Opettajarekisteri

Ilman opettajarekisteriä kukaan ei tiedä, kuinka monta opettajaa Suomessa on

Suomen syntyvyys laskee, muuttoliike kiihtyy ja iso osa opettajista on jäämässä eläkkeelle. Opettajien määrästä, kelpoisuuksista ja koulutuksesta tarvitaan ajantasaista tietoa, jotta Suomessa on jatkossa riittävästi opettajia jokaisella koulutusasteella.

Kolmen vuoden välein on tehty Opettajat ja rehtorit Suomessa -tiedonkeruu. Se ei kuitenkaan ole ratkaissut tiedon puutetta. Vastaajamäärät ovat pieniä, tietoa saadaan vain osasta opettajaryhmistä ja tiedot ovat jo julkaisuhetkellä vanhentuneita.

Opettajarekisteri kasvattaisi opettajan ammatin vetovoimaa

Tällä hetkellä kukaan ei tarkkaan tiedä, kuinka monta opettajaa Suomessa on. Sitäkään ei tiedetä, mitä aineita he voivat opettaa tai kuinka moni on siirtynyt muille aloille. Tämä kaikki vaikeuttaa tarvittavan opettajankoulutusmäärän arvioimista ja täydennyskoulutusten suunnittelua. Ratkaisu tähän olisi opettajarekisteri. Opettajarekisterin olemassaolo myös vahvistaisi opettajan ammatin vetovoimaa. 

Rekisteristä saatava tieto auttaisi korkeakouluja kehittämään opettajien tutkinto- ja täydennyskoulutusta todellisen tarpeen mukaan. Tähän asti on esimerkiksi ollut saatavilla ainoastaan tiedot täydennyskoulutukseen osallistuneiden määristä, mutta laadusta ja vaikuttavuudesta ei ole ollut kattavaa valtakunnallista tietoa. 

Millainen olisi OAJ:n esittämä opettajarekisteri?

1

Tiedot rekisteriin

Tiedot rekisteriin

OAJ kannattaa rekisteriä, johon kerättäisiin opettajan tai johtajan nimi, ikä, kelpoisuudet ja korkeakouluissa suoritetut täydennyskoulutukset. Rekisteriin tallennettaisiin myös tieto virasta, tehtävästä tai toimesta, jossa opettaja tai johtaja työskentelee.

2

Tilastot kerran vuodessa

Tilastot kerran vuodessa

Rekisteri ei olisi kaikille avoin, vaan siitä julkaistaisi vähintään kerran vuodessa tilastotiedot. Lisäksi Opetushallitukselta voisi pyytää reksiteristä tietoja.

3

Opettajanumero tai tunniste

Opettajanumero tai tunniste

OAJ:lle on tärkeää, että opettaja saa rekisteröitäessä tunnisteen, kuten esimerkiksi opettajanumeron, jota voidaan käyttää muun muassa todistusten allekirjoituksen yhteydessä todentamaan, että kyseessä on laillistettu ja kelpoinen opettaja. Samalla myös huoltaja saisi tiedon siitä, että opetusta antavalla on opettajan koulutus. Huoltajalla ei olisi pääsyä rekisterin muihin tietoihin.

4

Tietoturva kuntoon

Tietoturva kuntoon

Tunnistetta voitaisiin käyttää myös tutkimusten tekemisessä, jotta yksittäistä opettajaa koskevia tunnistetietoja kuten nimeä tai henkilötunnusta ei tarvitsisi käyttää. Tämä parantaisi tutkimusten tietoturvaa.

5

Rekisteri vain opettajille tai johtajille

Rekisteri vain opettajille tai johtajille

Opettajarekisteri olisi tarkoitettu opettajan kelpoisuuden suorittaneille opettajille ja johtajille, ei kasvatuksen ja koulutuksen muulle henkilöstölle. Työnantajat ilmoittaisivat, ketkä opettajat ovat heidän palveluksessaan sekä mitkä virat tai toimet ovat sellaisia, joita hoitaa ei-kelpoinen henkilö.  Näin rekisteriin saataisi tieto opettajien ja rehtoreiden viroista tai toimista, joita hoitaa kelpoisuutta vailla oleva henkilö. Virkoja tai toimia hoitavan henkilön tietoja rekisteriin ei kirjattaisi.

6

Opetushallitus ylläpitäjäksi

Opetushallitus ylläpitäjäksi

Korkeakoulut ilmoittaisivat valmistuneet opettajat suoraan rekisteriin. Opettajarekisteri pitää rakentaa tietoturvalliseksi ja EU:n tietosuoja-asetuksen mukaiseksi. Tässä auttaa se, että valtionhallinnolla on jo hyvää kokemusta aikaisempien rekisterien ylläpitämisestä. Esimerkiksi koulutusasioista vastaavan Opetushallituksen vastuulla on jo rekisteri oikeustulkeista sekä varhaiskasvatuksen Varda-tietovaranto.

Mitä opettajarekisteristä hyötyisi 

Yhteiskunta 

Kun opetusalan lainsäädäntöä uudistetaan, tarvitaan luotettavaa ja ajantasaista tietoa opettajien määrästä ja kelpoisuuksista. Esimerkiksi oppimisen tuen lainsäädäntöä uudistettaessa on olennaista tietää, paljonko kelpoisia erityisopettajia on eri puolilla maata työelämässä ja missä vaiheessa he jäävät eläkkeelle.

Myös työnantajat hyötyisivät. Työnantaja voisi suoraan rekisteristä katsoa hakijan kelpoisuudet.

Rekisteristä kävisi myös ilmi, missä paikkakunnilla työnantajan tarvitsemia päteviä opettajia on työttömänä.

Jäsen 

Opettajan tehtävän hoitaminen edellyttää asiantuntijuutta, jonka merkitys olisi tärkeä tunnistaa julkisesti. Opettajarekisterin olemassaolo kannustaisi kelpoisuuden hankkimiseen ja osaamisen kehittämiseen.

Rekisteröityneet opettajat saisivat tunnisteen, jolla he voisivat osoittaa kelpoisuutensa. Se auttaa säilyttämään opettajan ammatin vetovoimaisuuden myös tulevaisuudessa.

Oppija

Jos opettajien tarpeesta ja työelämässä olevien kelpoisten opettajien määrästä ei ole tietoa, ei voida varmistaa, että jokainen oppija saa kelpoisen opettajan antamaa opetusta aina varhaiskasvatuksesta aikuiskoulutukseen asti.

Tietoa on nykyisin liian suppeasti ja se on hajallaan eri tietokannoissa. Tästä seuraa, että koulutusmäärien suunnittelu laahaa väkisinkin jäljessä.

Opettajarekisteri on ottanut askelia eteen ja taakse

2023

Opettajarekisterin rakentamisen edellytyksiä on määritelty

Opettajarekisterin rakentamisen edellytyksiä on määritelty

Opettajarekisterin rakentamisen edellytyksistä on olemassa Opetushallituksen valmistelema määrittely.

2024

Tarvittava rahoitus puuttuu valtion budjetista

Tarvittava rahoitus puuttuu valtion budjetista

Opetusrekisteriä ei löydy hallitusohjelmasta eikä sille ole rahoitusta valtion budjetissa.

Nina Lahtinen
Koulutuspolitiikan johtaja
020 748 9639
nina.lahtinen@oaj.fi
Nina Lahtinen
Päivi Lyhykäinen
Erityisasiantuntija
opettajankoulutus, maahanmuuttajien koulutus, perusopetus
020 748 9692
paivi.lyhykainen@oaj.fi
Päivi Lyhykäinen