvottelut työnantajan kanssa työsuojeluvaltuutetun ajankäytöstä uudelle 1.1.2026 alkavalle kaudelle. Neuvottelun keskeisin pohjatieto on kuluvan edellisen kauden työsuojelutyön arviointi, joka tulee tehdä yhteistoiminnassa vähintään vuosittain. Arviointitieto koko kaudelta on pitänyt olla sekä työnantajan että pääluottamusedustajan käytettävissä neuvottelujen alkaessa.
Työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitamista varten tarvittavaa aikaa sovittaessa on otettava huomioon kaikki alla olevat olosuhdetekijät:
- edustettavana olevien työntekijöiden lukumäärä
- työpaikan alueellinen laajuus
- työskentelypaikkojen lukumäärä ja niissä suoritettavan työn luonne
- töiden järjestelystä johtuvat työsuojeluvaltuutetun tehtävien määrään vaikuttavat tekijät sekä
- muut työntekijöiden turvallisuuteen ja fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen vaikuttavat työturvallisuuslaissa tarkoitetut haitta-, vaara- ja kuormitustekijät.
Neuvottelujen tuloksena on pitänyt syntyä ratkaisu, jossa on määritelty työsuojelutyöhön käytettävä työstä vapautettava työaika. Isommissa organisaatioissa samalla sovitaan työsuojeluvaltuutettujen keskinäisestä työnjaosta ja ns. toimialueista, joissa kussakin voi olla eri kerroin.
Kiinteän vapautuksen perusteena käytetään työsuojeluvaltuutetun edustettavana olevien työntekijöiden/viranhaltijoiden lukumäärää kerrottuna paikallisten olosuhteiden mukaan neuvoteltavalla luvulla 0,12–0,22 neljää peräkkäistä kalenteriviikkoa kohti.
Esimerkki laskennasta
Edustettavien määrä on 1 200 työntekijää ja paikalliset olosuhteet huomioiden neuvotteluissa on päädytty kertoimeen 0,17. Laskukaavalla saadaan viikoittaisen vapautuksen määräksi 51 tuntia eli (1 200 x 0,17) / 4 = 51 h / viikko.
Vapautus voidaan järjestää paikallisesti tarkoituksenmukaisella tavalla. Esimerkiksi yleistyöajassa yksi päätoiminen (38 h 15 min) ja yksi osa-aikainen (12 h 45 min / viikko) työsuojeluvaltuutettu tai kaksi osa-aikaista (26 h ja 25 h / viikko) tai kolme osa-aikaista (17 h / viikko) työsuojeluvaltuutettua tai jokin muu tarkoituksenmukainen tapa.
Työsuojeluvaltuutettuna toimivan opettajan ajankäyttö
Opetusvelvollisuuden huojentaminen voi tulla kyseeseen silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtävien hoitaminen muulla tavalla on mahdotonta järjestää, kuitenkin aikaisintaan silloin, kun työsuojeluvaltuutetun tehtäviin käytettävä aika on vähintään 5 tuntia viikossa. Työajan muuttaminen opetusvelvollisuustunneiksi toteutetaan n. 2/3 x käytettävä työaika. (Esim. 5h tuottaa 3,33h/vk opetusvelvollisuuden huojennusta (5h x 2/3=3,33h))
Ellei huojennuksesta ole sovittu, työsuojeluvaltuutettuna toimivalle opettajalle maksetaan yksilöityä laskua vastaan oppituntien ulkopuolella tehdystä työsuojeluvaltuutetun työstä tuntipalkkio, joka saadaan jakamalla varsinainen palkka luvulla 150. Palkkio maksetaan enintään 7 tunnilta viikossa.