Koulutus edistää kotoutumista
Suomen menestyminen edellyttää kansainvälisyyttä ja koulutuksen tuella onnistunutta maahanmuuttoa
Suomen väestö vanhenee ja jo nyt monet alat kärsivät huutavasta työvoimapulasta. Suomen väestönkehitys ja maan huoltosuhde riippuvat jatkossa pitkälti maahan muuttavien määrästä.
Suomen osaajapula ei ratkea ilman maahanmuuttoa. Tietyille aloille on Suomessa muodostunut pysyvä pula työntekijöistä, jota nykyinen eläköitymistahti vain pahentaa. Suunnitellut tutkintomäärät eivät riitä yksin ratkaisemaan työvoimapulaa, ja siksi tarvitsemme myös maahanmuuttoa.
Maahan muuttaneet ja heidän lapsensa eivät ole yhdestä puusta veistettyjä. Kyse on moninaisesta joukosta, jolla on erilaista osaamista ja erilaisia tarpeita. Kun tämä tunnistetaan, voidaan edistää heidän kotoutumistaan, kouluttautumistaan ja työllistymistään erilaisin keinoin.
Tällä hetkellä maahan muuttaneiden ja heidän lastensa kotoutuminen ei toimi riittävän hyvin. Esimerkiksi puutteellisella kielitaidolla on vaikea asettua Suomeen asumaan ja työllistyä.
Keskustelu maahanmuutosta on herkästi kärjistynyttä eikä auta tilanteen korjaamista. OAJ esittää ratkaisuja, joilla varmistetaan, että Suomeen saapuvat kotoutuvat ja työllistyvät. Siinä on avainasemassa koulutus. Tavoitteena on oltava se, että kaikki Suomessa asuvat voivat saada mahdollisimman laadukkaan koulutuspolun, joka auttaa työllistymään, kiinnittymään yhteiskuntaan ja tavoittelemaan omia unelmiaan.
1. Uudesta kielenoppimisen mallista vahva alku opetuskielen oppimiselle esi- ja perusopetuksessa
Vahvistetun kielenoppimisen malli
Opetuskielen hallinta on välttämätön edellytys opinpolulla menestymiselle. Siksi tarvitaan uusi vahvistetun kielenoppimisen malli, jossa opetuskielen oppimisen alkuvaihe esi- ja perusopetuksessa uudistetaan nykyistä intensiivisemmäksi ja vahvemmaksi lapsille, joilla ei ole riittävää opetuskielen osaamista.
Mallin tavoitteena on, että lapsi saavuttaa opetuskielen hyvän hallinnan noin neljä vuotta kestävän tehojakson aikana. Tämä mahdollistaa sujuvan ja tasavertaisen opinpolun.
- Vahvistettu kielenoppimisen tehojakso alkaa esiopetuksesta tai myöhemmin, riippuen siitä, milloin lapsi on Suomeen saapunut. Tehojakso koostuu systemaattisesta kielitaidon testauksesta sekä sen perusteella mitoitettavasta vahvistetusta kielen opetuksesta.
- Vahvistettu kielen opetus koostuu valmistavasta opetuksesta ja sen lisäopetuksesta; S2-opetuksesta sekä kielellisestä tukiopetuksesta, jota lailla erikseen kohdennetaan vahvennettuna oppilaille valmistavaa opetusta seuraavien kahden vuoden ajaksi.
- Opetuskielen oppimista pitää oppijan tarpeen mukaan tukea myös ennen tehojaksoa varhaiskasvatuksen S2-opetuksessa sekä tehojakson jälkeen perusopetuksen kielellisellä tukiopetuksella ja S2-opetuksella.
Oikeus valmistavaan opetukseen
Valmistava opetus ja sen lisäopetus pitää määritellä oppilaan subjektiiviseksi oikeudeksi. Opetuksen laatu turvataan määrittämällä siihen kelpoisuus esi-, luokan- ja aineenopettajille.
"Vaikka maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistulokset ovat keskimäärin muiden tuloksia alemmat, on niiden vaikutus Suomen Pisa-tuloksiin kokonaisuutena häviävän pieni.
Valtaosa oppimistulosten eroista selittyy maahanmuuttajataustaisten oppilaiden heikommalla sosioekonomisella asemalla sekä opetuskielen heikommalla hallinnalla. Sosioekonomiseen asemaan on huomattavasti vaikeampi vaikuttaa, mutta opetuskielen osaamisen varmistamisella maahanmuuttajataustaisten oppilaiden oppimistuloksia saataisiin nostettua huomattavasti."
Jaakko Salo, koulutuspolitiikan päällikkö
2. Jatketaan oman äidinkielen ja S2-opetuksen kehittämistä
S2-opetuksen kehittämistä on jatkettava
S2-opetuksen kehittämistä on tärkeää jatkaa läpi koko koulutusketjun varhaiskasvatuksesta lähtien.
Jotta oppijat osataan yhdenmukaisesti ohjata oikeaan oppimäärään (S1/S2) läpi Suomen, oppijoiden kielitaidon arvioimiseen on laadittava valtakunnalliset kielitaitoa mittaavat testit.
Vahvistetaan oman äidinkielen opetusta
Oman äidinkielen osaaminen on pohja myös opetuskielen hallinnalle ja muulle oppimiselle. Siksi oman äidinkielen opetusta tulee lisätä. Opetuksessa voidaan tarvittaessa hyödyntää etäyhteyksiä.
3. Vahvistetaan myöhemmin maahan saapuvien nuorten opetuskielen hallintaa ja sujuvaa polkua toisen asteen opintoihin
Valmistavia opintoja toisen asteen opetuskieleen
Perusopetuksen loppuvaiheessa maahan saapuneille nuorille on luotava opetuskielen hallintaa vahvistavat opinnot sekä niitä tukeva opintopolku. Osa nuorista nimittäin saa peruskoulun päättötodistuksen, mutta ei vielä osaa opetuskieltä riittävästi aloittaakseen toisen asteen tai tutkintokoulutukseen valmentavan koulutuksen (TUVA).
Silloin hän tarvitsee toisen asteen opetuskieleen valmistavia opintoja. Näitä voitaisiin tarjota vuoden ajan TUVAssa, ammatillisessa koulutuksessa tai vapaan sivistystyön oppilaitoksessa. Opetuskieleen valmistavien opintojen aikana opiskelija voisi suorittaa myös TUVAn tai ammatillisen oppilaitoksen opintoja.
Jos toisen asteen opintojen alussa opetuskielen taito on riittävä mutta vielä heikko, opiskelijan on saatava intensiivistä opetuskielen S2-opetusta, kielellistä tukiopetusta sekä kielitietoista opetusta.
Blogi: Minne unohtui TUVA-koulutus, kun oppimisen tukea uudistettiin?
4. Selvitetään kotoutumiskoulutuksen laatua ja vahvistetaan sen vaikuttavuutta
Selvityksestä selkänojaa kotoutumiskoulutuksen kehittämiseen
Kotoutumiskoulutuksen vaikuttavuudesta, laadusta ja oppimistuloksista tarvitaan selvitys, joka koskee kaikkia kotoutumiskoulutusta tarjoavia oppilaitoksia sekä yksityisiä toimijoita.
Selvityksessä on tutkittava erityisesti sitä, olisiko nykyisiä resursseja mahdollista kohdentaa enemmän varsinaiseen kotoutumiskoulutukseen, jos kotoutumiskoulutus säädettäisiin osaksi koulutusjärjestelmää ja luovuttaisiin byrokraattisesta kilpailutusprosessista. Selvitys antaisi selvän suunnan kotoutumiskoulutuksen kehittämiseksi.
5. Luodaan edellytyksiä osaajien liikkuvuudelle sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittymiselle kansainvälisyyttä vahvistamalla
Opettajille monikulttuurisuusosaamista
Opettajien monikulttuurisuusosaamista on tuettava osana opettajien täydennyskoulutuksen kehittämistä.
Tuetaan kansainvälisyydelle koulutuksessa
Kansainvälisyys ja kansainvälinen yhteistyö ovat myös elinehto suomalaisten osaamisen sekä koulutuksen ja tutkimuksen kehittymiselle.
Oppilaitosten, oppijoiden, opettajien ja tutkijoiden osallistumista kansainvälistymistä vahvistaviin ohjelmiin ja hankkeisiin on tuettava sekä mahdollistettava henkilöstön liikkuvuus.
Koulutusperäinen maahanmuutto ja kotoutuminen
Koulutusperäinen maahanmuutto on mahdollisuus koko Suomelle.
Korkeakouluissa on jatkettava hyväksi todettua SIMHE-ohjelmaa ja tarjottava opiskelijoille kotoutumiskoulutusta sekä vahvaa suomen tai ruotsin kielen opetusta. Lisäksi opiskelijoiden kiinnittymistä yhteiskuntaan ja työmarkkinoille on tuettava.
Miten toimivasta kotoutumisesta hyötyy
Yhteiskunta
Jos kotoutuminen ei ole laadukasta, joudutaan maahanmuuttotaustaisten suomen tai ruotsin kielen osaamisvajetta myöhemmin paikkaamaan, mikä tulee yhteiskunnalle kalliimmaksi. On sekä yksilön että yhteiskunnan etu, että kotoutuminen toimii ensi askeleista lähtien.
Jäsen
Kun kotoutumiskoulutuksesta vastaavat ammatilliset ja vapaan sivistystyön oppilaitokset, ei työsuhteen jatko riipu kunkin vuoden kilpailutuksesta. Se mahdollistaa sekä oman elämän suunnittelun että opetuksen pitkäjänteisen kehittämisen.
Oppija
Jokainen maahan saapuva haluaa oppia kielen, kouluttautua, saada töitä ja asettua aloilleen. Kun kotoutuminen on järjestetty ensiluokkaisesti, voivat Suomeen muuttaneet keskittyä tulevaisuuden rakentamiseen.